Keisarin syntymäpäivä, vuoripäivä ja muut japanilaisen kalenterin merkkipäivät

Japanilaisen kalenterin merkkipäivälistassa on tuttuja piirteitä, mutta löytyy sieltä muutamia erikoisuuksiakin. Vaikka nykyinen vapaapäiväsäännöstö on vuodelta 1948, perustuvat useat juhlapäivät aikaisemmin vallinneisiin pyhäpäiviin. Lisäksi Japanissa on käytössä ns. in lieu -käytäntö, jonka mukaan viikonlopuksi osuva pyhäpäivä antaa seuraavan arkipäivän, yleensä maanantain, vapaapäiväksi. Lisäksi käytössä on sääntö, jonka mukaan kahden pyhäpäivän välissä oleva arkipäivä muuttuu aina vapaapäiväksi.

Japanissa siirrettiin 2000-luvun alussa neljä pyhäpäivää kiinteiltä päivämääriltä maanantaille. Tämä siirto tehtiin kahdessa vaiheessa vuosina 2000 ja 2003, ja se sai nimekseen ”iloinen maanantai” -järjestelmä.

Uudenvuodenpäivästä keisarin syntymäpäivään

Vuoden ensimmäinen juhlapäivä on uudenvuodenpäivä 1.1. Ennen kuin Japani otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin vuonna 1873, japanilaisten käytössä ollut kalenteri perustui kiinalaiseen kalenteriin. Tällöin uudenvuodenpäivä oli sama kuin kiinalaisen kalenterin uudenvuodenpäivä nykyäänkin.

Seuraava juhla on omistettu henkilöille, jotka täyttävät 20 vuotta tulevan vuoden aikana. Tämä täysi-ikäistymisen juhla oli alkujaan 15.1., mutta vuonna 2000 se siirrettiin tammikuun toiselle maanantaille osana iloinen maanantai -järjestelmää.

Kolmas juhlapäivä on kiinteästi 11.2. Tätä vietetään Japanin perustamisen päivänä. Vaikka päivää on vietetty vuodesta 1967 lähtien, sen historia ulottuu pidemmälle. Alkujaan tätä päivää vietettiin myyttisen Japanin ensimmäisen keisarin Jimmun kruunajaispäivänä (vuonna 660 e.a.a.).

Helmikuun toinen juhlapäivä on keisarin syntymäpäivä. Ajankohta riippuu aina hallitsevan keisarin syntymäpäivästä. Nykyisen keisarin (Naruhito) syntymäpäivä on 23.2. Edellisen keisarin (Akihito) aikana päivää vietettiin 23.12. Erikoisuus tämän päivän osalta tapahtui vuonna 2019, jolloin ei vietetty lainkaan keisarin syntymäpäivää. Syynä oli se, että keisari Akihito luopui vallasta 30.4.2019 ja keisari Naruhito astui valtaistuimelle 1.5.2019. Näin ollen keisari Akihito luopui vallasta ennen syntymäpäiväänsä, ja valtaistuimelle noussut keisari Naruhito oli jo ennättänyt viettää syntymäpäivänsä.

Kevätpäiväntasaus ja showa

Maaliskuun ainoa juhlapäivä on kevätpäiväntasaus, jota vietetään sinä päivänä, jolloin kevätpäiväntasaus tapahtuu Japanissa. Se voi siis tapahtua eri päivänä kuin Suomessa, koska Japanissa kello on seitsemän tuntia edellä Suomeen verrattuna. Kevätpäiväntasauksena juhlistetaan luontoa.

Huhtikuun lopussa oleva showa-päivä (29.4.) on alkujaan nykyisen keisarin isoisän keisari Hirohiton syntymäpäivä. Sitä vietettiin keisarin syntymäpäivänä Hirohiton valtakaudella aina hänen kuolemaansa (v. 1989) saakka. Tämän jälkeen päivää vietettiin luonnonpäivänä, kunnes vuonna 2007 luonnonpäivä siirrettiin toukokuun alkuun 4.5. ja päivä sai nykyisen nimen showa. Päivän nimi tulee japanilaisesta tavasta nimetä keisarin valtakausi jollain lyhyellä, ytimekkäällä nimellä. Esimerkiksi nykyisen keisarin aikakauden nimeksi tuli reiwa, joka tarkoittaa kaunista harmoniaa. Keisari Akihiton kausi tunnetaan taas nimellä heisei eli kaikkialla vallitsevana rauhana. Keisari Hirohiton kausi sai nimekseen showa, joka tarkoittaa valaistunutta rauhaa. Tämä nimi tuli sitten Hirohiton syntymäpäivän nimeksi.

Merenkulkua ja vuoria, lapsia ja vanhuksia

Toukokuun pyhäpäiviä ovat edellä mainitun luonnonpäivän lisäksi Japanin sodanjälkeisen hallitusmuodon muistopäivä ja lasten päivä. Niitä vietetään luonnon päivän molemmin puolin, joten japanilaisilla on 3.–5.5. kolmen juhlapäivän putki.

Heinäkuun kolmantena maanantaina vietetään merenkulun päivää. Alkujaan se oli kiinteällä päivällä 20.7., mutta se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 2003 osana iloinen maanantai -järjestelmää.

Japanilaisista juhlapäivistä uusin on 11.8. vietettävä vuoripäivä. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Tätä juhlapäivää olivat ajamassa mm. japanilaiset alppilajien edustajat, ja päivällä halutaan muistuttaa japanilaisia vuoristossa retkeilystä.

Syyskuun kaksi juhlapäivää ovat vanhusten kunnioittamisen päivä ja syyspäiväntasaus. Vanhusten kunnioittamisen päivää vietettiin aluksi 15.9., mutta vuonna 2003 se siirrettiin syyskuun kolmannelle maanantaille iloinen maanantai -järjestelmän mukaisesti. Syyspäiväntasauksen kohdalla tilanne on samanlainen kuin kevätpäiväntasauksen kohdalla, tosin nyt muistellaan esivanhempia ja kuolleita.

Lokakuussa vietetään terveyden ja urheilun päivää. Päivä otettiin kalenteriin vuonna 1966, jolloin sen päivämäärä oli 10.10. Iloinen maanantai -järjestelmään se siirrettiin vuonna 2000, jolloin se siirtyi lokakuun toiselle maanantaille.

Vuoden viimeiset juhlapäivät ovat kulttuurin päivä, jota vietetään 3.11., ja työläisten päivä 23.11. Kulttuurin päivä on sama kuin vuosina 1867–1912 hallinneen keisari Meijin syntymäpäivä. Työläisten päivä on taas aiemmin tunnettu sadonkorjuupäivänä.

Syksy Roihuvuoren japanilaistyylisessä puutarhassa. Kuva: Onerva Ollila

Olympiavuoden poikkeukset

Japanilaisille juhlapäivät eivät ole kuitenkaan kiveen hakattuja. Japanissa jopa siirrettiin kolmen vapaapäivän paikkaa olympialaisten takia. Alkujaan muutos koski vuotta 2020, mutta koska olympialaiset siirrettiin tähän vuoteen, tehtiin myös vuonna 2021 samat pyhäpäivien siirrot. Vuoripäivä, joka on yleensä 11.8., siirtyi kolme päivää aikaisemmaksi eli 8.8. Koska tämä päivä oli sunnuntai, in lieu -käytännön mukaan myös maanantai 9.8. oli vapaapäivä. Lisäksi urheilun päivä (10.10.) ja merenkulun päivä (18.7.) siirtyivät olympialaisten alkuun (22.7. ja 23.7.). Vuodesta 2022 alkaen vapaapäivät palaavat taas entisille paikoilleen.

Asko Palviainen

Kirjoittaja on FM ja Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija