Mikkelinpäivä on vuonna 2024 myös Mikaelin nimipäivä

Ylienkeli Mikaelin mukaan nimensä saanut mikkelinpäivä on suomalaisessa kalenterissa joko syyskuun 29. päivä, jos se on sunnuntai, tai sitä seuraava sunnuntai. Nimen Mikael nimipäivä on sen sijaan kiinteästi 29. syyskuuta. Tänä vuonna 2024 nämä merkkipäivät osuvat tyylikkäästi samalle päivälle, sillä 29.9. on sunnuntai.

Vuoden 1772 pyhäpäiväuudistukseen asti kirkollinen mikkelinpäivä oli kiinteästi 29. syyskuuta. Päivämäärä viittaa ylienkeli (vanha termi: arkkienkeli) Mikaelille omistetun kirkon vihkimiseen Etelä-Italiassa 500-luvulla. Legendan mukaan ylienkeli Mikael ilmestyi Roomassa tuona päivänä ihmisille. Paikalla on tänä päivänä turistien suosima Castel Sant’Angelo (’pyhän enkelin linna’).

Katolisessa kirkossa syyskuun 29. päivä on nykyään ylienkelien Mikael, Gabriel ja Rafael yhteinen juhlapäivä, mutta meillä Suomessa mikkelinpäivä on säilynyt nimenomaan Mikaelin päivänä.

Soturienkeli Mikael

Nimi Mikael on hepreaa ja tarkoittaa ’kuka on niin kuin Jumala’. Se mainitaan ylienkelin nimenä niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Ilmestyskirjassa (luku 12) kerrotaan, kuinka ylienkeli Mikael voitti taistelussa Paholaisen:

”Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa. Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisuskojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle ja samoin syöstiin alas sen enkelit.”

Arkkienkeli Mikael ja lohikäärme. Tuntematon espanjalainen maalari (n. 1405). Kuva: The Metropolitan Museum of Art

Mikael on kristillisessä perinteessä merkittävin enkelihahmo. Keskiajalla uskottiin, että ylienkeli Mikael seisoo Jumalan oikealla puolella ja välittää hänelle ihmisten rukouksia sekä johdattaa lopulta pelastetut taivaaseen. Mikael on taisteleva soturienkeli, taivaallisen sotajoukon komentaja. Hänet kuvataankin kirkkotaiteessa miekka kädessään. Paavi Pius XII julisti Mikaelin vuonna 1950 poliisien taivaalliseksi suojelijaksi.

Mikkelinpäivä on enkelien sunnuntai

Mikaelin päivää on vietetty kirkollisena juhlana 400-luvulta lähtien, ja keskiajalla se vakiintui suomalaiseen juhlaperinteeseen. Päivän vietto jatkui Ruotsi-Suomessa myös reformaation jälkeen, vaikka muut katolisen kirkon enkeleihin liittyvät juhlat, kuten Gabrielin ja Rafaelin päivät, poistettiin kirkollisesta kalenterista. Kerrotaan, että uskonpuhdistaja Martti Luther piti mikkelinpäivää yhtenä kirkkovuoden merkittävimmistä pyhistä.

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa mikkelinpäivä on nykyään enkelien sunnuntai. Kirkoissa puhutaan silloin enkeleistä ja taistelusta pahan valtoja vastaan. Mikkelinpäivänä pidetään perhekirkkoja, joissa lapsille kerrotaan ihmisiä suojelevista ja opastavista enkeleistä, Jumalan sanansaattajista. Sen sijaan esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa mikkelinpäivää ei enää vietetä.

Mikkelinpäivä ja enkelien sunnuntai kirkkovuoden tunnuskuvissa. Kuva: Kirkkohallitus / Anniina Mikama

Ulkotyöt lopetettiin Mikon päivänä

Suomalaisessa kansanperinteessä Mikon päivä 29.9. on ollut tärkeä merkkipäivä. Se oli sadonkorjuuajan päätepiste, jolloin ulkotyöt lopetettiin ja siirryttiin sisätiloihin. Lehmät tuotiin laitumilta navettaan, ja talvikausi saattoi alkaa. Mikkelinpäivänä järjestettiin usein suuria juhlia ja markkinoita. Monet palvelijat vaihtoivat palveluspaikkaa, kun vuosisopimukset päättyivät mikkeliin.

Mikon päivään liittyi myös monia sanontoja. ”Mikkeliltä ämmät pirttiin, nauriit kuoppaan ja naatit päälle” viittaa ulkotöiden loppumiseen. Päivän sää nähtiin myös tulevien säätilojen ennustajana: ”Jos Mikkona talvi tulee, niin Valpurina jokijäätä ajettaneen.”

Mikaelin, Mikon, Mikan ja muiden nimipäivä 29.9.

Ylienkeli Mikaelin päivä oli merkitty jo Turun hiippakunnan Missale Aboense -messukirjaan (1488) 29.9. muodossa Michael archangelus. Samoin se löytyy Mikael Agricolan Rucouskiriasta (1544) 29.9. muodossa Pyhe Michael Esiengeli. Suomalaisessa almanakassa tämä enkelin nimi on ollut aivan alusta eli vuodesta 1705 lähtien. Nimen kirjoitusasu on tosin vaihdellut. Aluksi se oli muodossa Michael tai Michel, mutta jo 1700-luvulla myös muodossa Mikael.

Nykyisessä nimipäiväkalenterissa (2024) on 29.9. pitkä lista tähän nimiperheeseen kuuluvia nimiä: Mikko, Mika, Mikael, Miika, Miikka, Miska, Miko ja Mikaela.

Mikael oli Suomessa yleinen miehennimi keskiajalla, ja sen vanha kansanomainen nimiasu Mikko tunnetaan jo 1300-luvun asiakirjoista. Suomalaiseen almanakkaan Mikko otettiin vuonna 1890 Mikael-nimen rinnalle. Vuonna 1973 tälle päivälle tulivat vielä Mika ja Miika, vuonna 1984 Miikka, vuonna 2000 Miska ja vuonna 2005 Miko. Ylienkelin nimeen pohjautuva naisennimi Mikaela pääsi samalle päivälle vuonna 2000. Vuonna 2025 näiden nimien rinnalle saadaan vielä Miki.

Kirkollinen mikkelinpäivä osuu vuonna 2024 ”oikealle” päivälleen 29.9. Kuva: Onerva Ollila

Mikko on miestennimien kestosuosikki

Mikko on ollut varsin tasaisesti suosittu miehennimi eri sukupolvilla. Elokuussa 2024 elossa olleilla suomalaismiehillä se oli jopa viidenneksi yleisin ensimmäinen etunimi, ja nimen kantajia oli lähes 37 600. Nimi Mika oli taas sijaluvulla kahdeksan (runsaat 33 000 nimenkantajaa). Mikael on taas ensimmäisenä etunimenä noin 10 600 miehellä. Muut päivän miestennimistä ovat harvinaisempia, niillä on noin 2 700–7 500 nimenkantajaa.

Mikael-nimeä kantaa jälkimmäisenä nimenään yli 106 000 suomalaismiestä, ja se on miesten seitsemänneksi yleisin jälkimmäinen etunimi. Mikaela on jälkimmäisenä etunimenä noin 5 200 naisella ja ensimmäisenä etunimenä noin 1 300 naisella. Ylienkeli Mikaelin nimen suosio on siten säilynyt vahvana suomalaisten etunimistössä 2020-luvulle saakka. Nimi esiintyy myös paikannimistössämme. Esimerkiksi Mikkelin kaupungin nimi (ruotsiksi S:t Michel) on saatu tältä ylienkeliltä.

Panoraamakuva Mikkelin kaupungista. Keskellä oikealla Mikkelin tuomiokirkko. Kuva: Adobe Stock

Ylienkeli Mikaeliin viittaavat etunimet ovat olleet suosittuja myös muissa maissa. Tunnettuja näiden nimien kantajia voisi luetella loputtomiin, kuten vaikkapa Michelangelo, Mikael Agricola, Mihail Gorbatshov, Michael Schumacher, Michael Jackson, Mika Häkkinen, Mika Waltari ja Mikaela Ingberg.

Teksti: Minna Saarelma-Paukkala
Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa.

Teksti pohjautuu Onerva Ollilan, Asko Palviaisen ja Minna Saarelma-Paukkalan teokseen Ajan tasalla – Suomalainen kalenteri tänään (Otava 2019) sekä Digi- ja väestötietoviraston etunimiaineistoihin 5.8.2024.

Pääkuva: Castel Sant’Angelo ja Sant’Angelo -silta aurinkoisena päivänä Roomassa (Adobe Stock)