Syyskuu aloittaa syksyn
Tämä kirjoitus on osa kuukausien nimiä käsittelevää blogisarjaa. Sarjan kaikki osat:
- Tammikuu on talven napa
- Helmikuussa on puissa jäähelmiä
- Maaliskuu maata näyttää
- Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita
- Toukokuussa tehdään toukotöitä
- Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu
- Heinäkuussa heinäntekoon
- Elonkorjuuta elokuussa
- Syyskuu aloittaa syksyn
- Lokakuussa on lokaa
- Maa martona makaa
- Talvikuusta tuli joulukuu
* * * * * * * * * *
Syyskuu suomeksi
Syyskuu on saanut nimensä vuodenajan mukaan. Kesä alkaa olla ohi, mutta talvi ei ole vielä tullut. Vanha kansa käytti laajaa asteikkoa määritellessään syksyn alkua. Syksyn alkupäivä saattoi sanontojen perusteella vaihdella useita viikkoja. Esimerkiksi ”Syksyä Uolevista (29.7.), kevättä kynttilästä (2.2.)”, ”Laurista (10.8.) syksy, kevättä Matista (24.2.)” tai ”Syystä Perttelistä (Pärttyli 24.8.), kevättä kynttilästä” – tai sitten ”Syyskuu syksyn tuo”.
Sanontoja käytettiin rinnan eikä niillä näytä olevan alueellista jakaumaa. Vuodenajan säätilanne saattoi ratkaista mitä sanontaa minäkin vuonna käytettiin. Vaikka lämpötila oli laskusuunnassa, saattoi sää kuitenkin vielä lämmetä, jolloin puhuttiin Pärttylin pikkukesästä.
Töiden puolesta syksy oli kesätöiden jatkoa. Töinä oli sadonkorjuuta, syyskyntöjä ja ojien perkausta. Kesä oli kuitenkin kääntymässä vähitellen kohti talvea. Kun syystyöt oli tehty, mutta talvi ei ollut vielä tullut, oltiin vanhan kansan vuodenvaihteessa eli kekrissä.
Syyskuu muissa kielissä
Syyskuu on ruotsiksi september, viroksi september, englanniksi Septemberja venäjäksi Сентябрь. Nämä sanat pohjautuvat kuukauden latinankieliseen nimeen septem, joka tarkoittaa numeroa seitsemän. Vanhassa roomalaisessa ajanlaskussa se oli vuoden seitsemäs kuukausi.
Roomalaisessa kalenterissa tammikuusta kesäkuuhun kuukaudet oli nimetty jumalien tai kuukauden ajankohtaan liittyvillä nimillä. Esimerkiksi maaliskuu (latinaksi Mars) oli nimetty sodanjumalan mukaan, mutta huhtikuun (latinaksi Aprilis) nimi saattaa tulla latinan avautumista tarkoittavasta aperio-verbistä. Etelä-Euroopassa puiden silmut aukeavat huhtikuussa. Loput kuukaudet, heinäkuusta joulukuuhun, saivat nimensä siitä, kuinka mones kuukausi se oli vanhassa roomalaisessa kalenterissa. Heinäkuu oli viides (lat. quintilis), elokuu kuudes (lat. sextilis) ja aina joulukuuhun (kymmenes, latinaksi decem) saakka. Heinä- ja elokuu nimettiin sittemmin uudelleen Julius Caesarin ja hänen ottopoikansa Octavianuksen, joka sai myöhemmin kunnianimen Augustus, mukaan Iuliukseksi ja Augustukseksi.
Commodus, joka oli Rooman keisarina vuosina 180–192 j.a.a., muutti kaikkien kuukausien nimet omien nimiensä ja kunnianimiensä mukaisiksi. Tällöin syyskuun nimen September tilalle tuli Augustus.Tätä ennen Augustus oli ollut elokuun nimenä, mutta nyt se siis siirtyi tarkoittamaan syyskuuta. Elokuun uudeksi nimeksi taas tuli Commodus. Commoduksen murhan jälkeen kuukausien nimet palautuivat entiselleen.
Asko Palviainen
Kirjoittaja on tähtitieteiljä ja Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija