Ruotsi liputtaa maaliskuussa Victorialle, Suomi Minnalle

Maaliskuussa on sekä suomalaisessa että ruotsalaisessa kalenterissa vain yksi liputuspäivä. Suomessa 19. maaliskuuta on ”Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä”. Ruotsissa liput nousevat taas salkoon 12. maaliskuuta, kruununprinsessa Victorian nimipäivänä. Vaikka Suomella ja Ruotsilla on paljon yhteisiä kulttuuriperinteitä, liputuskäytännöt ovat meillä hyvin erilaisia.

Sinikeltaiset liput liehuvat Murjekin kylätalossa Ruotsin Jokkmokkissa.

Suomessa liputuspäiviä on vuosittain 19 ja Ruotsissa 16. Näiden lisäksi liput nousevat kummassakin maassa salkoon yleisinä vaalipäivinä. Yhteisiä liputuspäiviä ovat vappu 1. toukokuuta, juhannuspäivä, joka on molemmissa maissa kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai (ja Suomessa myös Suomen lipun päivä), YK:n päivä 24. lokakuuta sekä 6. marraskuuta, joka Ruotsissa on ”Gustav Adolfsdagen” ja Suomessa ”ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä”.

Oma kansallispäivä on molemmissa maissa luonnollisesti myös liputuspäivä. Suomi viettää itsenäisyyspäiväänsä 6. joulukuuta. Tämä päivämäärä viittaa vuoteen 1917, jolloin Suomen eduskunta hyväksyi hallituksen itsenäisyysjulistuksen Suomen kansalle. Ruotsin kansallispäivä, nationaldagen, on taas 6. kesäkuuta, joka on sekä Kustaa Vaasan kruunajaisten (1523) että vuoden 1809 uuden hallitusmuodon säätämisen vuosipäivä. Samalla se on Ruotsin lipun päivä. Nämä päivät ovat molemmissa maissa myös yleisiä vapaapäiviä.

Liput liehuvat kuninkaallisten syntymä- ja nimipäivinä

Koska Ruotsi on vanha kuningaskunta, kuninkaallisuus näkyy vahvasti sen liputusperinteessä. Virallisiin liputuspäiviin kuuluvat Ruotsissa niin kuningas Kaarle XVI Kustaan nimipäivä 28. tammikuuta ja syntymäpäivä 30. huhtikuuta, kuningatar Silvian nimipäivä 8. elokuuta ja syntymäpäivä 23. joulukuuta kuin kruununprinsessa Victorian nimipäivä 12. maaliskuuta ja syntymäpäivä 14. heinäkuuta. Kuninkaallisten nimipäivinä liputtaminen kertoo siitä, että nimipäivät ovat tärkeä osa ruotsalaista kulttuuria. Suomeenkin tapa viettää nimipäiviä omaksuttiin Ruotsista 1700-luvulla. Kuningasperheen nimipäiviin liittyy myös monenlaisia juhlallisuuksia. Kuninkaalla on esimerkiksi ollut tapana jakaa nimipäivänään mitaleja ansioituneille kansalaisille.

Aiemmin mainittu Suomen ja Ruotsin yhteinen liputuspäivä, 6. marraskuuta, on toki myös kuninkaallinen liputuspäivä. Tämä Kustaa Aadolfin päivä viittaa kuningas Kustaa II Aadolfiin, joka kuoli 6.11.1632 käydyssä Lützenin taistelussa, kolmikymmenvuotisen sodan melskeissä.

Nobelista Agricolaan ja Sibeliukseen

Ruotsalaisessa kalenterissa on kuninkaallisten lisäksi vain yksi kansallinen merkkihenkilö, jonka kunniaksi sinikeltaiset liput liehuvat. Joulukuun 10. päivä on Nobeldagen, jolloin sekä Tukholmassa että Oslossa jaetaan kansainväliset Nobel-palkinnot. Päivämäärä viittaa ruotsalaisen keksijän Alfred Nobelin (s. 1833) kuolinpäivään vuonna 1896. Palkintojen myöntäminen oli Nobelin oma idea, ja ensimmäiset Nobel-palkinnot jaettiin vuonna 1901.

Suomessa sen sijaan liputetaan useiden kansallisten merkkihenkilöiden kunniaksi. Heidän joukossaan on niin kirjailijoita ja kielimiehiä kuin muita suomalaisen kulttuurin edustajia, miesten ohella yksi nainenkin:

5.2. J. L. Runebergin päivä
19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä
6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä
Lisäksi 28. helmikuuta on meillä Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä.

Kansakunnan kohtalonhetkiä, äitejä ja isiä

Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa liput liehuvat myös puolustusvoimien kunniaksi ja sota-ajan kokemusten muistoksi. 24. huhtikuuta on meillä kansallinen veteraanipäivä, toukokuun kolmas sunnuntai kaatuneitten muistopäivä ja 4. kesäkuuta puolustusvoimien lippujuhlan päivä. Sota-ajan kohtalonhetket, joista on vain runsaat 70 vuotta, ovat yhä suomalaisten muistoissa, kun taas Ruotsissa on eletty ilman sotia jo yli 200 vuotta. Lisäksi Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, liputetaan Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta. Suomessa Eurooppa-päivä merkittiin kalenteriin vuonna 2003, ja lipunkuva sille tuli vuonna 2011.

Suomalaisen kalenterin liputuspäiviin kuuluvat myös äitienpäivä, joka on toukokuun toisena sunnuntaina, sekä isänpäivä, joka on marraskuun toisena sunnuntaina. Ruotsissa näitä juhlia vietetään myös, mutta liputuspäiviä ne eivät ole.

Kirkollista liputusta Ruotsissa

Merkittävä ero Suomen ja Ruotsin liputuksessa on se, että Ruotsissa liputuspäiviä ovat myös keskeiset kirkolliset juhlapyhät eli pääsiäispäivä ja helluntai, joiden päivämäärät vaihtelevat vuosittain, sekä joulupäivä 25. joulukuuta. Lisäksi ruotsalaiset liputtavat uudenvuodenpäivänä, toisin kuin suomalaiset. Suomessa kirkollisiin juhlapäiviin ei ole juhannusta lukuun ottamatta liittynyt liputusta, vaan niitä on vietetty kirkoissa ja kodeissa muulla tavoin.

Liputuspäivien muotoutuminen on kummassakin maassa vaatinut aikansa, ja muutoksia niihin on tehty vuosien varrella paljon. Vielä 1800-luvulla liputtaminen oli Ruotsissa ja Suomessa hyvin vapaata, ja viralliset liputusmääräykset ja -suositukset tulivat myöhemmin. Liputuspäivien merkitsemisessä kalentereihinkin on ollut melkoista vaihtelua. Nykyään nämä käytännöt ovat jo vakiintuneet.

Sekä Suomessa että Ruotsissa liputtaminen on myös sikäli vapaata, että jokainen kansalainen voi liputtaa aina, kun katsoo liputuksen aiheelliseksi. Suomessa lippu saatetaan nostaa salkoon esimerkiksi talon isännän tai emännän syntymäpäivänä, ylioppilasjuhlapäivänä tai kun talossa vietetään häitä. Ruotsissa monet kansalaiset taas liputtavat ympäri vuoden pienillä talojen seinissä liehuvilla kansallislipuilla. Liputtaminen on Ruotsissa muutenkin näkyvää ja innokasta.

Minna Saarelma-Paukkala

Kirjoittaja on dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja.