Lumi, Pyry ja muut kalenterin talviset nimet

Helmikuussa saadaan nauttia lumesta ja valoisista talvipäivistä. Jos Etelä-Suomessa lunta ei olisikaan, ainakin Pohjois-Suomesta sitä löytyy. Talvi ja lumi näkyvät myös suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Nyt helmikuussa almanakassa ovat esimerkiksi naisennimet Lumi ja Talvikki. Talvikauden alkaessa marraskuussa nimipäiviään viettävät taas Pyry– ja Lyly-nimien kantajat. Esittelen tässä blogissa kalenterimme talvisia nimiä aikajärjestyksessä.

Aurinko värjää taivaanrannan talvimaisemassa. Etualalla luminen koivu, taaempana järven selkä.

2.2. Lumi

Suomenkielinen luontoaiheinen nimi Lumi otettiin almanakkaan vuonna 2010, jolloin se sijoitettiin merkityksensä vuoksi lumiselle helmikuulle. Nimi alkoi yleistyä Suomessa 2000-luvun alussa ja nousi todella nopeasti suosituksi. Vuonna 2022 se oli ensimmäisenä tai jälkimmäisenä etunimenä jo yli 4700 naisella.

Lumi on usein tulkittu myös saksalaisen kansansadun Lumikki-prinsessan nimen lyhentymäksi. Tämän Schneewittchen-sadun ensimmäisessä suomennoksessa (1877) prinsessan nimi tosin oli muodossa Lumisirkku. Siitä irtaantui ensin naisennimeksi Sirkku, joka otettiin kalenteriin jo vuonna 1950 (nimipäivä 16.10.).

Muut helmikuun 2. päivän nimet ovat Jemina ja Aamu – jälkimmäisestä voi monelle tulla mieleen valoisat ja kirkkaat talviaamut.

3.2. Valo

Valo on suomenkielinen, valoisuuteen viittaava etunimi. Tätä kansallisuusaatteen innoittamaa nimeä ehdotettiin etunimeksi jo 1860-luvulla. Almanakkaan Valo otettiin vuonna 1950. Tämännimisiä miehiä on nykyään hieman alle tuhat. Päivän 3.2. toinen nimipäivänimi on Hugo.

Valon päivä on kalenterissamme helmikuussa, jolloin valoa saadaan päivä päivältä enemmän. Talvipäivänseisaus (21.12.2022) on jo takana ja kevätpäiväntasaukseen (20.3.2023) on 45 päivää. Valoisa aika on silloin pidentynyt Etelä-Suomessa jo reilulla parilla tunnilla ja Utsjoella päivän pituus on 5 tuntia 20 minuuttia.

11.2. Talvikki

Talvikki on johdettu suomen kielen talvi-sanasta, ja siinä on suomalaisille naistennimille tyypillinen kki-pääte. Nimi sopiikin merkityksensä puolesta hyvin helmikuulle. Toisaalta Talvikki voidaan tulkita myös samannimiseen kukkaan viittaavaksi luontonimeksi, samaan tapaan kuin kalenterinimet Lemmikki (24.11.) ja Orvokki (3.6.).

Talvikki otettiin kalenteriin vuonna 1929. Nykyään tällä nimellä on lähes 4400 kantajaa. Samalla kalenteripäivällä ovat myös Iisa ja Isabella.

Huurteiset puunlatvat tavoittelevat syvän sinistä taivasta.

19.4. Pälvi

Kun aurinko lämmittää keväällä maata, lumipeitteeseen syntyy sulia kohtia eli pälviä. Naisennimi Pälvi sopii siksi mainiosti huhtikuun nimeksi. Almanakkaan se hyväksyttiin vuonna 1950. Nimi on kuitenkin jäänyt harvinaiseksi: Pälvi-nimisiä naisia on vain 153.

Päivän toinen nimi Pilvi otettiin tälle päivälle vuonna 1984. Äänteellisesti ja merkitykseltäänkin se sopii hyvin keväisen Pälvin rinnalle. Nimi Pilvi liittyy monen mielessä sinitaivaalla kulkeviin valkeisiin poutapilviin.

7.5. Helmi

Helmi on suomenkielinen luontoaiheinen etunimi, joka voi viitata niin simpukan sisällä muovautuvaan helmeen kuin talven jäähelmiin. Sitä ehdotti 1800-luvulla etunimeksi Isak Edward Sjöman kirjasessaan Siveä. Kauno-annakka 1865. Almanakkaan Helmi otettiin vuonna 1908. Kastehelmi tuli sen rinnalle vuonna 1950. Helmi-nimisiä on nykyään jo yli 19 000, kun taas Kastehelmi-nimeä kantaa noin 770 naista.

Suomenkielisenä nimenä Helmi on Margareta-nimen käännös; kreikkalainen pyhimysnimi Margareta merkitsee helmeä. Toisaalta Helmi tunnetaan myös saksalaisperäisen Vilhelmiina-nimen (nimipäivä 26.5.) lyhentymänä. Vilhelmiinan taustalla on muinaissaksalainen miehennimi Wilhelm, jonka osat merkitsevät tahtoa ja kypärää.

11.10. Otso, Ohto

Karhua merkitsevä Otso on ollut almanakassa vuodesta 1908, ja samaa merkitsevä Ohto vuodesta 1929 lähtien. Miksi nämä nimet olisivat talvisia? Siksi, että niiden päivä 11.10. sijoittuu aikaan, jolloin karhut alkavat vetäytyä talviunille. Sana otso ­­– tai ohto ­– on yksi karhun vanhoista peite- tai lempinimistä, joita ovat myös kontio ja mesikämmenOtso-nimisiä miehiä on nykyään yli 4500 ja Ohto-nimisiä noin 500.

1.11. Pyry ja Lyly

Marraskuussa alkaa usein jo pyryttää eli sataa tiheää, tuiskuttavaa lunta. Kalenterissakin tämä kuukausi alkaa Pyry-nimen päivällä. Pyry on ollut kalenterissa vuodesta 1995, vaikka sitä ehdotettiin etunimeksi jo vuonna 1919. Nimen vakiintuminen kesti kuitenkin aikansa. 1980-luvulla nimi alkoi yleistyä, ja nyt sen on saanut yli 4000 poikaa.

Samalla päivällä 1.11. on myös toinen talvinen miehennimi: Lyly. Monilla tulee siitä mieleen hiihtäminen eli ”lylyillä lykkiminen”. Itse sana lyly tarkoittaa havupuiden kovaa pintapuuta. Lyly pääsi almanakkaan vuonna 1953. Se on kuitenkin jäänyt etunimenä harvinaiseksi: Lyly-nimisiä miehiä oli vuonna 2022 vain 30.

Kun ilmastonmuutos etenee, lumiset talvet harvinaistuvat Suomessa. Nähtäväksi jää, mitä talvisille etunimille silloin tapahtuu. Viime aikoina on yleistynyt esimerkiksi nimi Tuisku, jota on annettu niin tytöille kuin pojille. Sellaisiakin nimiä lapset saavat nykyään kuin EnsilumiKuuraLumihelmiLumituuliLumitähtiNietosPyrynpoikaTalvi tai Viima.

Maisema jäiselle järvelle, jonka horisontissa kajastaa auringonlaskun värejä. Keskellä näkyy pieniä hahmoja, jotka näyttävät pilkkijöiltä.

 

Teksti ja kuvat: Minna Saarelma-Paukkala

Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa.

Nimitilastot: Digi- ja väestötietovirasto 4.8.2022.

Sivustoamme päivitetään

Sivustoamme päivitetään 24.05. - 25.05.2024 klo 16 alkaen. Päivityksen aikana sivustolla voi esiintyä käyttökatkoja ja sisällön väliaikaisia puutteita. Kiitos kärsivällisyydestä!

This will close in 0 seconds