Jessica ja Camilla tuovat kansainvälisyyttä suomalaiseen nimipäiväkalenteriin

Vuodelle 2025 tehdyssä nimipäiväuudistuksessa suomalaiseen nimipäiväkalenteriin otettiin 33 ja suomenruotsalaiseen 27 uutta nimeä. Uudistus tuo osaltaan näkyväksi sen, että Suomen etunimistö muuttuu yhä kansainvälisemmäksi. Yksi merkittävä muutos on, että suomalaiseen nimipäiväkalenteriin hyväksyttiin kaksi uutta c-kirjaimen sisältävää nimeä: Jessica ja Camilla. Ennen vuotta 2025 suomalaisen kalenterin ainoa c-kirjaimia sisältävä nimi oli sinne vuonna 2020 lisätty Cecilia. Suomenruotsalaisessa almanakassa tällaisia nimiä on toki ollut enemmän.

Jotta nimi voidaan hyväksyä suomalaiseen nimipäiväkalenteriin, sen tulee olla ensimmäisenä etunimenä vähintään 500:lla äidinkieleltään suomenkielisellä suomalaisella. Vaikka niin Jessica kuin Camilla olivat ylittäneet tämän yleisyysrajan jo hyvän aikaa sitten, aiemmissa päivityksissä ne oli päätetty jättää ulkopuolelle. Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on suosittu suomen kielen mukaisia nimiasuja, joihin vierasperäinen konsonantti c ei kuulu. Nimien kotoisemmat kirjoitusasut Jessika ja Kamilla ovat kuitenkin jääneet selvästi harvinaisemmiksi, joten Helsingin yliopiston nimipäiväasiantuntija Minna Saarelma-Paukkala katsoi ajan olevan kypsä vierasperäisten nimimuotojen hyväksymiselle.

Tässä blogitekstissä tarkastellaan nimien Jessica ja Camilla tietä suomalaiseen nimipäiväkalenteriin: Milloin nämä nimet ovat alkaneet yleistyä suomalaisilla? Mistä maista ne ovat meille mahdollisesti saapuneet? Entä ovatko niiden suosioon vaikuttaneet julkisuuden henkilöt?

Jessica tuli meille Ruotsista ja Yhdysvalloista

Jessica on englantilainen vastine Vanhassa testamentissa esiintyvälle hepreankieliselle nimelle Yiskah ’Jumala katsoo (jonkun) puoleen’. Englantilaisen nimimuodon teki tunnetuksi William Shakespeare näytelmässään Venetsian kauppias (1597), joskin 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka nimi pysyi melko harvinaisena.

Jessican nimipäivä sijoitettiin suomalaisessa almanakassa helmikuun 25. päivälle, jolla nimi oli ollut suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa vuodesta 1995 lähtien – aluksi tosin muodossa Jessika. Vuoden 2022 loppuun mennessä Jessica oli annettu Suomessa ensimmäiseksi etunimeksi 2 454 suomenkieliselle ja 1 092 ruotsinkieliselle tytölle.

Alla olevasta kuvaajasta nähdään, että Jessica-nimi yleistyi Suomen ruotsinkielisellä väestöllä nopeasti 1970–1980-lukujen aikana. Huippuvuosinaan 1983 ja 1991 se oli kahdeksanneksi yleisin ruotsinkielisille tytöille annettu ensinimi. Suomenkielisellä väestöllä nimen suosio on ollut selvästi maltillisempaa ja ajoittuu myöhemmäksi, 2000-luvun alkuvuosiin. Parhaimmillaan vuonna 2002 se oli 55. yleisin suomenkielisille tytöille annettu ensinimi. Aivan suosituimpien nimien joukkoon Jessica ei siis ole suomenkielisellä väestöllä missään vaiheessa noussut – mahdollisesti osin juuri suomen kielelle vieraan c-kirjaimen vuoksi.

 

Jessica-nimi on ollut suosittu monissa maissa. Yhdysvalloissa se oli yleisin tytöille annettu ensinimi vuosina 1985–1990 sekä 1993–1995, ja kymmenen suosituimman tytönnimen listalla se pysyi yhtäjaksoisesti vuodet 1976–2000. Voikin olla, että nimen suosiota Suomessa ovat osittain vauhdittaneet yhdysvaltalaisesta populaarikulttuurista tunnetut nimiesikuvat, kuten näyttelijät Jessica Alba ja Sarah Jessica Parker, laulaja Jessica Simpson taikka Jessica Rabbit -hahmo elokuvasta Kuka viritti ansan, Roger Rabbit? Ruotsissa Jessica-nimi taas oli suosituimmillaan jo 1970-luvulla eli hieman aiemmin kuin suomenruotsalaisella väestöllä. Sielläkin nimi ylsi monena vuonna kymmenen suosituimman tytönnimen listalle.

Jessica-nimestä on olemassa myös suomalaisempi kirjoitusvariantti Jessika, joka oli vuoden 2022 loppuun mennessä annettu ensinimeksi 454 suomenkieliselle naiselle tai tytölle. On siis mahdollista, että Jessika ylittää tulevaisuudessa almanakkaan vaadittavan 500 nimenkantajan rajan. Varmaa tämä ei kuitenkaan ole, sillä nimen suosio on Jessicantavoin kääntynyt 2010- ja 2020-luvuilla selvään laskuun.

Oletettavasti Jessica-nimen suosio on vaikuttanut myös moniin nimen Jessi, Jessina tai Jessiina tyttärelleen valinneisiin, vaikka näille nimille voidaan löytää muitakin mahdollisia malleja ja motivaatioita. Jessi-nimellä kantajia on 307. Sen suosionhuippu ajoittuu hieman myöhemmäksi kuin Jessican ja Jessikan, vuoden 2010 ympärille. Jessinkinsuosio on kuitenkin 2020-luvulla laskenut, joten nähtäväksi jää, tuleeko se saavuttamaan 500 kantajan rajapyykkiä. Jessiina on ensimmäisenä etunimellä 42 ja Jessina 38 suomenkielisellä naisella tai tytöllä.

Camilla on ollut suosittu Pohjoismaissa

Camilla-nimi on kulkeutunut nykypäivään antiikin Rooman maailmasta. Sen arvellaan olevan alun perin etruskilaisperäinen ja tarkoittaneen uhripapitarta tai temppelineitsyttä. Englanninkielisessä maailmassa nimeä on tehnyt tunnetuksi muun muassa Frances Burneyn romaani Camilla (1796).

Jessican tavoin Camilla sijoitettiin suomalaisessa almanakassa samalle päivälle, jolla se oli suomenruotsalaisessa jo entuudestaan: 21. huhtikuuta. Suomenruotsalaisessa nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien. Ennen vuotta 2023 Camilla on annettu Suomessa ensinimeksi 1 638 suomenkieliselle ja 1 721 ruotsinkieliselle naiselle tai tytölle. Koko ruotsinkielisellä väestöllä Camilla on seitsemänneksi yleisin naisen ensinimi.

Kuten alla olevasta kuvaajasta voidaan nähdä, myös Camilla yleistyi ruotsinkielisillä huomattavasti aiemmin kuin suomenkielisillä. Ruotsinkielisillä nimi oli suosituimmillaan 1960-luvun lopussa ja 1970-luvulla. Vuonna 1969 se oli jopa toiseksi yleisin ruotsinkielisille tytöille annettu ensinimi. Suomenkielisellä väestöllä Camilla-nimi oli suosituimmillaan vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Suosionsa huipulla vuonna 2002 se oli suomenkielisten tyttöjen 93. yleisin ensinimi.

 

Camilla-nimi ei ole noussut Englannissa tai Yhdysvalloissa erityisen suureen suosioon, kun taas Pohjoismaissa se on ollut ajoittain hyvinkin suosittu. Ruotsissa Camilla oli kymmenen suosituimman tytönnimen joukossa 1960–1970-lukujen taitteessa eli samoihin aikoihin, kun nimi oli suosituimmillaan Suomen ruotsinkielisellä väestöllä. Norjassa ja Tanskassa suosionhuippu puolestaan ajoittuu selvästi myöhemmäksi, 1980–1990-luvuille: esimerkiksi vuonna 1989 se oli kummassakin maassa useimmin annettu tytönnimi.

Nykyisin epäilemättä tunnetuin Camilla-niminen henkilö on Ison-Britannian kuningatar. On tosin vaikeaa arvioida, millainen vaikutus hänellä on ollut nimen suosioon – julkisen uransa alkupuolella hän ei ollut erityisen suosittu, sillä häntä vertailtiin laajalti rakastettuun prinsessa Dianaan. Suomessa tunnettuja nimenkantajia on toistaiseksi ollut melko vähän – tunnetuin saattaa jopa olla fiktiivinen tyttövauva Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen Leevi and the Leavingsin samannimisessä, vuonna 1996 julkaistussa kappaleessa.

Camilla-nimen ainoa merkittävämmin Suomessa yleistynyt kirjoitusvariantti on Kamilla, joka on ensinimenä 169 suomalaisnaisella tai -tytöllä. Kamillan suosionhuippu ajoittui Camillan tavoin 2000-luvun taitteeseen. Nimet Camila, Camilia, Camille, Cami ja Kamila puolestaan ovat jääneet harvinaisiksi, niitä kutakin kantaa ensinimenään alle 20 suomalaista.

Yhteenvetoa

Nimien Jessica ja Camilla tiessä suomalaiseen nimipäiväkalenteriin on useita yhteneväisiä piirteitä. Ne edustavat ennen kaikkea c-kirjaimen sisältävän kirjoitusasunsa puolesta mutta myös etymologiselta taustaltaan kansainvälisyyttä. Molemmat ovat yleistyneet ensin maamme ruotsinkielisellä väestöllä, oletettavasti ennen kaikkea Ruotsin nimimuodin vaikutuksesta. Suomenkielisellä väestöllä niiden suosionhuippu ajoittuu vuosikymmeniä myöhemmäksi, vuosituhannen vaihteen molemmille puolille. Nimien saamat suomalaisemmat kirjoitusasut Jessika ja Kamilla ovat jääneet selvästi harvinaisemmiksi.

Vaikka Jessican ja Camillan suosio on 2010-luvulta lähtien kääntynyt laskuun, Suomen etunimistön kansainvälistyminen näyttää jatkuvan. Onkin kiinnostavaa nähdä, yleistyvätkö suomen kielelle vieraita kirjaimia sisältävät nimet almanakassa tulevina vuosikymmeninä.

Teksti: Lasse Hämäläinen

Kirjoittaja on suomen kieleen ja nimistöntutkimukseen erikoistunut filosofian tohtori, joka työskentelee Yliopiston almanakkatoimistossa kalenteritoimittajana
Sivun pääkuva: Adobe Stock

Lähteet nimien yleisyydestä eri maissa

• Yhdysvallat
• Ruotsi
• Norja
• Tanska
• Muut maat

Lue lisää:

• Tiedote: Uusia nimiä kalenteriin vuonna 2025
• Blogi: Kuinka nimi saa nimipäivän?