Ruotsinsuomalaisten päivä 24.2. on Ruotsissa liputuspäivä

Ruotsinsuomalaisten päivää on vietetty Ruotsissa vuodesta 2011 lähtien helmikuun 24. päivänä. Vuonna 2013 päivä merkittiin virallisesti Ruotsin Akatemian ylläpitämään ruotsalaiseen kalenteriin. Päätös perustui muun muassa siihen, että ruotsinsuomalaiset muodostavat Ruotsissa suurimman kansallisen vähemmistöryhmän. Vähemmistöryhmille yhteistä on, että ne ovat asuttaneet Ruotsia pitkään ja niillä on vahva uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen yhteenkuuluvuus ja halu säilyttää identiteettinsä.

Ruotsinsuomalaisten päivä (Sverigefinnarnas dag) tuo näkyväksi ruotsinsuomalaisen vähemmistön historiaa, kieltä ja kulttuuria osana ruotsalaista kulttuuriperintöä. Päivämäärä 24.2. valittiin Carl Axel Gottlundin syntymäpäivän mukaan. Gottlund, joka eli vuosina 1796–1875, oli suomalainen folkloristi ja kirjailija, joka teki merkittäviä tutkimusmatkoja Ruotsissa, etenkin maahan jo 1500-luvun lopulla muuttaneiden metsäsuomalaisten parissa. Vuonna 1830 hän perusti ensimmäisen ruotsalais-suomalaisen yhdistyksen Tukholmaan.

Ruotsinsuomalaisten valko-sini-keltainen lippu hyväksyttiin Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan täysistunnossa vuonna 2014. Kuva: Luleå kommun / Frank Rizo

Ruotsin kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet

Tukholman lääninhallitus ja saamelaiskäräjät ovat ensisijaisesti vastuussa Ruotsin vähemmistöpolitiikan toteuttamisen koordinoinnista ja seurannasta maassa.

Ruotsin viisi tunnustettua kansallista vähemmistöä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset (jotka ovat myös alkuperäiskansa), ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset (tornedalingar). Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddish, romani chib, saame, suomi ja meänkieli.

Ruotsi ja Suomi olivat samaa kuningaskuntaa yli 600 vuotta, ja mailla on siksi historiallinen side toisiinsa. Ruotsissa asuvia suomenkielisiä kutsutaan ruotsinsuomalaisiksi.

Viimeisimpien laskelmien mukaan Ruotsissa on noin 720 000 ruotsinsuomalaista. Luku on laskettu kolmanteen polveen siten, että ainakin toinen isovanhemmista on suomalainen. Tästä luvusta noin viidesosa on suomenruotsalaisia ja noin 200 000 käyttää suomen kieltä päivittäin. Tukholmassa elää noin 77 000 henkilöä, joilla on suomalaiset juuret.

Ruotsissa on huutava pula suomen kielen taitoisesta työvoimasta eri aloilla. Tämä pitäisi saada tiedoksi nuorille, jotta he motivoituisivat opiskelemaan suomea, toteaa Seija Sjöstedt, Tukholman Suomalaisen Seuran puheenjohtaja.

Kulttuuritapahtumia, liputusta ja medianäkyvyyttä

Useimmiten ruotsinsuomalaisten päivää vietetään Suomi-seurojen kulttuuritapahtumana sekä hallintoaluekunnissa yhteistyössä kuntien kanssa. Ruotsinsuomalaiset koulut ja vanhustentalot huomioivat myös päivän. Hallintoaluekunnat, kuten Tukholman kaupunki, nostavat ruotsinsuomalaisten lipun salkoon kaupungintalojen edustalla, jotkut kunnat käyttävät myös Suomen lippua.

Juhlallisuuksiin osallistuu etupäässä iäkkäämpiä henkilöitä. Ruotsissa syntyneitä ruotsinsuomalaisia on saatu mukaan vähemmän, mutta kiinnostus kuitenkin näkyy, Seija Sjöstedt kertoo.

Vähemmistölakia vahvistettiin Ruotsissa vuonna 2019, mikä on tuonut enemmän näkyvyyttä ruotsinsuomalaisten päivään myös ruotsalaisessa mediassa. Tukholman paikallisradiossa ruotsinsuomalaisuus on yleensä päivän teemana, ja päivä on mainittu myös televisiouutisissa. Viime vuonna Tukholman kaupungin linja-autoissa oli päivän kunniaksi ruotsinsuomalaisten lippu.

Suomalaiset juuret kiinnostavat taas

Kansallisena vähemmistönä ruotsinsuomalaisilla on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Ruotsissa Suomi-seurat ovat tahoja, jotka pitävät kulttuuria ja perinteitä yllä. Toiminta tekee tunnetuksi ja vahvistaa suomalaista kulttuuria Ruotsissa. Suomi-seuroilla on mm. eläkeläistoimintaa, kuoroja, tanssi- ja teatteritoimintaa sekä vapaaehtoista ystäväpalvelutoimintaa.

Seurojen toiminta lepää tällä hetkellä ensimmäisen polven varassa. Nuorempi sukupolvi ei toimi enää perinteisellä seuraperiaatteella, mikä tuo haasteita seurojen jatkuvuudelle. Tämän päivän nuorilta aikuisilta vaaditaan niin paljon, ettei vapaaehtoistoiminta mahdu aikatauluun. Ruotsinsuomalaisten Nuorisoliitto tekee työtä nuorten parissa ruotsinsuomalaisen perinteen jatkamiseksi, mutta suurin osa liiton jäsenistöstä on Suomesta tulleita opiskelijoita, jotka useimmiten muuttavat takaisin Suomeen.

Yleisesti kiinnostus suomenkielisyyteen on Ruotsissa kuitenkin lisääntynyt. Esimerkiksi suomenkielisiin esikouluihin hakeudutaan nyt hieman enemmän kuin aikaisemmin. Tukholman Ruotsinsuomalaisella koululla on noin 500 oppilasta, johon lasketaan mukaan koulun neljä esikouluosastoa (alle 6-vuotiaat lapset). Viime vuosina oppilasmäärä on hieman noussut.

Suomen kielen kursseille on monella paikkakunnalla jonoa, etenkin Tukholmassa. Suurin osa kielikursseille osallistuvista on toisen polven ruotsinsuomalaisia, joilla ei ole ollut mahdollisuutta käydä kaksikielistä koulua. Toinen osallistujaryhmä on muunkieliset puolisot.

Kiinnostus juuriin tulee säilymään vahvana ruotsinsuomalaisen väestön keskuudessa Ruotsissa. Tähän tarpeeseen tarvitaan tulevaisuudessakin Suomi-seuroja, jotka pyrkivät kehittämään toimintamuotojaan ja mahdollisesti tarjoavat toimintaa myös ruotsin kielellä, jotta jäsenmäärä laajenisi ja kasvaisi. Sen kautta vahvistetaan suomalaisen kulttuurin tuntemusta ja säilyvyyttä Ruotsissa, sanoo Seija Sjöstedt.

Christine Stukaloff

Kirjoittaja on kauppatieteiden maisteri ja Yliopiston almanakkatoimiston projektipäällikkö.

Lähteet:

• Länstyrelsen i Sverige
• minoritet.se
• Tukholman Suomalainen Seura – Finska Föreningen i Stockholm, puheenjohtaja Seija Sjöstedt