Hanami hurmaa Japanissa ja muualla

Kun kevät koittaa, alkavat kirsikkapuut kukkia ja on aika viettää hanami-juhlaa. Hanami on japania ja tarkoittaa kukkien katselemista. Sanassa on myös kiteytettynä hanami-juhlan päätarkoitus: katsella kirsikkapuiden kukintaa. Sinistä taivasta vasten huojuvat vaaleanpunaiset kirsikankukkapilvet ovatkin lumoavaa katseltavaa. Kirsikoiden kukinta ihastuttaa ihmisiä joka puolella maailmaa, mutta alun perin juhla on kotoisin Japanista. Siellä se on yksi vuoden merkittävimmistä juhlista.

Keväällä keräännytään kirsikkapuiden äärelle

Kirsikkapuiden kukinta-aika riippuu sääoloista ja paikkakunnasta. Japanin pääsaarten eteläosissa, myös Tokiossa, se alkaa useimmiten maaliskuun lopussa. Paras sesonki kestää huhtikuun puoleenväliin saakka, mutta Japanin pohjoisosissa hanamia vietetään toukokuun alussa. Samoihin aikoihin hanami-tunnelmaan voidaan virittäytyä Etelä-Suomessa. Juhla on Japanissa niin merkittävä, että kukinnasta laaditaan virallisia sääennusteiden kaltaisia arvioita (sakura-zensen). Täydestä kukinnasta käytetään nimeä mankai, ja se kestää vain muutaman päivän. Koska hanamin ajankohta vaihtelee eri vuosina ja eri puolilla maata, sitä ei merkitä japanilaiseen kalenteriin.

Hanamia vietetään puistoissa kirsikkapuiden katveessa. Japanissa työporukat, ystävät ja perheet kerääntyvät tapaamaan toisiaan, syömään piknikkorien antimia ja juomaan sakea. Parhaat paikat viedään nopeasti, joten ainakin jonkun seurueesta on mentävä ajoissa varaamaan paikka. Työpaikalla sen tehtävän saa usein hierarkiassa alin työntekijä. Kun kaikki ovat saapuneet paikalle, juhlat voivat alkaa. Nautitaan yhdessäolosta sekä tietysti ihaillaan kukintaa. Kirsikkapuiden kukinta-aika on Japanissa myös tärkeä turistisesonki.

Rusokirsikka Prunus cerasus P. Sargentii kukkii. Kuva: Onerva Ollila

Katoavan kauneuden juhla

Buddhalaisuudessa kirsikankukka eli sakura symboloi katoavaisuutta. Se on myös uuden alun symboli. Sen on ajateltu olevan vertauskuva samurain eli japanilaisen soturin elämästä: parhaassa loistossaan kukka on vain hetken, sitten se putoaa. Yksi osa hanamia on kirsikankukkasade, hanafubuki. Se tarkoittaa kukinnan vaihetta, jolloin kukkien terälehdet putoavat alas puista kuin lumisade. Joidenkin mielestä se onkin hanamin hienoin osa, joka muistuttaa meitä kaiken katoavaisuudesta.

Roihuvuoressa pääsee hanami-tunnelmaan

Myös Suomessa on löydetty kirsikankukkien lumo. Eikä ihme: pohjoisen pitkän ja usein harmaan talven jälkeen lehdettömiin puihin puhkeavat kirsikankukat ovat epätodellisen kauniita.

Kenties Suomen tunnetuin kirsikkapuisto on Helsingin Roihuvuoressa, jossa sijaitsee myös kaupungin ylläpitämä japanilaistyylinen puutarha. Kirsikkapuisto sai alkunsa, kun Suomessa asuvat japanilaiset kauppias Norio Tomidan johdolla lahjoittivat vuosina 2007–2009 Helsingille kirsikkapuita hanami-juhlan pitämistä varten. Kirsikkapuisto päätettiin perustaa lähelle vuonna 1998 avattua japanilaistyylistä puutarhaa. Kevääksi 2022 on valmistunut kirsikkapuiston laajennettu osa, johon kuuluu näyttävän sisäänkäyntiportin lisäksi mm. iirislammikko puusiltoineen ja laitureineen.

Kukkaloistoa Roihuvuoren kirsikkapuistossa. Kuva: Onerva Ollila

Hanami-must: selfie kukkaloistossa

Vuodesta 2008 Roihuvuori-seura on yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestänyt alueella keväisen hanami-juhlan, jonka ohjelmassa on monenlaista japanilaiseen kulttuuriin liittyvää: buto-tanssia, ikebanaa ja origameja. Myynnissä on tietysti japanilaisia herkkuja. Koronavuosina 2020 ja 2021 virallista juhlaa ei järjestetty, mutta kukinta houkutteli paikalle runsaasti yleisöä kävelyille, piknikille ja tietysti valokuvaamaan kukkaloistoa. Selfie kirsikankukkien keskellä onkin lähes pakollinen osa someajan hanami-rituaaleja.

Kukinnan aikaan Roihuvuoren kirsikkapuistossa näkee usein myös huolella valmisteltuja valokuvaussessioita. Vaaleanpunaista hehkuvissa otoksissa poseeraa niin lemmikkejä, hääpareja, kaveriporukoita kuin japanilaisesta kulttuurista vaikutteita ottavia cosplay-harrastajia. Vuonna 2022 Roihuvuoren hanamia vietetään sunnuntaina 15.5. klo 12–18. Lue lisää: www.roihuvuori.fi/hanami

Onerva Ollila

Kirjoittaja on FM ja Almanakkatoimiston graafinen suunnittelija