Uusivuosi on kiinalaisen kalenterin merkittävin juhla

Perinteisen kiinalaisen ajanlaskun mukaan vuosi alkaa kuukalenterin ensimmäisenä päivänä eli talvipäivänseisauksen jälkeisen toisen uudenkuun päivänä. Yliopiston almanakasta voimme tarkistaa, että talvipäivänseisauksen 21.12.2021 jälkeen ensimmäinen uudenkuun päivä oli 2.1.2022 ja toinen uudenkuun päivä on 1.2.2022. Niinpä 31.1. vietetään kiinalaisen uudenvuoden aattoa ja 1.2. alkaa uusi vuosi kiinalaisen kalenterin mukaan.

Käytännössä kiinalainen vuosi alkaa aina välillä 10.1.–19.2. Virallisesti Kiinassa on käytetty jo vuodesta 1911 lähtien gregoriaanista kalenteria, mutta vanhaa kalenteria käytetään yhä juhlapäivien määrämiseen.

Taivaalliset rungot ja maalliset oksat muodostavat 60-vuotisen jakson

Vanhassa kiinalaisessa kalenterissa vuosia ei lasketa jostakin tietystä alkuhetkestä lähtien, vaan ne toistuvat 60 vuoden jaksoissa. Jokaisella vuodella on myös oma nimensä, ei pelkästään numero. Järjestelmässä on kymmenen ”taivaallista runkoa” ja kaksitoista ”maallista oksaa”. Näiden merkkien yhdistelmistä muodostuu vuosien nimet.

Taivaallisten runkojen nimillä (jia, yi, bing, ding, wu, ji, geng, xin, ren, gui) ei ole muunkielisiä vastineita, mutta maalliset oksat on yhdistetty eläimiin seuraavalla tavalla: zi – rotta, chou – härkä, yin – tiikeri, mao – jänis, chen – lohikäärme, si – käärme, wu – hevonen, wei – lammas, shen – apina, you – kukko, xu – koira, hai – sika. Näiden eläinten mukaan nimetään kiinalaisen kalenterin vuodet. 31.1.2022 saakka elämme härän vuotta (xin-chou), ja 1.2.2022 alkaa tiikerin vuosi (ren-yin). Samalla alkaa kiinalaisen ajanlaskun 60-vuotisen jakson 39. vuosi.

Uudenvuoden rituaaleja ja valmistelua

Uudenvuodenjuhla on vuoden suurin juhla Kiinassa ja sitä vietetään kolmena perättäisenä päivänä. Se on samalla kevätjuhla, koska keväällä luonto herää henkiin tulvien uudenlaista energiaa. Eri dynastioiden aikana kevät- tai uudenvuodenjuhlan rituaalit samoin kuin juhlan ajankohta ovat vaihdelleet, mutta monet perinteet ovat säilyneet tähän päivään asti.

Ennen uudenvuodenjuhlaa on tapana tehdä suursiivous ja maksaa velat pois. Kotiin ripustetaan värikkäitä puupainotekniikalla valmistettuja uudenvuoden kuvia, joissa on tyypillisesti kuvattuna isoja kaloja, iloisia lapsia tai herkullisia persikoita. Ulko-oveen kiinnitetään varsinkin maaseudulla ovijumalien kuvia, joiden tarkoituksena on pitää pahat henget loitolla. Oven kahdelle puolelle saatetaan myös laittaa kirjoitusliuskat, joissa toivotaan onnea ja harmoniaa.

Aattona herkutellaan perheen kanssa, uudenvuodenpäivänä tavataan tuttuja

Uudenvuodenaaton viettoon kuuluvat myös hienot uudet vaatteet ja lahjojen ostaminen, kuten länsimaissa jouluna. Aattoiltaa vietetään erityisesti perhepiirissä. Illan ateria on vuoden juhlallisin ja runsain: ruokalajeja voi hyvinkin olla parikymmentä. Tarjolla on lukuisia liha-, kala- ja kasvisruokia. Perinteisin ruoka on jiaozi eli taikinaan sisään leivottu lihakasvisnyytti, joka kypsennetään kiehuvassa vedessä. Jiaozin tekoon osallistuvat kaikki läsnäolijat.

Televisiosta esitetään uudenvuodenaattona ohjelmaa, jonka seuraaminen kuuluu myös lähes jokaisen kiinalaisen juhlapäivään. Lähetyksessä esitellään eri taiteenalojen mestareita eri puolilta Kiinaa: tanssia, laulua, orkesterimusiikkia, peking-opperaa ja niin edelleen. Aattoiltana on myös tapana pelata seurapelejä, ampua raketteja sekä juhlia ja iloita.

Uudenvuodenaattoa seuraavina päivinä vieraillaan ystävien ja sukulaisten luona iloisin mielin ja onnellisen uuden vuoden toivotuksin. Pienet lahjat kuuluvat tervehdyskäynteihin. Jotkut vierailevat buddhalaisissa tai taolaisissa temppeleissä. Kaduilla järjestetään markkinoita, joilla voi maistella kiinalaisia herkkuja, ihailla koristeita ja seurata taidokkaita esityksiä. Markkinat järjestettiin aluksi temppeleiden läheisyydessä ja ne liittyivät temppelissä käymiseen, mutta ajan saatossa markkinat itsessään ostosmahdollisuuksineen ja viihdeohjelmineen ovat tulleet tärkeäksi tavaksi juhlia uuttavuotta.

Kiinalaisen uudenvuoden ohjelmaa Helsingissä vuonna 2020. Kuva: Petri Anttila

Muita perinteitä ja symboleja: punaiset kuoret, lohikäärmeet ja leijonat

Punaiset kirjekuoret liikkuvat vilkkaasti kädestä toiseen kiinalaisena uutenavuotena. Kuoren sisällä on rahasumma, jonka suuruus riippuu ihmisten välisistä suhteista ja varallisuudesta. Summaan sisältyy mielellään numero 6, 8 tai 9, jotka ovat kiinalaisia onnennumeroita. Vanhan uskomuksen mukaan punaiset rahakuoret ja niiden sisään sujautettu kolikko suojaavat lapsia demoneilta. Niitä antavatkin usein vanhemmat lapsilleen, mutta myös ystävät toisilleen tai työnantaja alaisilleen.

Lohikäärme on kiinalaisille sateen jumaluus, jonka mielen oikuista maanviljelys on riippuvaista. Lohikäärme on kuitenkin positiivinen hahmo ja uudenvuoden juhlintaan kuuluvat erilaiset lohikäärmetanssit. Leijona taas on suojelushahmo, joka karkottaa demonit ja pahat henget.

Millaisia ovat tiikerin vuonna syntyneet?

Kiinalaisessa perinteessä astrologialla on suuri merkitys. Kiinalainen horoskooppijärjestelmä liittyy perinteisen ajanlaskun maallisiin oksiin. Ajatellaan, että ihmisen luonteeseen ja toimintatapohin vaikuttaa se, minkä eläimen vuonna hän on syntynyt. Nyt alkavana tiikerin vuonna syntyneet ovat uskomusten mukaan mm. rehellisiä ja syvällisiä, kunnianhimoisia, rohkeita ja voimakkaita johtajahahmoja.

Myös Suomessa vietetään kiinalaista uuttavuotta, lue lisää: https://kiinalainenuusivuosi.fi/

Onerva Ollila

Kirjoittaja on FM ja Almanakkatoimiston graafinen suunnittelija