Vuoden ja vuosikymmenen vaihtumisesta

Nyt koko maapallo on siirtynyt uuteen vuoteen. Siirtymä vei kaikkiaan 26 tuntia. Miksi se ei vienyt 24 tuntia? Tutkitaan tätä seuraavaksi.

Kartta päivämäärärajan alueen aikavyöhykkeistä. Kuva: Jailbird CC-BY-SA

Aikoinaan eri paikkakunnilla, myös Suomessa, käytettiin paikallisaikaa, joka perustui aurinkoon. Kun aurinko oli etelässä, kello oli 12. Tätä nimitetään paikalliseksi aurinkoajaksi. Kellojen tarkkuuden parantuessa havaittiin, että auringon liike olikin epätasaista. Aurinko oli etelässä välillä aikaisemmin ja välillä myöhemmin kuin mitä se keskimäärin oli. Näin ollen piti ottaa käyttöön keskiaurinkoaika. Tällöin vuorokauden pituus oli tasan 24 tuntia. Tilanne tuli kuitenkin ongelmalliseksi siksi, että eri paikoilla oli erillinen keskiaurinkoaika. Esimerkiksi juna-asemilla saattoi olla useita erillisiä kelloja, jotka näyttivät eri aikoja eri rataosuuksille lähteville junille.

Vuonna 1884 pidettiin Washingtonissa kansainvälinen kokous, jossa maapallo jaettiin aikavyöhykkeisiin. Vyöhykkeitä oli 24, ja niiden leveys oli 15 astetta. Vierekkäisten vyöhykkeiden aika poikkesi toisistaan tunnilla. Jokaisen maan toivottiin ottavan ajakseen lähimmän vyöhykkeen määräämän ajan. Vähitellen tämä aikavyöhykejako otettiin eri maissa käyttöön. Esimerkiksi Suomi siirtyi Helsingin ajasta Itä-Euroopan aikaan 1.5.1921, kun kello 0.00 hypättiin 20 minuuttia 10,9 sekuntia eteenpäin. Yleensä valtiot ottivat käyttöön vyöhykeajan, mutta muutamat maat tekivät omia poikkeuksia. Joissakin tapauksissa käyttöön otettu vyöhyke ei poikkea tasatuntimäärää naapureista. Esimerkiksi Intiassa käytössä oleva aika on 5,5 tuntia edellä 0-meridiaanin eli ns. Greenwichin ajasta.

Käyttöön otetut aikavyöhykkeet johtivat siihen, että Tyynelle valtamerelle muodostui erikoinen raja aikavyöhykkeiden +12 tuntia ja -12 tuntia välille. Tämä raja tunnetaan päivämäärärajana, koska sen yhdellä puolella eletään eri vuorokautta kuin toisella puolella. Rajan ajateltiin kulkevan 180 astetta itäistä/läntistä pituuspiiriä pitkin. Tämä olisi kuitenkin johtanut erinäisiin ongelmiin, joten päivämäärävyöhykkeeseen jouduttiin tekemään mutkia esimerkiksi Beringin salmen ja Aleuttien kohdalla.

Aikamatkailua Tyynellä valtamerellä

Kiribatin saarivaltion kohdalla päivämääräraja jakoi alueen kahtia. Valtion itäosissa oli eri päivämäärä kuin länsiosissa. Vuonna 1995 päivämäärärajaa siirrettiin siten, että se kulkee Kiribatin aluevesien itärajaa pitkin. Tällöin päivämäärärajan itäisin piste on Carolinen atollin itäpuolella, jolloin sen pituuspiiri on noin 150 astetta läntistä pituutta eli 30 astetta itään alkuperäisestä päivämäärärajasta. Tämän takia Kiribatin itäosissa eli Linesaarilla on käytössä aikavyöhyke, joka on 14 tuntia edellä Greenwichin ajasta. Toisen ääripään muodostavat Yhdysvaltoihin kuuluvat Baker- ja Howland-saaret, joiden aikavyöhyke on 12 tuntia jäljessä Greenwichin aikaa. Näin ollen, kun vuosi vaihtuu Kiribatiin kuuluvilla Linesaarilla, kestää 26 tuntia ennen kuin esimerkiksi Baker-saarilla päästään juhlimaan vuodenvaihdetta. Tosin sekä Baker että Howland ovat nykyään asumattomia suojelualueita, joten juhlijoita ei siellä ole satunnaisia tutkijoita lukuun ottamatta.

Edellä kerrottu antaa mahdollisuuden ”aikamatkailuun”. Juhlittuaan vuoden vaihtumista Linesaariin kuuluvalla Kirimatilla voi juhlija matkustaa nopeasti Baker-saarelle ja olla siellä joulukuun 30. päivänä, eli lähtöpäivään nähden toissapäivänä, ja juhlia vuoden vaihtumista toiseen kertaan. Jos taas inhoaa vuodenvaihtoon liittyvää hälyä, niin matkan voi tehdä toiseen suuntaan. Lähtemällä Bakerilta 31.12. on Kirimatilla uudenvuodenpäivä menossa jo pitkällä, jopa ääritapauksessa ollaan jo tammikuun toisessa päivässä.

Kymmenluku vaihtui, mutta vaihtuiko vuosikymmen?

Nyt kun vuosi 2019 päättyi ja alkoi vuosi 2020, tulee Yliopiston almanakkatoimistoon paljon kyselyjä siitä, koska uusi vuosikymmen alkaa. Nyt vuoden 2020 alusta vai vasta vuoden päästä 1.1.2021? Ongelmana on se, että vuosikymmenelle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Vapaasti tulkiten sana ”vuosikymmen” tarkoittaa mitä tahansa kymmenen vuotta kestävää ajanjaksoa. Se voi olla esimerkiksi ajanjakso 1.1.2015­–31.12.2024, tai sen ei tarvitse olla edes sidottu kalenterivuosiin. Tällöin se voi olla esimerkiksi ajanjakso 24.6.2019­–23.6.2029.

Joskus tähän yhteyteen liitetään puhe kymmenluvusta. Kymmenluku alkaa silloin, kun vuodessa kymmeniä osoittava luku vaihtuu. Usein vuosikymmen ja kymmenluku ymmärretäänkin samaksi. Tällöin uusi kymmenluku alkoi nyt 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2029. Tämän ajanjakson kesto on kymmenen vuotta, joten se on määritelmän mukaan vuosikymmen. Näin ollen he, jotka ilmoittavat uuden vuosikymmenen alkavan 1.1.2020, eivät ole väärässä.

Kronologisessa mielessä tilanne on hankalampi. Syynä hankaluuteen on se, että ajanlaskustamme puuttuu vuosi 0. Vuotta 1 jälkeen ajanlaskun alun edeltävä vuosi on 1 ennen ajanlaskun alkua. Lukusuoralla tämä tarkoittaisi sitä, että lukua +1 edeltää luku -1. Tämä on tietenkin koulumatematiikkaa ymmärtävälle hämmentävää, kun luku 0 puuttuu. Vuoden 0 puuttumisesta on blogi neljän vuoden takaa.

Koska vuosi 0 puuttuu, sisältää ensimmäinen vuosikymmen vuodet 1–10, toinen vuosikymmen vuodet 11–20 ja niin edelleen. Samaa logiikkaa käyttäen 202. vuosikymmen sisältää vuodet 2011–2020, ja 203. vuosikymmen alkaa 1.1.2021. Eli hyvää alkanutta vuotta, kymmenlukua ja vuosikymmentä niin yhdessä kuin erikseen – myös niille, joille uusi vuosikymmen alkaa vasta vuoden kuluttua!

Asko Palviainen

Kirjoittaja on FM ja Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija