Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita
Tämä kirjoitus on osa kuukausien nimiä käsittelevää blogisarjaa. Sarjan kaikki osat:
- Tammikuu on talven napa
- Helmikuussa on puissa jäähelmiä
- Maaliskuu maata näyttää
- Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita
- Toukokuussa tehdään toukotöitä
- Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu
- Heinäkuussa heinäntekoon
- Elonkorjuuta elokuussa
- Syyskuu aloittaa syksyn
- Lokakuussa on lokaa
- Maa martona makaa
- Talvikuusta tuli joulukuu
* * * * * * * * * *
Huhtikuu suomeksi
Vuoden neljäs kuukausi on huhtikuu. Huhtikuu on saanut nimensä huuhtapuista. Huuhtakaskessa männyt kolottiin tai kaulattiin, jolloin ne alkoivat kuivua. Muutaman vuoden kuluttua metsä kaadettiin. Huhtikuu oli huuhtapuiden suosituin kaatoaika. Tästä siis kuukausi sai nimensä. Kaskessa oli ideana se, että poltettujen puiden tuhka lannoitti maan. Rukiin siemenet kylvettiin elokuussa, ja satoa kaski tuotti seuraavana kesänä. Tämän jälkeen alue muuttui joko kaskiniityksi eli ahoksi laidunnusta varten tai sitten se jätettiin metsittymään. Seuraavana vuonna kaski tehtiin toisaalle.
Huhtikuuta on myös kutsuttu suvikuukaudeksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaalla sana suvi tarkoittaa talviaikana olevaa suojasäätä. Sittemmin tämä sana on saanut toisen merkityksen, kun se on vakiintunut suomen yleiskielessä tarkoittamaan kesää.
Aprilis-nimen taustaa
Huhtikuu on ruotsiksi april, viroksi aprill, englanniksi April ja venäjäksi апрель. Nämä sanat pohjautuvat kaikki latinankieliseen nimeen aprilis. Sanalle Aprilis on annettu useita selityksiä. Yksi selitys on se, että se oli johdos latinankielisestä aperio-verbistä, joka tarkoittaa avautumista. Etelä-Euroopassa puiden silmut avautuvat huhtikuussa. Toisen selityksen mukaan kuukauden nimi perustuisi kreikkalaisten Afrodite-jumalattareen, jonka vastine roomalaisilla oli Venus. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä pidettiin Veneralia-juhlaa Venuksen kunniaksi.
Kolmas mahdollinen selitys perustuu tulkintaan, jonka mukaan sana perustuisi vanhaan toista tarkoittavaan sanaan. Vanhassa roomalaisessa kalenterissa vuosi alkoi maaliskuussa (roomalaisten Mars-kuukausi). Tällöin huhtikuu (Aprilis) oli vuoden toinen kuukausi. Kun vuoden alku siirtyi maaliskuusta tammikuuksi vuonna 153 eaa, tuli huhtikuusta vuoden neljäs kuukausi. Kuukauden pituus oli aluksi 29 päivää, kunnes Julius Caesarin kalenteriuudistuksen (ns. juliaaninen kalenteri vuodesta 45 eaa) myötä sen pituudeksi tuli 30 päivää.
Keväällä huhtikuussa vaikuttaa myös toinen jumalatar. Germaaneilla huhtikuu oli jumalatar Eostren kuukausi. Vaikka tämä nimi on kadonnut kuukauden nimestä, se elää edelleen pääsiäisen englanninkielisessä nimessä Easter.
Asko Palviainen
Kirjoittaja on tähtitieteilijä ja Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija.