Heinäkuussa vietetään Olavi Pyhän muistopäivää

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on heinäkuun 29. päivällä viisi nimeä: Olli, Olavi, Oula, Uolevi ja Uoti. Niiden kaikkien taustalla on Norjan kuningas Olavi Pyhä (993–1030), joka juurrutti kristinuskoa Norjaan. Suomessa Olavi Pyhän eli Pyhän Olavin muisto näkyy etunimien lisäksi useissa keskiaikaisissa kirkoissa ja Savonlinnan Olavinlinnassa, jotka on nimetty tämän marttyyrikuninkaan mukaan.

Olavi Pyhä eli Olavi II Haraldinpoika (993–1030) on Norjan kansallispyhimys, joka hallitsi maataan vuosina 1015–1028. Hän on myös ritarien ja sotilaiden suojeluspyhimys. Nuorena miehenä Olavi oli viikinki, joka osallistui Itämerelle, Tanskan rannikolle ja Englantiin asti suuntautuneille ryöstöretkille. Vuonna 1015 hän omaksui kristinuskon Normandiassa. Kotimaahan palattuaan Olavi aloitti ankaran käännytystyön ja vakiinnutti siten kristinuskon asemaa Norjassa.

Maan poliittiset olot olivat kuitenkin epävakaat, ja taistelut jatkuivat. Vuonna 1028 Olavi koki tappion Tanskan ja Norjan kuningasta Knut Suurta vastaan käydyssä taistelussa ja joutui maanpakoon. Vuonna 1030 hän yritti uudelleen päästä valtaan, mutta tuli surmatuksi 29. heinäkuuta Stiklestadin kuuluisassa taistelussa lähellä Nidarosia. Myöhemmin marttyyrikuningas Olavi julistettiin pyhimykseksi, ja häntä alettiin kutsua kuninkaana nimellä Olavi Pyhä.

Teos: Stiklestadin taistelu – Tore Hund tappoi Olav pyhän. Tekijä: Peter Nicolai Arbo (1859)

Norjan Olsok ja Färsaarten Ólavsøka

Olavi Pyhän hauta Nidarosin eli nykyisen Trondheimin tuomiokirkossa on Norjan tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita. Kaupungissa järjestetään vuosittain tuhansia ihmisiä kokoava Pyhän Olavin juhla. Olavin muistopäivä on keskiajalta lähtien ollut hänen kuolinpäivänsä 29. heinäkuuta. Norjalaisessa kalenterissa 29.7. on vuodesta 1930 lähtien ollut myös liputuspäivä, jonka nimenä on Olsokdagen. Vuonna 1930 tuli kuluneeksi 900 vuotta Stiklestadin taistelusta.

Sanan Olsok taustalla on Olavin päivän keskiaikainen nimitys Olafsvaka, joka tarkoittaa Olavin valvojaisia ja viittaa Olavin päivän aattona pidettyyn messuun. Olavin päivää juhlitaan nykyään näyttävimmin Trondheimissa mutta myös muualla Norjassa. Norjaan keskiajalla kuuluneilla Färsaarilla Ólavsøka on saarten kansallispäivä ja kesäkauden suurin juhla.

Olav on esiintynyt Norjassa kuninkaiden nimenä 900-luvulta lähtien. Olav-kuninkaista viimeisin on Norjan nykyisen kuninkaan Harald V:n isä kuningas Olavi V (1903–1991), joka hallitsi maataan vuosina 1957–1991.

Kuningas Olavi V. Kuva: Norjan kuningashuone

Keskiaikaiset kivikirkot ja Olavinlinna

Keskiajalla Olavi Pyhä eli Pyhä Olavi oli myös Suomessa tärkeä pyhimys, jolle omistettiin useita keskiaikaisia kivikirkkoja. Niistä tunnetuin lienee Sastamalan Vammalassa sijaitseva Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, joka joutui tuhopolton kohteeksi vuonna 1997 mutta jälleenrakennettiin tyylikkäästi 2000-luvulla. Muita ovat esimerkiksi Sysmän Pyhän Olavin kirkko, Kalvolan kirkko ja Yläneen Pyhän Olavin kirkko.

Linnanherra Eerik Akselinpoika Tott päätti nimetä 1400-luvulla maan itäiselle rajaseudulle rakennetun Olavinlinnan Pyhän Olavin mukaan, joka on kaikkien ritarien suojeluspyhimys. Olavin kuolinpäivää 29. heinäkuuta vietetään nykyään Savonlinnassa kaupungin syntymäpäivänä, koska kaupungin perustamisesta ei ole tarkkoja tietoja. Savonlinnan ruotsinkielinen nimi Nyslott tunnetaan myös Olavinlinnan vanhana nimenä. Pyhän Olavin päivän juhlaruokana oli entisaikaan lammaspaisti. Siksi Olavinlinnassa kasvatettiin 1700-luvulle asti mustia pässejä, jotka teurastettiin juhlia varten.

Olavinlinnan musta oinas eli Tallisaaressa aivan linnan kupeessa seisova pässipatsas. Tekijä: Anton Ravander-Rauas (1964), kuva: Onerva Ollila

Marttyyrikuninkaan perintö Suomessa

1500-luvun uskonpuhdistuksen eli reformaation jälkeen pyhimysten muistaminen jäi luterilaisessa Pohjolassa taka-alalle, mutta Olavin muisto näkyy edelleen Suomessa monin tavoin. Pyhän Olavin kuva tai Olaviin viittaava piilukirves esiintyy niin Jomalan, Ulvilan, Kalvolan, Tyrvään kuin Sysmän vaakunoissa. Myös kunnannimi Ulvila viittaa Pyhään Olaviin.

Suomessa on viime aikoina elvytetty Pyhän Olavin pyhiinvaellusreittejä, jotka kulkevat Olavin mukaan nimettyjen kirkkojen ja muiden Olavin muistoa kantavien paikkakuntien välillä, esimerkiksi Turusta Maskun Lemun, Uudenkaupungin Kalannin ja Rauman Lapin kautta Ulvilaan. Suomesta voi kulkea Pyhän Olavin reittiä pitkin Norjan Trondheimiin asti. Monilla paikkakunnilla järjestetään vuosittain myös Olavin muistoa kantavia markkinoita, kuten Sysmässä Uotinmarkkinat (tänä vuonna 27.7.) ja Savonlinnassa Pyhän Olavin markkinat (29.7.).

Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Kuva: Minna Saarelma-Paukkala

Olavi ja siihen pohjautuvat nimet suomalaisessa kalenterissa

Olav (tai Olafr, Oleifr) on muinaisskandinaavinen miehennimi, jonka osat merkitsevät esi-isää ja jälkeläistä. Nimi yleistyi Pohjolassa Pyhän Olavin vaikutuksesta, ja Suomessakin se tuli käyttöön viimeistään 1300-luvulla. Ensimmäinen kirjallinen merkintä nimestä on vuodelta 1340.

Pyhän Olavin kuolinpäivä 29. heinäkuuta mainitaan jo Turun hiippakunnan keskiaikaisessa Missale Aboense -messukirjassa (1488), jossa lukee tuolla päivällä Olaus rex et mart. Samalla päivällä on myös Mikael Agricolan Rukouskirjassa(Rucouskiria 1544) merkintä Pyhe Oleui kuningas.

Suomalaisessa almanakassa Olavi Pyhän nimi on ollut alusta alkaen 29. heinäkuuta. Vuosina 1705–1907 esiintyivät vaihtelevasti nimiasut Olaus, Olavus, Olavos, Olof ja Olawi. Vuonna 1908 niiden tilalle otettiin suomalainen nimiasu Olavi, joka on almanakassa edelleenkin. Vuonna 1929 tälle päivälle tuli vielä Uolevi, vuonna 1950 Olli ja vuonna 1952 Uoti. Viimeisin tulokas on vuonna 2020 tälle päivälle sijoitettu Oula, joka tunnetaan Olav-nimen saamelaisena nimiasuna. Saamelaisessa nimipäiväkalenterissa onkin tällä päivällä nimi Ovllá.

Vuonna 1952 heinäkuun 29. päivänä nimipäiväänsä viettivät Olavi, Olli, Uolevi ja Uoti. Kuva: Onerva Ollila

Olavi Pyhän kaimat Suomessa

Kuinka paljon Suomessa on kuningas Olavi Pyhän kaimoja? Uusimpien nimitilastojen mukaan Olavi-nimeä kantaa joko ensimmäisenä tai jälkimmäisenä etunimenään kaikkiaan 138 610 elossa olevaa suomalaismiestä, ja nimi on Juhanin (277 697 nimenkantajaa) jälkeen maamme toiseksi suosituin miehennimi. Olavi on yleinen etenkin miesten jälkimmäisenä etunimenä (133 090 nimenkantajaa), ja se on säilynyt suosittuna sukupolvelta toiselle.

Olavi Pyhään viittaavista nimistä suosituin ensimmäisenä etunimenä on Olli (14 796 nimenkantajaa; sijaluku 46). Toisena tulee Olavi (5 520; 121) ja kolmantena Oula (841; 376). Nimet Uolevi (99; 1 014) ja Uoti (14; 3179) ovat sen sijaan jääneet paljon harvinaisemmiksi. Olav, jota ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa, on ensimmäisenä etunimenä 97 suomalaismiehellä (sijaluku 1025).

Etunimien lisäksi Olavi Pyhän nimi näkyy myös suomalaisissa sukunimissä. Tällaisia ovat muiden muassa sukunimet Ollila (nykyisenä nimenä 3 234 suomalaisella), Ollikainen (3 179), Olli (988), Ollikkala (214), Ollilainen (205) ja Ollikka (154) sekä Uotila (2 092), Uotinen (615) ja Uoti (144).

Teksti: Minna Saarelma-Paukkala
Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa.

Pääkuva: Olavinlinna Tallisaaresta päin kuvattuna (Adobe Stock)

Nimitilastot: Digi- ja väestötietoviraston (DVV) Etunimitilasto ja Sukunimitilasto 1.2.2024. Avoindata.fi.