Tammikuun 1. päivä tuli vuoden ensimmäiseksi päiväksi alkujaan roomalaisilla vuonna 153 ennen ajanlaskun alkua. Ruotsi-Suomessa vuoden alku siirtyi vuonna 1559 tammikuun alkuun, kun tilikauden alku määrättiin tammikuun 1. päiväksi. Uudenvuodenpäivä on myös kirkollinen juhlapäivä.

Lue lisää blogissamme: Vuoden vaihtumisesta

Loppiaisena muistetaan kolmea itämaan tietäjää, jotka kävivät tervehtimässä vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Se on kirkollinen juhlapäivä. Suomessa loppiaista vietetään myös joulunajan päättymisjuhlana.

Lue lisää blogissamme: Kaanaan häät, härkäviikot ja hiiren jäljet – mitä kaikkea liittyy loppiaiseen?

Rukouspäiviä on vietetty Suomessa jo vuodesta 1676, ja niitä oli aiemmin vuosittain neljä. Vuonna 2008 siirryttiin kahden vuosittaisen rukouspäivän järjestelmään. Tammikuinen rukouspäivä on nimeltään kristittyjen ykseyden rukouspäivä. Rukouspäiväjulistuksen antaa vuosittain Suomen tasavallan presidentti. Hän päättää virkakautensa alussa, jatkaako tätä perinnettä.

Alkujaan piispa Henrikin muistopäivä oli 20.1., mutta 1600-luvulla muistopäiväksi vakiintui 19.1. Se merkitään kalentereihin vain silloin, kun päivä osuu sunnuntaille. Piispa Henrikin uskotaan tuoneen kristinuskon Suomeen. Legendan mukaan talonpoika Lalli surmasi piispan Köyliönjärven jäällä 1150-luvulla.

Lue lisää blogissamme: Apostoli Johanneksen päivä ja muut harvinaiset pyhät

Holokaustin uhrien muistopäivä on merkitty almanakkaan vuodesta 2002 alkaen. Sen päivämäärä on Auschwitzin keskitysleirin vapautuksen päivä. Vuoteen 2023 saakka siitä käytettiin nimeä vainojen uhrien muistopäivä.

Kynttilänpäivää vietetään 2.2. ja 8.2. välisenä sunnuntaina. Jos laskiaissunnuntai osuu samaksi päiväksi, siirtyy kynttilänpäivä viikkoa aikaisemmaksi. Keskiaikaisen tavan mukaan kirkossa käytettävät kynttilät vihittiin tänä sunnuntaina.

Johan Ludvig Runebergiä (1804–1877) pidetään Suomen kansallisrunoilijana. Almanakassa 5.2. oli ensin vuodesta 1929 lähtien nimen Juhana Ludvig nimipäivä, ja vuodesta 1950 päivälle on merkitty ”J. L. Runebergin päivä”. Suomen lipun kuva tälle päivälle tuli vuonna 1976.

Saamelaisten kansallispäivän päivämäärä on peräisin vuodelta 1917, jolloin Norjan ja Ruotsin saamelaiset pitivät ensimmäisen yhteisen kokouksen Trondheimissä. Päivä otettiin kalenteriin vuodesta 2004 alkaen. Päivä on yksi saamelaisten virallisista liputuspäivistä.

Lue lisää blogissamme: Saamelaisten kansallispäivä, sámiid álbmotbeaivi 6.2.

Ystävänpäivän juuret ovat muinaisessa Roomassa. Tuolloin roomalaiset juhlivat keväistä hedelmällisyysjuhlaa lupercaliaa. Kristillisessä kirkossa samaan aikaan oli marttyyri Valentinuksen päivä, johon tavat siirtyivät. Suomalaisissa kalentereissa ystävänpäivä on ollut vuodesta 1996.

Lue lisää blogissamme: Ystävänpäivä on rakastavaisten ja ystävyyden päivä

Laskiaissunnuntaita vietetään 7 viikkoa ennen pääsiäistä. Nimensä päivä on saanut joko paaston alkamisesta eli paastoon laskeutumisesta tai paastopäivien laskemisen alkamisesta. Suomalaisille tutuin laskiaistapa on mäenlasku. Aikanaan kelkkamäessä pyrittiin mahdollisimman pitkään liukuun ja huudettiin ”pitkiä pellavia” hyvän pellavasadon toivossa.

Laskiaistiistai on laskiaissunnuntain jälkeinen tiistai, jolloin paasto varsinaisesti alkaa. Katolisissa maissa laskiaiseen liittyvät karnevaalit. Sana karnevaali tulee latinan sanoista carne vale (’hyvästi liha’), koska lihaa ei saanut syödä paaston aikaan. Laskiaisaikana Suomessa on herkuteltu ”varastoon” tulevaa paastoa ajatellen. Tutuimpia herkkuja ovat hernekeitto ja laskiaispullat.

Kalevalan päivä merkittiin almanakkaan vuonna 1950, mutta sitä on vietetty Suomessa jo 1800-luvulla. Päivämäärä 28.2. viittaa Kalevalan ensimmäisen painoksen esipuheen päiväykseen vuonna 1835. Elias Lönnrotin kokoama Kalevala on Suomen kansalliseepos.

Gregoriaanisen kalenterin karkaussäännön mukaan joka 4. vuosi on karkausvuosi. Poikkeuksen tekevät kuitenkin tasavuosisadat, jotka ovat karkausvuosia vain, jos ne ovat jaollisia luvulla 400. Karkausvuonna helmikuun loppuun lisätään yksi päivä. Aikaisemmin karkauspäiväksi nimitettiin helmikuun 24. päivää, mutta vuodesta 2000 lähtien karkauspäivä on ollut Suomessa 29.2.

Lue lisää blogissamme: Helmikuu ja karkauspäivä

Lue lisää blogissamme: Karkauspäiviä ja karkauskuukausia

Naistenpäivä on ollut almanakassa vuodesta 1994, lisäksi se oli merkitty vahingossa jo vuosien 1990 ja 1991 kalentereihin. Se on syntynyt samoihin aikoihin kuin äitienpäivä eli 1910-luvulla. Äitienpäivää on aiemmin pidetty porvarillisena juhlana ja naistenpäivää vasemmistolaisten juhlana. Nykyään naistenpäivä on kaikkien naisten juhlapäivä.

Lue lisää blogissamme: Maaliskuussa juhlitaan naisia ja tasa-arvoa

Minna Canthin päivä on ollut merkittynä suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2007. Canth (1844–1897) oli Suomen ensimmäinen huomattava naiskirjailija ja ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Minna Canth nosti teoksissaan ja kirjoituksissaan esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja ajoi etenkin naisten koulutusta, raittiusaatetta ja köyhien aseman parantamista.

Lue lisää blogissamme: Ruotsi liputtaa maaliskuussa Victorialle, Suomi Minnalle

Kevätpäiväntasauksen aikaan aurinko siirtyy eteläiseltä taivaanpuoliskolta pohjoiselle. Tasaushetkellä aurinko paistaa päiväntasaajalla kohtisuoraan ylhäältäpäin. Päivä ja yö ovat silloin kaikkialla maailmassa kutakuinkin saman pituiset.

Lue lisää blogissamme: Tasaus- ja seisauspäivien uskomuksia

Marian ilmestyspäivä on saanut sisältönsä arkkienkeli Gabrielin vierailusta neitsyt Marian luona. Enkeli ilmoitti Marialle Jeesuksen tulevasta syntymästä. Päivää vietetään yhdeksän kuukautta ennen joulupäivää. Jos 22.–28.3. on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, on Marian ilmestyspäivä palmusunnuntaita edeltävä sunnuntai. Vuoteen 1954 saakka Marianpäivä oli kiinteällä paikalla 25.3.

Lue lisää blogissamme: Marian ilmestyspäivästä on yhdeksän kuukautta jouluun

Erillinen kesäaika on ollut Suomessa käytäntönä vuodesta 1981 alkaen. Kesäaika alkaa koko EU:n alueella aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina. Vuoteen 1995 saakka kesäaika päättyi meillä jo syyskuun viimeisenä sunnuntaina. Kello kolmelta sunnuntaiaamuna kelloja siirretään tunnilla eteenpäin, kello neljään. Kesäajasta on ollut aikomus luopua koko EU:n alueella, mutta asian käsittely on viivästynyt.

Palmusunnuntai on viikkoa ennen pääsiäistä. Se on omistettu Jeesuksen tulolle Jerusalemiin, jolloin kansa levitti tielle palmunoksia. Suomessa palmunlehviä korvaavat koristellut pajunoksat. Itäsuomalaisessa perinteessä pajunoksilla virpomalla on toivotettu siunausta seuraavalle vuodelle.

Lue lisää blogissamme: Palmusunnuntaina liikkuvat virpojat ja trullit

Pitkäperjantai on pääsiäispäivää edeltävä perjantai. Sitä vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi, ja se on kirkollinen juhlapäivä.

Pääsiäispäivää vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi. Pääsiäisen paikka lasketaan vanhasta säännöstä, jonka mukaan pääsiäinen sattuu melkein aina maaliskuun 21. päivän jälkeisen täydenkuun jälkeiseksi sunnuntaiksi (käytännössä välille 22.3.–25.4.). Pääsiäispäivä on kirkollinen juhlapäivä.

Lue lisää blogissamme: Lyhyt oppimäärä pääsiäisen ajankohdasta

Lue lisää blogissamme: Pääsiäinen on tänä vuonna sijoiltaan – vai onko?

Toinen pääsiäispäivä on pääsiäispäivää seuraava maanantai. Se on kirkollinen juhlapäivä. Toisen pääsiäispäivän kristillinen sisältö on Jeesuksen ilmestyminen opetuslapsille. Vuoteen 1773 asti suomalaisessa kalenterissa oli myös kolmas ja neljäs pääsiäispäivä.

Kansainvälinen romanipäivä lisättiin almanakkaan vuonna 2014. Sen päivämäärä tulee vuodelta 1971, jolloin Lontoossa pidettiin ensimmäinen romanien kansainvälinen kongressi, jossa hyväksyttiin mm. romanien oma lippu. Vuoteen 2024 saakka päivästä käytettiin nimeä romanien kansallispäivä.

Mikael Agricolan päivä on merkitty almanakkaan vuodesta 1960 lähtien. Agricola tunnetaan suomen kirjakielen isänä ja suomalaisena uskonpuhdistajana. Mikael Agricola on myös suomalaisen almanakan kannalta tärkeä henkilö, sillä hänen vuonna 1544 julkaisemansa Rukouskirja sisältää ensimmäisen suomenkielisen kalenterin.

Lue lisää blogissamme: Huhtikuussa liputetaan Mikael Agricolalle

Kansallinen veteraanipäivä on ollut almanakassa vuodesta 1988 lähtien. Sen päivämäärä on Lapin sodan päättymispäivä vuodelta 1945. Veteraanipäivänä muistetaan sotiemme veteraaneja. Veteraanipäivän kunniaksi järjestetään vaihtuvalla paikkakunnalla valtakunnallinen pääjuhla, joka televisioidaan.

Alkujaan tänä abbedissa Valburgin muistopäivänä on juhlittu Suomessa kevättä ja sen tuloa. Myöhemmin siitä tuli ylioppilaiden ja työläisten juhlapäivä. Vapun juhlinta aloitetaan usein jo vappuaattona.

Lue lisää blogissamme: Vapun viettoa eri Pohjoismaissa

Eurooppa-päivä on ollut almanakassa vuodesta 2011 lähtien. Päivämäärä 9.5. viittaa vuoteen 1950, jolloin Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti eurooppalaisen hiili- ja teräsyhteisön perustamista. Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa.

Lue lisää blogissamme: Eurooppa juhlii toukokuun yhdeksäntenä

Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) oli filosofi, valtiomies ja lehtimies, joka vaikutti monella tavalla suomen kielen, kansan ja valtion kehittymiseen. J. V. Snellmanin päivänä on suositeltu liputtamaan jo 1920-luvulla. Se oli mukana vakiintuneiden liputuspäivien luettelossa jo vuoden 1952 almanakassa. Päivää vietetään Snellmanin syntymäpäivänä.

Lue lisää blogissamme: Snellmanin päivänä juhlitaan suomalaisuutta

Suomessa äitienpäivää on juhlittu 1910-luvulta lähtien, ja kalenteriin se on merkitty vuodesta 1947. Äitienpäivän perinteisiin kuuluvat sänkyyn tuodut aamiaiset, kukat ja lahjat sekä mahdollisesti lasten askartelemat kortit. Edesmenneitä äitejä saatetaan muistaa vierailemalla hautausmaalla.

Helatorstai on 39. päivä pääsiäisen jälkeen (käytännössä 30.4.–3.6.). Sitä vietetään Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Se on kirkollinen juhlapäivä. Vuosina 1973–1991 helatorstain nimenä oli almanakassa Kristuksen taivaaseenastumisen päivä ja sitä vietettiin viisi päivää aikaisemmin, lauantaipäivänä. Taustalla oli ajatus mahdollistaa täysi, viisipäiväinen työviikko. Vuodesta 1992 helatorstaita on taas juhlittu perinteisellä paikallaan torstaina.

Lue lisää blogissamme: Kevätkesän juhlia kirkollisessa ja maallisessa perinteessä

Helluntaipäivä on 7. sunnuntai pääsiäisestä. Sitä vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen muistoksi. Helluntaita pidetään myös kirkon syntymäpäivänä, sillä Raamatun mukaan ensimmäisenä helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet.

Lue lisää blogissamme: Kevätkesän juhlia kirkollisessa ja maallisessa perinteessä

Kaatuneitten muistopäivänä kunnioitetaan kaikkia niitä, jotka ovat kuolleet Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai esimerkiksi rauhanturvaamistehtävissä. Lisäksi kunnioitetaan kaikkia niitä, jotka ovat kuolleet taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen, kuten teloitettuja ja vankileireillä menehtyneitä. Vuoteen 1994 asti lippua pidettiin surun merkiksi osan päivää puolitangossa. Nykyisin liput liehuvat kaatuneitten muistopäivänä ylhäällä kuten muinakin liputuspäivinä.

Pyhän Kolminaisuuden päivä on viikon kuluttua helluntaista. Sen vietto sai alkunsa 1100-luvulla Englannissa. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä.

Lue lisää blogissamme: Kevätkesän juhlia kirkollisessa ja maallisessa perinteessä

Puolustusvoimain lippujuhlan päivää vietetään marsalkka C. G. E. Mannerheimin syntymäpäivänä. Päivän kunniaksi järjestetään paraati vuosittain vaihtuvilla paikkakunnilla. Jos itsenäinen Suomi täyttää pyöreitä tai viitoseen päättyviä vuosia, paraati järjestetään Helsingissä.

Kesäpäivänseisaus tarkoittaa, että aurinko on kauimpana pohjoisella pallonpuoliskolla. Se paistaa silloin suoraan pohjoiselle eli Kravun kääntöpiirille. Silloin Suomessa on päivä pisimmillään. Kesäpäivänseisaus aloittaa tähtitieteellisen kesän, joka jatkuu aina syyspäiväntasaukseen saakka.

Lue lisää blogissamme: Juhannus ja keskikesän päivä

Juhannuspäivä oli vuoteen 1954 saakka kiinteällä paikalla 24.6. Sillä on lisämääre Suomen lipun päivä. Lippu nostetaan salkoon jo juhannusaattona kello 18, ja se saa liehua läpi valoisan yön aina juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka. Kristillisessä mielessä juhannusta vietetään Johannes Kastajan syntymän muistoksi. Juhannus on kirkollinen juhlapäivä. Juhannusaatto eli juhannuspäivää edeltävä perjantai on suurella osalla väestöä palkallinen vapaapäivä.

Lue lisää blogissamme: Juhannus ja keskikesän päivä

Lue lisää blogissamme: Virossa juhannus on vanhalla paikallaan

Apostolien päivä on 6. sunnuntai helluntaista. Sen taustalla on jo keskiajalla vietetty apostolien Pietarin ja Paavalin marttyyrikuolemien muistopäivä 29.6. Suomessa siitä luovuttiin vuoden 1772 suuressa kalenteriuudistuksessa. Nykyisin kalenterissamme tämä muistopäivä 29.6. näkyy vielä Pietarin ja siihen pohjautuvien nimien nimipäivänä. Kalenterin nykyisenä apostolien päivänä, joka on siis kuudentena sunnuntaina helluntaista, muistellaan Suomen luterilaisessa kirkossa muitakin apostoleja kuin Pietaria ja Paavalia.

Lue lisää blogissamme: Apostolien päivä tuli almanakkaan 2000-luvulla

Eino Leinon päivä on vakiintunut liputuspäivä, joka on merkitty suomalaisiin kalentereihin vuodesta 1998 lähtien. Päivä on runoilija Eino Leinon syntymäpäivä vuodelta 1878.

Lue lisää blogissamme: Eino Leinon päivä on runon ja suven päivä

Legendan mukaan seitsemän kristittyä nuorukaista pakeni keisari Deciuksen vainoja luolaan, jossa he nukkuivat lähes 200 vuotta. Unikeonpäivä on merkitty jo ensimmäisiin suomenkielisiin kalentereihin vuonna 1705. Päivän nykyinen nimi, unikeonpäivä, tuli almanakkaan vuonna 1929. Unikeonpäivä tunnetaan nykyisin parhaiten Naantalin kaupungin valitsemasta ja kastamasta Valtakunnan Virallisesta Unikeosta.

Lue lisää blogissamme: Nukuttaako? – Unikeonpäivän vietosta ja taustasta

Kirkastussunnuntai on 8. sunnuntai helluntaista. Sisältönsä päivä on saanut evankeliumissa kerrotusta tapauksesta, jossa Jeesus ilmestyi kolmelle opetuslapselle kirkastuneena.

Suomen luonnon päivä on merkitty almanakkaan merkkipäivänä vuodesta 2020 lähtien ja liputuspäivänä vuodesta 2023 lähtien. Sitä vietetään luonnon äärellä, luonnon antimista nauttien.

Lue lisää blogissamme: Suomalainen luonto pääsi kalenteriin – vuonna 2023 myös liputuspäivänä

Yrittäjän päivä lisättiin almanakkaan vuonna 2010. Päivää on vietetty Suomessa 1990-luvulta lähtien. Yrittäjän päivänä järjestetään oppilaitoksissa yrittäjyyskasvatusta ja yritysvierailuja. Myös yrittäjyysaiheiset luennot, tapahtumat ja juhlat kuuluvat päivän ohjelmaan.

Syyspäiväntasauksen hetkellä aurinko siirtyy päiväntasaajan pohjoispuolelta eteläpuolelle. Yöt muuttuvat päivää pidemmiksi. Tähtitieteellinen syksy alkaa syyspäiväntasauksesta ja jatkuu aina talvipäivänseisaukseen saakka.

Lue lisää blogissamme: Tasaus- ja seisauspäivien uskomuksia

Vuoteen 1772 asti mikkelinpäivä oli kiinteästi 29.9., joka on edelleen Mikon ja muihin Mikaeliin pohjautuvien nimien nimipäivä. Päivä on omistettu arkkienkeli Mikaelille ja kaikille enkeleille.

Miina Sillanpään päivä tuli kalenteriin vuonna 2023. Sillanpää (1866–1952) oli poliitikko ja yhteiskunnallinen vaikuttaja sekä ensimmäinen suomalainen naisministeri. 1.10. vuonna 1906 tulivat voimaan uusi vaalilaki ja valtiopäiväjärjestys. Vaalilaki toi Suomeen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden.

Lue lisää blogissamme: Liput liehuvat Miina Sillanpään päivänä 1. lokakuuta

Aleksis Kiven päivä on kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (1834–1872) syntymäpäivä. Kiven tuotantoon kuuluu niin runoja, näytelmiä kuin romaaneja. Alun perin neljänä erillisenä vihkona julkaistu Seitsemän veljestä (1870) on saavuttanut Suomessa kansallisromaanin aseman.

YK:n päivä on merkitty kalenteriin vuodesta 1968 lähtien. Vuonna 1987 YK:n päivälle lisättiin lipunkuva. Sen päivämäärä viittaa Yhdistyneiden Kansakuntien perustamiseen vuonna 1945. Päivä on osa kansainvälistä YK-viikkoa, jota vietetään aina 20.–26. lokakuuta.

YK:n päivänä 24.10. vietetään myös rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää. Rukouspäiviä on vietetty Suomessa jo vuodesta 1676 ja niitä oli aiemmin vuosittain neljä. Vuonna 2008 siirryttiin kahden vuosittaisen rukouspäivän järjestelmään. Rukouspäiväjulistuksen antaa vuosittain Suomen tasavallan presidentti. Hän päättää virkakautensa alussa, jatkaako tätä perinnettä.

Lokakuun viimeisenä sunnuntaina aamuyöllä klo 4.00 siirrytään normaaliaikaan. Kelloja siirretään silloin tunnilla taaksepäin. Erillisestä kesäajasta luopumisesta on puhuttu jo pitkään. Suomen eduskunnalle tuli aiheesta kansalaisaloite jo vuonna 2017, ja asia eteni pian EU-tasolle. Alun perin EU-komission tavoitteena oli luopua kesäajasta jo vuonna 2019, mutta aikataulu on viivästynyt. Niinpä toistaiseksi jatkamme kuten vuodesta 1981 alkaen: kesäaika alkaa aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

Pyhäinpäivä on 31.10. ja 6.11. välinen lauantai. Vuoteen 1772 asti se oli kiinteästi 1.11. Päivään yhdistyy kaksi vanhaa kirkollista juhlaa eli kaikkien marttyyrien muistopäivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Alkujaan marttyyrien päivä oli 1.11. ja uskovien muistopäivä 2.11. Pyhäinpäivä on kirkollinen juhlapäivä.

Lue lisää blogissamme: Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä läheisiä

Reformaation päivä on 22. sunnuntai helluntaista. Almanakkaan se merkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2001. Päivän aikaisempi nimi on uskonpuhdistuksen muistopäivä. Silloin kirkoissa puhutaan 1500-luvulla tapahtuneesta uskonpuhdistuksesta eli reformaatiosta.

Lue lisää blogissamme: Marraskuun pyhät päivät

Ruotsalaisuuden päivää on vietetty meillä jo vuodesta 1908 lähtien ruotsalaisen kansanpuolueen aloitteesta. Almanakkaan päivä on merkitty vuodesta 1979 lähtien, ja siitä lähtien se on ollut myös liputuspäivä. 6.11. on Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä vuonna 1632. Ruotsalaisuuden päivän tarkoitus on nostaa esiin Suomen ja Ruotsin pitkäaikaista yhteyttä sekä vahvistaa suomenruotsalaisen väestön yhteenkuuluvuutta. Samalla juhlistetaan myös ruotsin kielen asemaa maamme toisena kansalliskielenä.

Lue lisää blogissamme: Ruotsalaisuuden päivän vaiheita – Gustav Adolf väistyy Svean tieltä

Isänpäivä on ollut almanakassa vuodesta 1987 lähtien ns. vakiintuneena liputuspäivänä. Vuodesta 2019 lähtien se on ollut virallinen liputusasetuksessa mainittu liputuspäivä. Isänpäivää vietetään perheen parissa ja isoisien luona kyläillen. Päivän perinteisiin kuuluvat myös herkkuaamiaiset ja lasten itse askartelemat isänpäiväkortit.

Lue lisää blogissamme: Isien oma päivä

Valvomisen sunnuntai on kirkkovuoden toiseksi viimeinen sunnuntai, eli se on kaksi viikkoa ennen 1. adventtia. Tuolloin kirkossa korostetaan hengellistä valvomista ja odotetaan Kristuksen paluuta.

Lue lisää blogissamme: Marraskuun pyhät päivät

Lapsen oikeuksien päivä on vuodesta 2020 lähtien merkitty suomalaisiin kalentereihin liputuspäivänä. Päivää vietetään juuri tuolloin, sillä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus.

Lue lisää blogissamme: Lapsen oikeuksien päivä on kaikkien lasten merkkipäivä

Tuomiosunnuntai on kirkkovuoden viimeinen sunnuntai, eli sitä vietetään viikko ennen 1. adventtia. Pyhäpäivän tekstit käsittelevät silloin viimeistä tuomiota.

Lue lisää blogissamme: Marraskuun pyhät päivät

27.11. ja 3.12. välinen sunnuntai. Evankelisluterilaisen kirkon kirkkovuosi alkaa 1. adventtisunnuntaina. Kirkoissa muistellaan Jeesuksen ratsastusta Jerusalemiin. 1. adventista alkaa monilla myös joulun odotus.

Lue lisää blogissamme: Adventtikalenteri aloittaa joulunodotuksen

4.12. ja 10.12. välinen sunnuntai.

Itsenäisyyspäivä on Suomessa juhlapäivä ja on ollut suurella osalla väestöä palkallinen vapaapäivä vuodesta 1929 lähtien. Eduskunta hyväksyi 6.12.1917 Suomen itsenäisyysjulistuksen, mutta vasta marraskuussa 1919 tehtiin päätös, että juuri joulukuun 6. päivää vietetään Suomen itsenäiseksi julistamisen vuosipäivänä.

Lue lisää blogissamme: Joulukuun kuudes: Linnassa ja sen ulkopuolella tapahtuu

Jean Sibeliuksen päivä on ollut almanakassa vuodesta 2011. Päivä on säveltäjämestari Jean Sibeliuksen (1865–1957) syntymäpäivä. Sibeliuksen säveltäjänuran läpimurtoteos oli vuonna 1892 kantaesityksensä saanut Kullervo-sinfonia. Muita hänen tunnettuja teoksiaan ovat Finlandia, Karelia-sarja ja seitsemän sinfoniaa.

Lue lisää blogissamme: Sibeliukselle liputetaan 8.12.

11.12. ja 17.12. välinen sunnuntai.

18.12. ja 24.12. välinen sunnuntai.

Talvipäivänseisaus tarkoittaa, että aurinko paistaa kohtisuoraan eteläiselle eli Kauriin kääntöpiirille. Pohjoinen pallonpuolisko on kallistunut poispäin auringosta ja Suomessa päivä on lyhimmillään. Talvipäivänseisauksesta alkaa tähtitieteellinen talvi, joka jatkuu kevätpäiväntasaukseen saakka.

Joulupäivää vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Se on kirkollinen juhlapäivä ja yleinen palkallinen vapaapäivä. Myös jouluaatto on suurella osalla väestöä palkallinen vapaapäivä.

Lue lisää blogissamme: Milloin joulu alkaa?

Tapaninpäivää vietetään ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen muistopäivänä. Se on kirkollinen juhlapäivä ja yleinen palkallinen vapaapäivä. Sitä kutsutaan myös toiseksi joulupäiväksi.

Apostoli Johanneksen päivä merkitään kalentereihin vain silloin, kun päivä osuu sunnuntaille. Ennen vuoden 1772 pyhäpäiväuudistusta Apostoli Johanneksen päivä oli kolmas joulupäivä ja aina kirkollinen juhlapäivä. Apostoli Johannesta pidetään Johanneksen evankeliumin kirjoittajana.

Lue lisää blogissamme: Apostoli Johanneksen päivä ja muut harvinaiset pyhät

Sisältönsä viattomien lasten päivä on saanut Raamatun kertomuksesta, jonka mukaan kuningas Herodes surmautti Betlehemin poikalapset yrittäessään tapattaa vastasyntyneen Jeesuksen. Päivä on kirkollinen pyhä silloin, kun se osuu sunnuntaille. Ennen vuoden 1772 pyhäpäiväuudistusta viattomien lasten päivä oli neljäs joulupäivä ja aina kirkollinen juhlapäivä.

Lue lisää blogissamme: Apostoli Johanneksen päivä ja muut harvinaiset pyhät