Vapun viettoa eri Pohjoismaissa

Suomessa ja Ruotsissa vietetään 1. toukokuuta vappua, första maj. Tällöin viettävät nimipäiväänsä Vappu, Valpuri ja Valborg. Vuodesta 1979 lähtien vappu on Suomessa ollut virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Päivä on myös Ruotsissa ja Norjassa liputuspäivä ja yleinen vapaapäivä.

Tanskassa kansainvälisen työväenliikkeen päivä 1. toukokuuta ei ole yleinen vapaapäivä tai yleinen liputuspäivä. Työehtosopimuksesta riippuen päivä voi kuitenkin olla vapaapäivä.

Suomessa ja Ruotsissa vapun vietto aloitetaan jo vappuaattona.

Vapun historiaa

Vappu on vanha juhla, joka tuli Suomeen ja Ruotsiin Saksasta. Saksassa juhlaa vietettiin Baijerissa eläneen, vuonna 779 kuolleen katolisen abbedissa Valburgin muistoksi. Pyhimykseksi julistamisen jälkeen Valburgin luut siirrettiin 1. toukokuuta 870 kirkkoon Eichstättiin, joka nykyään on Pyhän Valburgin benediktiiniläisluostari. Tästä tuli Valburgin muistopäivä.

Pakanallisen uskomuksen mukaan noidat ratsastivat luudilla tai vuohilla vanhoille uhripaikoille Walpurgis-iltana 30. huhtikuun ja 1. toukokuun välisenä yönä. Pyhän Valburgin ympärille syntyneen Valburg-kultin uskomuksiin liittyivät keskeisesti suojaaminen noitia ja pahoja henkiä vastaan. Pahojen henkien karkottamiseksi kristitty kansa melusi äänekkäästi; huusi, lauloi, paukutti padankansia, löi rumpuja ja soitti torvia. Myös kokkoja sytytettiin noitien hätyyttämiseksi ja villieläinten karkottamiseksi, jotta karja olisi suojassa.

Suomessa ja Ruotsissa vappua alettiin viettää 1400-luvulla Pyhän Valburgin muistoksi. Turun Akatemian oppilailla oli tapana juhlia talven loppumista ja kevään tuloa 1. toukokuuta jo 1640-luvulta alkaen. Tällöin vappua juhlittiin pyhän Valburgin muistopäivän merkeissä, sillä nimi Wappu otettiin suomalaiseen kalenteriin vasta vuonna 1871.

Valburg on jäänyt monilta unholaan ja vappu on nykyisellään laajemmin tunnettu työväen päivänä. Taustalla on vuonna 1886 Yhdysvalloissa Chicagossa järjestetty laaja yleislakko ja mielenosoitus, jossa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää.

Vuonna 1889 kansainvälinen sosialististen ryhmien ja ammattiyhdistysten liitto nimesi 1. toukokuun kansainväliseksi työntekijöiden päiväksi, Chicagon Haymarket-mellakan muistoksi. Länsimaissa toukokuun 1. päivää vietetään näin ollen työläisten ja työväenliikkeen historiallisten kamppailujen ja saavutusten muistopäivänä. Vapun alkuperäinen kirkollinen merkitys korvattiin työn juhlalla.

Milloin Suomessa alettiin juhlia vappuaattoa?

1800-luvulla vapunpäivä 1. toukokuuta oli pääasiallinen juhlapäivä. Kieltolain aikaan vuosina 1919–1932 ylioppilaiden ja kaupunkilasten juhlinta siirtyi ravintoloista yksityistiloihin ja koteihin. Sen myötä vapun aatosta tuli suuremmassa määrin juhlailta. Silliaamiainen nautittiin juhlinnan jälkeisenä päivänä. Tämä perinne jatkuu laajalti nykypäivänä.

Suomen maaseudulla 1900-luvun puolivälissä vappuaatosta tuli suosittu tanssi-ilta, joka aloitti kesän lavatanssikauden.

Ylioppilaiden vappu Suomessa

Suomessa vappu on keskeinen osa opiskelijakulttuuria ja siihen kuuluu monia vakiintuneita perinteitä. Ylioppilaslakit kaivetaan kaapinperältä esiin ja painetaan päähän vapun aattona yleensä klo 18. Lakit päässä poksautetaan kuohuviinipullojen korkit auki. Vapun juhlintaan kuuluu myös ilmapallot, vappuhuiskat, serpentiinit ja muu karnevaalimainen rekvisiitta.

Usealla paikkakunnalla eri opinahjojen ylioppilaskunnat järjestävät yhteisiä vappu- tai lippukulkueita ja lakitustilaisuuksia. Opiskelijat pukevat vapun kunniaksi päällensä haalarit ja lakittavat itsensä lisäksi myös patsaita. Helsingissä lakkinsa saa kuvanveistäjä Ville Vallgrenin suunnittelema Havis Amanda -patsas.

Turussa perinteinen opiskelijoiden vapunavaus järjestetään Taidemuseonmäellä ja Åbo Wappen Vartiovuorenmäellä. Aurajoen rannassa Liljan patsas ja Paavo Nurmen patsas saavat kummatkin lakin päähänsä.

Tampereella teekkareiden vappujuhlinta alkaa jo kaksi viikkoa ennen vappua. Juhlinta huipentuu vapunpäivänä teekkarikasteeseen hyytävän kylmässä Tammerkoskessa. Turussa ensimmäisen vuosikurssin teknilliset opiskelijat saavat vuorostaan kasteen Aurajoessa.

Vapunpäivänä 1. toukokuuta kuullaan akateemista kuorolaulantaa eri puolilla Suomea. Helsingin perinteisellä vapunviettopaikalla Ullanlinnanmäellä laulaa aamulla Ylioppilaskunnan Laulajat. Kaisaniemenpuistossa kuullaan Akademiska Sångföreningeniä (Akateeminen Lauluyhdistys), joka esittää osaksi samoja kevätlauluja kuin Ruotsissa lauletaan vappuna.

Ylioppilaslakit on painettu päähän Turun Taidemuseonmäellä vappuaattona. Kuva: Onerva Ollila.

Vappukukka-perinne on jatkunut yli sadan vuoden ajan

Varsinkin suomenruotsalaisessa kulttuurissa Vappukukka-rintaneula (Majblomman) on tuttu näky vapun aikaan. Vappukukka-perinne sai alkunsa vuonna 1907 Ruotsissa, ja sitä myydään edelleen sekä Ruotsissa, että Suomessa. Ensimmäinen Vappukukka-merkki myytiin Suomessa vuonna 1908.

Kukka on pieni rintaneula, joita koululaiset myyvät keväisin vapun alla. Vappukukasta saaduilla tuloilla Folkhälsan tukee mm. lasten uintitaitoja eri puolilla Suomea. Monelle pinssit ovat keräilykohteita ja niitä on vuosittain ostettu lapsesta asti. Vappuna toiset koristavat ylioppilaslakkina pinsseillä.

Vuoden 2023 vappukukka (majblomman). Kukan värityksen on suunnitellut 12-vuotias Elsa Schymberg. Kuva: Folkhälsan.

Vapunviettoa muissa Pohjoismaissa

Vappu tai Valborg-juhla on Ruotsissa symbolisesti yhdistetty kevääseen ja valoon. Kuningas Kaarle XVI Kustaan syntymäpäivä 30. huhtikuuta ajoittuu myös vappuun.

Ruotsalaiseen vappuperinteeseen kuuluu kokkojen polttaminen vapun aattona. Metsien, maaston ja pihojen kevätsiivouksen roskat poltetaan siten vapun aikana vappukokossa (majbrasa / majeld). Kokkojen polttaminen on muinaista vapun viettoon liittyvää perinnettä, joka syntyi ennen kristinuskon leviämistä Pohjolaan.

Kuten Suomessa vappu on Ruotsissakin akateeminen juhla. Yli 200 vuoden ajan Lundin ja Uppsalan opiskelijat ovat kokoontuneet vappukokon äärelle 30. huhtikuuta. Ruotsin yliopistokaupungeissa järjestetään vappuna ohjelmaa, musiikkia, juhlapuheita, vappukulkueita ja karkeloita.

Kuorolaulu on Ruotsissa melko suosittua ja Vappuna Ruotsissa lauletaan runsaasti kevääseen liittyviä lauluja. Valkoisiin ylioppilaslakkeihin sonnustautuneet opiskelijat juhlivat kevään tuloa kuorolaululla varsinkin Vappukokkojen äärellä ja puistoissa. Laulut ovat kaikkialla Ruotsissa samoja ja ne kertovat kevään tulosta ja talven väistymisestä. Tukholman ulkoilmapuistossa Skansenilla on vapun aattona juhlittu yhteislaululla vappukokon äärellä jo vuodesta 1892 lähtien.

Norjassa ja Tanskassa ei juhlita vapunaattona, eikä maissa ole samanlaista vappukokkojen perinnettä kuten Ruotsissa. Näissä maissa vapun painopiste on työväen juhlassa 1. toukokuuta.

Tanskassa 1. toukokuuta (Arbejdernes kampdag) ei yleisesti ole vapaapäivä. Vapaata on, jos työehtosopimuksessa niin on määritelty.

Norjassa kansainvälinen työn päivä 1. toukouuta (Arbeidernes dag) on pyhäpäivä ja yleinen liputuspäivä. Norjassa perinteisesti osallistutaan marsseihin ja juhlatilaisuuksiin. Päivän aikana soittokunnat esiintyvät soittaen kansainvälisiä työväenmarsseja. Tilaisuuksissa myös lauletaan ja pidetään juhlapuheita. Kokoonnutaan eväskorein piknikille luontoon ja puistoihin.

Pohjoismaissa vapunpäivänä kuullaan poliittisten puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeiden edustajien juhlapuheita. Marssit, mielenosoitukset ja kulkueet ovat kaikki perinteitä, jotka liittyvät kansainväliseen työnjuhlaan.

Ylioppilaslakkeihin pukeutuneet museovieraat katselevat vappukokkoa Skansenin ulkoilmamuseossa Tukholmassa. Kuva: Anna Hugosson.

Mitä vappuna syötäisiin?

Suomessa vapun ruokaperinteeseen kuuluvat rapeat tippaleivät, munkit ja helmeilevä sima. Nakit ja perunasalaatti ovat myös kautta vuosikymmenten olleet suosittuja vappuruokia. Vapunpäivänä maistuu aamiainen tai brunssi, jossa tavallisesti tarjotaan silliä, kalaa ja perunaa. Vapun päivän puistopiknikit ovat kaikissa Pohjoismaissa suosittuja. Suomessa vappua juhlistetaan tavallisesti kuohuviinillä tai samppanjalla.

Ruotsissa ei ole tiettyjä ruokaperinteitä vapun aikaan. Kuitenkin grilliruuat ja savuiset maut kuuluvat usein ruokalistalle. Myös helposti pakattava ja kuljetettava piknikruoka maistuu ulkoilmassa. Ruotsissa juhlajuomana nautitaan lähinnä viiniä ja olutta.

Tanskassa käydään myös piknikillä, jos vapunpäivä on vapaa. Erityisiä vappuruokaperinteitä ei ole kuten Suomessa. Norjassa maaseudulla vapunpäivän perinneruuat ovat paikallisia. Juhlajuoma on lähinnä punaviini. Norjan kansallispäivä on 17. toukokuuta ja silloin juhlitaan laajemmin kuohuviinillä ja samppanjalla.

“Vappujuhliin tippaleipiä ja helmeilevää simaa.” Juliste vuodelta 1957 / Työväenmuseo Werstas.

 

Christine Stukaloff
Kirjoittaja on almanakkatoimiston projektipäällikkö.

Pääkuva: Vapunviettoa Helsingissä vuonna 1954. Kuva: H.A. Turja / Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

Sivustoamme päivitetään

Sivustoamme päivitetään 24.05. - 25.05.2024 klo 16 alkaen. Päivityksen aikana sivustolla voi esiintyä käyttökatkoja ja sisällön väliaikaisia puutteita. Kiitos kärsivällisyydestä!

This will close in 0 seconds