Ortodoksiset pääsiäisperinteet ovat täynnä symboliikkaa

Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluva autonominen Suomen ortodoksinen kirkko on ainoa ortodoksinen kirkko maailmassa, joka viettää pääsiäistä gregoriaanisen kalenterin mukaan – eli samaan aikaan kuin muutkin suomalaiset. Suomalaisten ortodoksien pääsiäinen voi siten eri vuosina ajallisesti poiketa jopa useita viikkoja, tai olla samaan aikaan, muun ortodoksisen maailman pääsiäisen vietosta.

Pääsiäistä edeltää pitkä paasto

Ortodoksisessa kirkossa pääsiäinen on vuoden tärkein juhla. Pääsiäistä edeltää yksi ortodoksisen kirkkovuoden pidemmistä paastoajoista, neljänkymmenen päivän pituinen suuri paasto. Palmusunnuntain viikonloppu on pääsiäisen esijuhlaa, jolloin paastoa kevennetään. Palmusunnuntain jälkeen alkaa suuri viikko (kärsimysviikko), joka on vielä ankara paastoviikko. Käytännössä paastoviikkoja on siten 6+1 viikkoa.

Paaston tarkoituksena on tarkastella omaa elämää hengellisestä näkökulmasta. Ruokavaliosta jätetään pois kaikki eläinkunnan tuotteet (maitotuotteet, kala, liha, munat) sekä viini ja öljy. Ruokavalion tulisi olla yksinkertainen ja edullinen, niin että aikaa jää hengelliselle kilvoittelulle. Säästyneet rahat tulisi lahjoittaa tarvitseville. Lähimmäisten auttaminen kuuluu olennaisesti paastoon, samoin kuin synnintunnustuksella käyntikin. Nykyisin monet paastoavat myös sosiaalisesta mediasta tai jostain muusta tavasta, jota ei koeta rakentavaksi. Keskeinen kysymys paastossa on silloin, mihin käytän aikani.

Tuonelaan laskeutuminen on tunnettu myös ylösnousemus-ikonina. Ikonissa Kristus menee alas tuonelaan ja kukistaa kuoleman, jota kuvaa rikotut tuonelan portit. Kristus herättää kuolleet ja vetää heidät mukanaan ylös. Adam ja Eeva kuvaavat ihmiskuntaa. Ikoni ja kuva: Tarja Tarima.

Palmusunnuntaina virvotaan siunatuilla oksilla

Palmusunnuntai on ortodokseilla virpomispäivä. Ortodoksinen virpomaperinne on merkitty kansalliseen aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Virpovitsat siunataan kirkossa Lasaruksen lauantain iltana, palmusunnuntaita edeltävänä päivänä. Siunatuilla oksilla lähdetään varhain palmusunnuntain aamuna virpomaan. Virpomisella toivotetaan Jumalan siunausta. Sekä aikuiset että lapset virpovat, mutta karjalaisortodoksisen virpomaperinteen mukaan virpojat eivät kierrä ovelta ovelle, vaan virpomassa käydään läheisten luona. Noita-asut eivät kuulu ortodoksiseen virpomaperinteeseen.

Virpovitsa annetaan virvottavalle, ja vitsan saanut maksaa palkan virpopalkkana, joka annetaan vasta pääsiäisenä. Kaunis virpovitsa on taidokkaasti koristeltu kolmihaarainen pajunoksa. Kolmihaaraisuus muistuttaa Pyhästä Kolminaisuudesta. Vitsoihin tehdään värikkäät koristeet ja kukat esimerkiksi silkki- tai kreppipaperista.

Pääsiäisyön jumalanpalveluksessa on iloa, valoa ja monikielisyyttä

Paasto loppuu suurena lauantaina (pääsiäislauantaina) keskiyön jumalanpalveluksessa ja pääsiäisjuhla alkaa sunnuntaina. Pääsiäisyön jumalanpalvelus yleensä televisioidaan, mutta tänä vuonna toimitusta voi seurata Yleisradion kanavilta ainoastaan radion välityksellä.

Ortodoksit pukeutuvat pääsiäiskirkkoon juhlavasti. Miehillä on usein puku, ja etenkin Pohjois-Karjalassa näkee paljon myös kansanpukuja (feresejä ja sarafaaneja). Vanha ortodoksinen perinne on kerätä emaloituja munia, ja pääsiäisenä näkeekin paljon naisia, joilla on emalimunakäätyjä.

Pääsiäisyön jumalanpalvelus alkaa suuren lauantain iltana klo 23.30 pimeässä kirkossa. Vuorokauden vaihtuessa papisto jakaa alttarista tulen kirkkosalissa seisovalle kirkkokansalle. Sen jälkeen ryhmittäydytään ristisaattoon kirkon ympäri.Tämä kirkon kiertäminen yöllä on ehkä parhaiten tunnettu ortodoksinen traditio. Kun kirkko on kierretty, papisto lukee ylösnousemusevankeliumin ja kirkossa sytytetään kaikki mahdolliset valot. Pääsiäinen on koittanut! Jumalanpalveluksen aikana papisto ja kuoro käyttävät mahdollisimman monia kieliä. Tällä korostetaan sitä, että Kristuksen ylösnousemus on tarkoitettu viestiksi koko maailmalle. Yleisimmät Suomessa käytettävät kielet ovat suomi, kirkkoslaavi, kreikka, ruotsi, saame, englanti, latina, ranska, italia, saksa ja arabia.

Ortodoksiseen pääsiäisyön jumalanpalvelukseen kuuluu ilo, laulu, valo, palavat punaiset tuohukset ja monikielisyys. Pääsiäisikoni on myös keskeisesti esillä pääsiäisen ajan. Lapset ovat mukana pääsiäisen vietossa ja he odottavat pääsiäisyötä innokkaasti, kun silloin saa luvalla valvoa. Paikoin kirkkoihin on valmiiksi laitettu patjoja, joilla lapset voivat nukkua, kun väsymys yön aikana iskee. Pääsiäisyön kirkkoon tuodaan usein myös pääsiäisruokia siunattavaksi. Pappi vihmoo koreihin asetellut ruoat – esimerkiksi pashat, värjätyt pääsiäismunat ja kulitsat – pyhitetyllä vedellä. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnutaan yhteiselle pääsiäisaterialle esimerkiksi seurakuntasaliin. Moni käy soittamassa kirkonkelloja, ja virpopalkkoja jaetaan. Papisto jakaa lapsille pääsiäismunia, syödään hyvin ja seurustellaan pitkälle aamuun.

Pääsiäisen perinteinen väri on punainen, jota pääsiäisyöstä alkaen käytetään tekstiileissä, papiston vaatetuksessa ja kirkon sekä myös kotien koristelussa. Valamon luostarissa käsityönä valmistetut pääsiäisen tuohukset ovat myös väriltään punaiset. Punaisen värin traditio on peräisin siitä, että kertoman mukaan Maria Magdalena antoi ylösnousemuksen merkiksi Rooman keisari Tiberiukselle kananmunan, joka muuttui punaiseksi. Pääsiäismunien maalaaminen ja lahjoittaminen on saanut alkunsa tästä tapahtumasta.

Kirkkaalla viikolla juhlitaan

Suurta viikkoa seuraa pääsiäisviikko eli kirkas viikko, joka on pääsiäiskauden juhlavin viikko. Pääsiäisaikana juhlitaan ja kyläilläään toisten luona nauttien hyvästä ruuasta, yhdessäolosta ja pääsiäisilon jakamisesta. Perinteisesti syödään lammasta, vatruskoita (piirakoita), karjalanpiirakoita, pashaa, kulitsaa ja muita herkkuja.

Ortodoksisen veljesyhteisö Pokrovan pääsiäispöytä. Kuva: Pappismunkki Foma

Kananmunia, kermaa ja voita ei ruuanvalmistuksessa säästellä. Monet ruuat valmistetaan ruoka-aineista, joita paaston aikana ei käytetä. Pasha tehdään yleensä muottiin, jota koristavat kirkkoslaavinkielisen pääsiäistervehdyksen lyhenteet XB ja BB. XB tarkoittaa ”Kristus nousi kuolleista!”, johon vastataan: ”Totisesti nousi!” (BB). Kreikankieliset vastaavat symbolit ovat XA ja AA. Koko pääsiäisen ajan ortodoksit tervehtivät toisiaan näillä tervehdyksillä, höystettynä poskisuudelmin. Myös sosiaalisessa mediassa lähetetään tervehdyksiä erikielisillä lyhenteillä.

Pääsiäisviikolla, kirkkaalla viikolla, kirkonkellot kilisevät koko vuoden edestä, sillä kuka vain saa soittaa kelloja. Kellonsoitto julistaa, että pääsiäisenä tapahtuu jotain merkittävää.

Ortodoksisuudessa pääsiäinen jatkuu neljäkymmentä päivää helatorstain aattoon asti, jolloin mm. virpovitsat poltetaan.

Christine Stukaloff

Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston projektipäällikkö ja kauppatieteiden maisteri.