Ahvenanmaalla juhlitaan 100-vuotiasta itsehallintoa

Ahvenanmaan itsehallinto täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuosi alkoi jo 9. kesäkuuta 2021, ja sen aikana on ollut tarjolla monipuolista ohjelmaa, mm. kulttuuritapahtumia. Merkkivuosi huipentuu kesäkuun 9. päivänä 2022 maakuntapäivien 100-vuotisjuhlaan. Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta Ahvenanmaan itsehallintopäivänä koko Suomessa. Varsinkin Ahvenanmaalla nostetaan salkoon liehumaan myös maakunnan oma sini-kelta-punalippu.

Suomenruotsalaisessa kalenterissa Ahvenanmaalla on kolme virallista liputuspäivää, joista määrätään Ahvenanmaan lipusta annetussa maakuntalaissa:

• Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin muistopäivä, 30. maaliskuuta.
• Ahvenanmaan lipun päivä, huhtikuun viimeisenä sunnuntaina.
• Ahvenanmaan itsehallintopäivä, 9. kesäkuuta.

Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistu postimerkki, jonka kuvitus kertoo matkasta itsehallintoon. Merkin on suunnitellut taiteilija Jonas Wilén. Kuva: Åland Post.

Saaristomaakunnan omapäiset asukkaat

Ahvenanmaan maakunnassa asuu hieman yli 30 000 henkeä, ja alue koostuu 6 700 saaresta. Väestöä asuu 60 saarella, ja yli 40 prosenttia Ahvenanmaan asukkaista asuu sen ainoassa kaupungissa, Maarianhaminassa.

Ahvenanmaalaiset pitävät itseään omapäisinä ja itsepäisinä, mutta myös huumorintajuisina. Eläminen saaristossa vaatii sinnikkyyttä ja määrätietoisuutta. Saaristoasukkaiden mentaliteetin omaavat ihmiset ymmärtävät siksi myös muita eri puolilla maailmaa asuvia saaristokansoja. Luonteenomaista näille kansoille on pärjäävyys saariston erilaisissa olosuhteissa, asutaan sitten Ahvenanmaalla, Naurusaarilla tai Tahitilla. Juhlavuoden slogan ”100 vuotta omalla tavalla” (ruotsiksi: ”100 år av egensinne”) viestii, että tietynlainen itsepäisyys on edistänyt itsehallinnon toteutumista.

Ahvenanmaan juhlavuoden slogan on 100 år av egensinne – 100 vuotta omalla tavalla. Kuva: Visit Åland / Rebecka Eriksson.

Merenkulkua, perunasipsejä ja omenoita

Ahvenanmaalla on merenkulun värittämä kulttuuri. Merenkululla on merkittävä asema alueen elinkeinoelämässä, ja se nivoutuu tiiviisti palvelu- ja matkailuliiketoimintaan. Kauppa, pankkiala, maanviljelys ja elintarviketuotanto ovat maakunnan muita elinkeinoja.

Saaristomaakunnassa on maaston vuoksi haastavaa harjoittaa perinteistä maanviljelyä, ja siksi omenoiden ja parsan kasvatus on suosittua. Taffel-perunasipsit ovat monelle tuttuja, mutta tiesitkö, että Suomen ensimmäinen sipsitehdas sijaitsee Ahvenanmaalla? Taffel on nykyään norjalaisten omistuksessa, mutta perunat viljellään ja valmistetaan sipseiksi yhä Ahvenanmaalla.

Toukokuun ja elokuun välillä Ahvenanmaa on Pohjoismaiden aurinkoisin paikka. Leudon ilmaston takia se soveltuu ympärivuotiseksi matkailukohteeksi. Alue on suhteellisen pieni, joten siellä on helppo liikkua paikasta toiseen autolla, pyörällä ja losseilla. Saaristolaiselämästä nauttivalle, kulttuurista, teatterista ja musiikista pitävälle sekä perinne- ja ruokakulttuurista kiinnostuneelle maakuntaturistille riittää Ahvenanmaalla tekemistä ja näkemistä. (visitaland.com/fi/)

Saarimaakunnassa merenkulku on elintärkeää. Kuva: Visit Åland / Tiina Tahvanainen.

Maakunnan erityisasema

Ahvenanmaa on autonominen, demilitarisoitu ja ruotsinkielinen osa Suomea. Suomen tavoin Ahvenanmaa kuului aikoinaan Ruotsin kuningaskuntaan. Vuonna 1809 Ahvenanmaan maakunnasta tuli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa, kun Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen ja Ahvenanmaan Venäjän keisarikunnalle.

Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, päättivät Ahvenanmaan edustajat vaatia maakunnan liittämistä uudelleen Ruotsiin. Suomi ei kuitenkaan hyväksynyt vaatimusta. Eriävien näkemysten takia asia saatettiin Kansainliiton ratkaistavaksi Geneveen. Kansainliitto myönsi vuonna 1921 Suomelle suvereniteetin Ahvenanmaahan nähden. Suomi takaa lailla Ahvenanmaan maakunnan asukkaiden itsehallintojärjestelmän, ruotsinkielisen kulttuurin, ruotsin kielen ja paikalliset tavat. Ahvenanmaalla on demilitarisoitu asema, joka tarkoittaa, että sotilaallinen läsnäolo alueella ei ole sallittua eikä saaria saa linnoittaa. Mahdollisissa konfliktitilanteissa Ahvenanmaa on pidettävä sodan uhan ulkopuolella alueen neutraalin aseman vuoksi. Laki pantiin täytäntöön 9. kesäkuuta 1922.

Majakkaretket ovat suosittuja Ahvenanmaalla. Kuvassa Sälskärin majakka. Kuva: Visit Åland / Tiina Tahvanainen.

Tietoutta, tapahtumia ja arvovaltaisia vieraita

Kesäkuussa, juhlavuoden huipentuessa, on runsaasti tapahtumia Ahvenanmaalla ja myös Manner-Suomessa. Tietoutta Ahvenanmaasta, sen itsehallinnosta, demilitarisoinnin merkityksestä ja juhlavuodesta, on juhlavuoden aikana pyritty lisäämään sekä Suomessa että maailmalla seminaareilla, joita ovat järjestäneet niin yritykset kuin julkiset toimijat. Suomen suurlähetystöjen kautta on myös levitetty tietoa aiheesta.

Suomen kouluissa vietettiin maaliskuussa 2022 Ahvenanmaa-viikkoa. Eri tahot olivat tuottaneet opettajille aineistoja mm. Ahvenanmaan historiasta, kulttuurista ja elinkeinoelämästä.

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia saapuvat ensimmäistä kertaa viralliselle vierailulle Ahvenanmaalle itsehallinnon 100-vuotisjuhliin. Ahvenanmaalaiset toivovat, että myös presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin voisivat olla läsnä juhlissa. Pohjoismaiden parlamenttien puhemiehet on myös kutsuttu.

Helsingin Senaatintorilla järjestetään kaksikielinen, avoin yleisötilaisuus Ahvenanmaa 100-kahvit 9.6.2022 klo 14–17. Luvassa on saaristomaakunnan omaa pannukakkua, musiikkia ja keskusteluja.

Ahvenanmaan juhlavuoden hengessä haastetaan kaikkia suomalaisia mukaan ympäristötekoihin siivoamaan rantoja ja luontoa Suomen rannikolla. Siivoustempaus järjestetään 6.–12.6.2022, ja se painottuu YK:n maailman merien päivään 8.6. ja Ahvenanmaan itsehallintopäivään 9.6. Osallistumisesta tempaukseen voi somettaa ja haastaa myös muita mukaan tunnisteella #cleanupaland100.

Christine Stukaloff

Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston projektipäällikkö ja kauppatieteiden maisteri.