Marraskuun pyhät päivät

Juuri päättyneellä lokakuulla (2019) oli kalenterissa neljä sunnuntaita, joilla on sellaiset ehkä hieman mielikuvituksettomat nimet kuin 17. sunnuntai helluntaista18. sunnuntai helluntaista19. sunnuntai helluntaista ja 20. sunnuntai helluntaista. Marraskuun pyhäpäivät näyttävät sen sijaan kiinnostavammilta. Lauantaina 2.11. on pyhäinpäivä ja sunnuntaina 3.11. taas 21. sunnuntai helluntaista, mutta sunnuntai 10.11. on uskonpuhdistuksen muistopäivä, 17.11. valvomisen sunnuntai ja 24.11. tuomiosunnuntai. Mitä näiden pyhäpäivien nimet tarkoittavat?

Pyhäinpäivä on entinen pyhäinmiestenpäivä

Suomalaisen kalenterin pyhäinpäivän taustalla kerrotaan olevan kaksi erillistä kirkollista muistopäivää: kaikkien marttyyrien päivä eli pyhienpäivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Kaikkien marttyyrien päivä oli aina 1. marraskuuta, ja sen vietto sai alkunsa 700-luvulla. Päivä oli omistettu kaikille niille uskonsa tähden kuolleille, joilla ei ollut kalenterissa omaa muistopäivää. Kaikkien uskovien vainajien päivää vietettiin taas 2. marraskuuta, ja sen vietto alkoi noin tuhat vuotta sitten. Luterilaisessa Ruotsi-Suomessa nämä päivät yhdistyivät sitten yhdeksi juhlaksi, joka sai nimekseen pyhäinmiestenpäivä.

Aluksi pyhäinmiestenpäivä oli kiinteästi 1. marraskuuta. Vuoden 1772 kalenteriuudistuksessa se kuitenkin siirrettiin lähimmälle seuraavalle sunnuntaille. Vanhoihin almanakkoihin päivä merkittiin aina 1.11., ja jos tämä ei ollut sunnuntai, myös seuraavalle sunnuntaille. Vuonna 1955 päivän nimeksi muutettiin pyhäinpäivä ja se sijoitettiin nykyiselle paikalleen eli lokakuun 31. ja marraskuun 6. päivän väliselle lauantaille.

Suomalaisille pyhäinpäivä on tärkeä päivä, jolloin muistetaan omia poisnukkuneita rakkaita ja viedään kynttilöitä haudoille. Monien paikkakuntien hautausmaat loistavat silloin kauniina kynttilämerenä. Kirkoissa on myös tapana lukea pyhäinpäivänä kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä

 

Lucas Cranach vanhempi: Martti Lutherin muotokuva (1532)

Kirkkovuoden 22. helluntain jälkeinen sunnuntai on nimeltään uskonpuhdistuksen muistopäivä. Silloin muistellaan 1500-luvun alussa Saksassa käynnistynyttä reformaatiota, jonka seurauksena syntyivät protestanttiset kirkkokunnat. Tätä pyhää vietetään kirkoissa yleensä loka- tai marraskuussa sen muistoksi, että lokakuun 31. päivänä vuonna 1517 Martti Luther julkaisi 95 teesiään, joissa hän puuttui anekauppaan ja muihin tuon ajan kirkon ongelmiin. Suomalaisessa kalenterissa uskonpuhdistuksen muistopäivä osuu tänä vuonna sopivasti nimen Martti nimipäivälle 10.11., joka on Martti Lutherin syntymäpäivä.

Uskonpuhdistuksen muistopäivän raamatunteksteissä ja saarnoissa korostuvat reformaatioon liittyvät teemat, mutta muuten tämän päivän viettoon ei liity erityisiä perinteitä. Vuonna 2017 tuli kuluneeksi 500 vuotta Lutherin teesien naulaamisesta, ja eri puolilla maailmaa vietettiin reformaation merkkivuotta. Suomessakin juhlavuoden tapahtumia oli runsaasti, ja erityinen reformaatioviikko huipentui Turun tuomiokirkossa 5.11.2017 pidettyyn pääjuhlaan.

Valvomisen sunnuntain teemana hengellinen valvominen

Valvomisen sunnuntai ei ole mikään unikeonpäivän vastakohdaksi keksitty aamuvirkkujen päivä, vaan kirkollinen pyhäpäivä, jolloin kirkoissa puhutaan hengellisestä valvomisesta ja Kristuksen paluun odotuksesta.

Valvomisen sunnuntai on aina kirkkovuoden viimeistä edellinen sunnuntai. Sen ajankohta riippuu pääsiäisen ajankohdasta, joten se voi eri vuosina osua eri sunnuntaille. Tänä vuonna (2019) se on 23. helluntain jälkeinen sunnuntai.

Tuomiosunnuntai eli Kristuksen kuninkuuden sunnuntai

Kirkkovuoden viimeinen sunnuntai on nimeltään tuomiosunnuntai. Päivästä käytetään myös nimeä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai. Tuomiosunnuntai viittaa viimeiseen tuomioon, jonka Kristus aikojen lopulla toteuttaa. Seuraava sunnuntai on taas ensimmäinen adventtisunnuntai, jolloin kirkkovuosi alkaa alusta ja seurakunta alkaa odottaa Kristuksen syntymää.

Joissakin kirkoissa kirkkovuoden viimeisestä sunnuntaista puhutaan vain viimeisenä sunnuntaina (esim. Last Sunday of the Church Year), mutta Suomessa otettiin vuonna 1958 Ruotsin mallin mukaan käyttöön nimitys tuomiosunnuntai. Tuomiosunnuntain nimessä sana tuomio viittaa siis tuomioon. Sen sijaan esimerkiksi sanoissa tuomiokirkko ja tuomiorovasti oleva tuomio viittaa latinan kielen domus-sanaan, joka merkitsee taloa.

Minna Saarelma-Paukkala

Kirjoittaja on dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja.