Valon juhlaa vuoden pimeimpään aikaan

Lucian päivää 13. joulukuuta ei ole virallisesti merkitty suomalaiseen kalenteriin. Päivä on kuitenkin Suomessa perinteinen juhlapäivä, jota vietetään laajalti niin suomenruotsalaisten kuin suomalaisten keskuudessa. Päivän kohdalle on suomalaiseen nimipäiväkalenteriin merkitty nimi Seija, ja suomenruotsalaiseen kalenteriin Lucia. Nimi Lucia on latinalaisperäinen, monissa maissa käytetty naisen nimi, joka tarkoittaa valoa (lat. lux). Nimi on alkujaan roomalaisen miehennimen Lucius naispuolinen vastine.

Kristityissä maissa Lucia-nimen on tehnyt tunnetuksi Sisiliassa surmattu marttyyri, jonka muistopäivää Lucian päivänä vietetään. Pyhä Lucia otettiin 1300-luvulla katolisen kirkon pyhimyskalenteriin. Ortodoksit muistelevat häntä samana päivänä nimellä Pyhä neitsytmarttyyri Lucia Syrakusalainen. Lucia on sokeiden ja näkövammaisten pyhimys.

Lucia Helsingin tuomiokirkon portailla. Kuva: Folkhälsan.

Rikkaan aatelisperheen tytär

Pyhimyslegendoissa Lucian historiallisuutta ei epäillä. Hän oli todellinen henkilö, joka tiettävästi eli vuosina 283–304. Tuohon aikaan keisari Diocletianus hallitsi Roomaa ja kristittyjä vainottiin.

Lucia syntyi Sisilian saarella Syrakusassa ylhäiseen ja rikkaaseen roomalaiseen aatelissukuun. Lucian isä kuoli hänen ollessaan lapsi, ja äiti Eutychia sairastui verenvuototautiin, punatautiin, joka yleensä johti kuolemaan. Äidin sairauden edetessä Lucia etsi tahoa, joka parantaisi äidin.

Tytär oli kuullut, että ihmiset olivat parantuneet erilaisista vaivoista ja sairauksista rukoiltuaan Cathaniassa sijaitsevien Pyhän Agathan pyhäinjäännösten äärellä. Hän lähti äitinsä kanssa rukoilemaan pyhimyksen haudalle, minkä seurauksena Eutychia koki ihmeparantumisen. Lucia sai silloin hengellisen herätyksen, kääntyi kristinuskoon ja vannoi salaisesti seuraavansa neitsyenä Pyhää Agathaa – senkin uhalla, että kristinuskoon kääntyminen oli raskas rikos.

Pyhä Lucia ja hänen äitinsä Pyhän Agathan pyhäinjäännösten äärellä. Giovanni di Bartolommeo Cristiani, 1300-luvun loppu / The Metropolitan Museum of Art.

Katkeran sulhon kosto

Kääntyessään kristinuskoon Lucia oli kihloissa ylhäistä sukua olevan nuorukaisen kanssa, jolle oli luvattu runsaat myötäjäiset naimisiinmenosta. Lucia halusi pysyä neitsyenä palvellen Jumalaa, ja purki siksi kihlauksen. Hän sai itselleen myötäjäisosuutensa, möi koko maaosuutensa ja jalokivensä ja jakoi rahat köyhille, orvoille ja leskille. Tästä jätetty, ilman myötäjäisiä jäänyt sulhanen suivaantui, ja päätteli Lucian olevan kristitty. Hän ilmiantoi Lucian viranomaisille, jotka vangitsivat tämän.

Oikeudenkäynnin aikana Luciaa pyydettiin uhraamaan roomalaisille jumalille, mutta koska hän oli harras kristitty, hän kapinoi ja kieltäytyi. Maaherra päätti rangaistuksena lähettää kieltäytyjän bordelliin, mutta Lucia ei suostunut. Tarinan mukaan Pyhä Henki teki Luciasta niin painavan, että häntä oli mahdotonta siirtää ilotaloon. Kun siirtäminen ei onnistunut, Lucia päätettiin polttaa roviolla. Polttamista ennen hänet valeltiin kiehuvalla öljyllä ja palavalla piellä. Tämäkään ei pystynyt vahingoittamaan Pyhän Hengen täyttämää Luciaa. Lopulta hänet surmattiin miekalla teloittamalla.

Kirkassilmäinen Lucia

Lucia edustaa valoa jo nimessään, ja hänestä kerrotuissa tarinoissa mainitaan myös hänen silmiensä puhdas kirkkaus. Erään tarinan mukaan rakastunut ei-kristitty kosija ahdisteli nuorta Luciaa hänen erityisen kauniiden silmiensä tähden. Lucia torjui toistuvasti ihastuneen ahdistelijan, mutta kun mikään ei vaikuttanut auttavan, hän repi silmät päästään ja lähetti ne kosijalle. Tämä järkyttyi suuresti teosta ja kääntyi sen seurauksena kristinuskoon. Jumala antoi kuitenkin Lucialle uudet, vielä kauniimmat silmät.

Ruotsissa on perinteenä tarjota sahramipullia (lussebullar) Lucian päivänä. Perinnettä on selitetty sillä, että sahramia käytettiin keskiajalla vuotavien silmien hoitoon.

Pyhä Lucia. Francesco Zaganelli, 1600-luvun alkupuoli / The Metropolitan Museum of Art.

Perinteitä Pohjolassa

Luciasta kertovat varhaisimmat maininnat ilmestyvät historiankirjoitukseen noin sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Luciaa palvottiin siten pyhimyksenä Sisiliassa jo 400-luvulla, ensin hänen kotiseudullaan ja sitten Roomassa, Napolissa ja myöhemmin ympäri kristillistä maailmaa. Pyhä Lucia on Syrakusan kaupungin suojeluspyhimys. Pohjolaan tieto Pyhästä Luciasta saapui 1000-luvulla kristinuskon myötä, ja Suomessa Lucian kultti tunnettiin viimeistään 1300-luvun alkupuolella.

Pohjoismaissa Lucia nähdään valontuojana talven pimeyteen. Lucia-hahmon perinteet kehittyivät vähitellen. 1700-luvun Ruotsissa Lucia-neidot esiintyivät pappiloissa ja kartanoissa jouluilon tuojina. Tämä perinne levisi pian kouluihin ja yhdistyksiin eri puolilla Ruotsia ja rantautui lopulta myös Suomen ruotsinkielisille alueille.

Turkulaisessa Svenska fruntimmerskolan i Åbo -tyttökoulussa kerrotaan olleen Lucia vuonna 1898. Vöyrin kansanopistossa valittiin Lucia vuonna 1913, ja Högvallan emäntäkoulussa vuonna 1919. Aikaisemmin Ruotsissa ja Suomessa Lucian seurassa esiintyi myös tähtipoikia. Lucia-kulkue, jossa Lucian lisäksi nähtiin tonttuja, tähtipoikia ja ratsastajia, järjestettiin Helsingissä ensimmäisen kerran vuonna 1930 Ruotsista saadun mallin mukaan. Myös Tanskassa ja Norjassa on Luciaan liittyvää kansanperinnettä.

Ruotsalaisessa ja suomalaisessa perinteessä Lucia-hahmo on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun, ja hän pitää kädessään kynttilää. Kynttiläkruunu symboloi pyhimyskehää, punainen vyö viittaa Lucian vuodattamaan vereen ja marttyyrikuolemaan, valkoinen vaate symboloi neitseellisyyttä ja viattomuutta.

Nykyiseen pohjoismaiseen Lucia-perinteeseen liittyy oleellisesti myös Santa Lucia -niminen, alkujaan 1800-luvulla kansanlaulutekstiin sävelletty italialainen laulu. Alkuperäiset italialaiset sanat eivät liity Lucian päivän viettoon, vaan kuvaavat Napolin kaupunginosan Santa Lucian edustalla olevaa kaunista merimaisemaa.

Kierteisiä sahramipullia (lussebullar) syödään Lucian päivänä etenkin Ruotsissa. Kuva: Adobe Stock

Koko Suomen Lucia

Suomen valtakunnallinen Lucia on vuodesta 1949 valittu Folkhälsanin aloitteesta. Nykyään Folkhälsan järjestää Lucian valinnan yhteistyössä Ylen ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin kanssa. Valinta toteutetaan yleisöäänestyksellä, johon liittyy hyväntekeväisyyskeräys. Keräyksen tuotoilla tuetaan lapsiperheitä, joilla on vaikeuksia arjessa. Vuonna 2021 keräys tuotti 174 700 euroa. Suomen Lucia on keräyksen keulakuva.

Lucia-kampanjan aikana myydään myös Lucia-merkkejä, joiden myyntitulot käytetään paikallisen lapsi- ja nuorisotoiminnan hyväksi. Perinteiset Lucian päivän markkinat tuottavat myös hyväntekeväisyysvaroja.

Vuoden 2022 Lucia-merkkejä. Kuva: Folkhälsan.

Esikuvana Lucia oli valon tuoja ja myötätuntoinen vähäosaisten auttaja. Nykyajan Suomen Lucia-ehdokkailta odotetaan myös empaattisuutta ja kykyä kohdata eri-ikäisiä ihmisiä, myös vaikeissa elämäntilanteissa eläviä. Heidän tulee myös puhua ruotsia ja laulaa hyvin. Perinteisesti Suomen Lucia kuoroineen tekee noin 100 käyntiä sairaaloissa, hoitokodeissa, päiväkodeissa, yrityksissä ja erilaisissa tilaisuuksissa joulukuun alusta tammikuun alkuun.

Uusi Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa 13. joulukuuta 2022 klo 17. Kruunajaistilaisuus lähetetään suorana televisiossa ja Yle Areenalla. Kruunaamisen jälkeen Lucia-neito esiintyy Tuomiokirkon portailla. Tänä vuonna Lucia-kulkue kiertää taas perinteen mukaan Helsingin keskustassa, koronaepidemian aiheuttaman kahden vuoden tauon jälkeen.

Ympäri Suomea eri paikkakunnilla ja kouluissa valitaan myös omia Lucia-neitoja, ja järjestetään kulkueita. Uutena perinteenä valitaan muutamalla paikkakunnalla myös Lucia-mummo.

Teksti: Christine Stukaloff

Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston projektipäällikkö.