Loppiainen, helatorstai ja muut arkivapaapäivät

Syksyllä kohistiin loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä lauantaille, kun työmarkkinajärjestöt ilmoittivat aloittavansa aiheesta neuvottelut kirkon kanssa. Avaus tuotti keskustelua arkivapaapäivien määrästä Suomessa ja muualla maailmassa. Pieni kertaava sukellus suomalaisiin arkivapaapäiviin lienee paikallaan.

Suomessa on kolme pyhäpäivää, joita vietetään aina arkipäivänä: pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä ja helatorstai. Juhla- ja pyhäpäivistä arkipäivälle voivat osua myös uudenvuodenpäivä, loppiainen, vappu, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. Arkeen mahdollisesti sijoittuvia juhla- ja pyhäpäiviä on siis yhteensä yhdeksän. Lisäksi juhannusaatto ja jouluaatto ovat suurimmalla osalla väestöstä vapaapäiviä, jolloin mahdollisen arkivapaapäivän tuottavien päivien lukumäärä nousee yhteentoista.

Käytännössä arkivapaapäiviä on vuodessa korkeintaan kymmenen, sillä kaikki yksitoista päivää eivät koskaan osu arkipäivälle samana vuonna.

Tänä vuonna arkivapaita on maksimimäärä kymmenen, samoin ensi vuonna. Vuonna 2015 arkivapaapäiviä on yhdeksän, ja vuonna 2016 lukumäärä laskee kahdeksaan. Vuoden 2016 tilannetta muuttaa vielä se, että vuosi on karkausvuosi ja työpäiviä tulee vastaavasti yksi lisää – näin työpäivät vähenevät vain seitsemällä päivällä. 2010-luvun loppuun saakka päästäänkin sitten 9–10 arkivapaapäivän vuositahdilla, mikäli ehdotetut muutokset eivät toteudu. Vuonna 2020 arkivapaapäiviä on nykyisen lainsäädännön mukaan yhdeksän, mutta karkauspäivä tuottaa jälleen yhden lisätyöpäivän.

Entä kuinka vähän arkivapaapäiviä voi olla, ja milloin niin on tapahtunut? Suomen nykyinen arkivapaakäytäntö on ollut voimassa vuodesta 1992, jolloin loppiainen siirrettiin kiinteästi tammikuun kuudennelle ja helatorstai lauantailta torstaille. (Lauantaisin ei suinkaan vietetty helatorstaita, vaan päivän nimi oli tuolloin Kristuksen taivaaseen astumisen päivä.)

Nykykäytännössä alhaisin arkivapaiden määrä on seitsemän per vuosi. Siinä tilanteessa oltiin viimeksi vuonna 2011, kun sekä uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, jouluaatto että joulupäivä osuivat viikonloppuun. Myös vuosina 1994 ja 2004 arkivapaapäiviä oli seitsemän. Seuraavan kerran seitsemän arkivapaan voimin on pärjättävä vuonna 2022.

Itse asiassa normaalivuoden arkivapaapäivien määrän voi päätellä siitä, millä päivällä vuosi alkaa: Jos uudenvuodenpäivä on lauantai, on tulossa seitsemän arkivapaapäivän vuosi. Jos taas uudenvuodenpäivä on maanantai, tiistai tai keskiviikko, arkivapaapäiviä sattuu vuoden mittaan täydet kymmenen. Muilla päivillä alkavat vuodet tuottavat kahdeksan tai yhdeksän arkivapaata. Karkausvuosiin nämä säännöt eivät päde, mutta arkivapaita saadaan karkausvuosinakin kahdeksasta kymmeneen – joskin saadaan myös se yksi ylimääräinen työpäivä.

Tämän vuoden joulunaika on vapaapäivien kannalta erityisen antelias, sillä aatto osuu tiistaille, joulupäivä keskiviikolle ja tapaninpäivä torstaille. Moni venyttää joululomansa – kahdella lisävapaalla ja viikonloput mukaan lukien – yhdeksän päivän pituiseksi. Useilla työpaikoilla on varmasti myös niitä, jotka seitsemän lisävapaan avulla jatkavat lomailua aina loppiaiseen saakka.

Onerva Ollila

Kirjoittaja on Almanakkatoimiston graafinen suunnittelija. Arkivapaapäivien määrän paljastavan säännön kehitteli Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija Asko Palviainen.