Eurooppa juhlii toukokuun yhdeksäntenä

Keskiviikkona 9. toukokuuta nousevat jälleen liput salkoon Euroopan kunniaksi. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenmaa vuodesta 1995, mutta Eurooppa-päivä lisättiin meillä kalenterin merkkipäiviin vasta vuonna 2003, Eurooppalainen Suomi ry:n ehdotuksesta. Eurooppa-päivää oli esitetty vietettäväksi EU:n jäsenmaissa jo Milanon huippukokouksessa vuonna 1985.

Suomessa sisäministeriö suositteli vuodesta 1998 lähtien myös yleistä liputusta Eurooppa-päivänä – tosin vain niinä vuosina, jolloin päivä ei sattunut äitienpäivälle. Kun Helsingin yliopisto päätti lisätä tälle kalenteripäivälle lipunkuvan vuonna 2011, Eurooppa-päivästä 9.5. tuli ns. vakiintunut liputuspäivä. Nykyisessä suomalaisessa kalenterissa on kuusi virallista – eli liputusasetuksessa mainittua – liputuspäivää sekä 13 vakiintunutta liputuspäivää. Lisäksi Ahvenanmaalla on kolme ja saamelaisilla yksitoista virallista liputuspäivää.

EU:n liput liehuvat. Eurooppa-päivänä Suomessa liputetaan Suomen lipulla. Kuva: Raimond Spekking/Wikimedia Commons.

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi

Eurooppa-päivän päivämäärä viittaa vuoteen 1950, jolloin lausuttiin nykyisen Euroopan unionin syntysanat. Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman antoi 9. toukokuuta 1950 julistuksen, jossa hän ehdotti poliitikko Jean Monnet’n ajatusten pohjalta uudenlaista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi. Näin syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, jonka tavoitteena oli lisätä yhteiskunnallista vakautta. Vähitellen talousyhteisön toiminta laajeni, ja vuonna 1993 sen nimi muutettiin Maastrichtin sopimuksella Euroopan unioniksi.

Euroopan unionilla on nykyään 28 jäsenmaata, joilla on yhteensä yli puoli miljardia kansalaista. Unioni muodostaa yhteisen sisämarkkina-alueen, jossa ihmiset, tavarat, palvelut ja valuutta voivat vapaasti siirtyä maasta toiseen. Unionin jäsenmaista 19:llä on valuuttana euro, eli ne kuuluvat Euroopan talous- ja rahaliitto EMUun. Unionin laaja toiminta kattaa tänä päivänä monenlaisia teemoja aina ympäristöpolitiikasta kehitysyhteistyöhön.

Euroopan unionilla on neljä keskeistä symbolia. Näkyvin niistä on sinipohjainen tähtilippu, jonka kaksitoista keltaista tähteä kuvaavat yhtenäisyyttä ja harmoniaa. Toinen on Eurooppa-hymni, tuttu sävelmä Ludwig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta. Kolmas, ehkä harvemmin käytetty, on Euroopan unionin tunnuslause: ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”. Neljäs on Eurooppa-päivä 9. toukokuuta, jota vietetään kaikissa jäsenmaissa.

Suomen päätapahtuma Oulussa

Euroopan unionin toimielimet avaavat tänäkin vuonna ovensa yleisölle Eurooppa-päivän kunniaksi niin Brysselissa (5.5.), Luxemburgissa (5.–9.5.) kuin Strasbourgissa (10.6.). Näissä virastoissa on luvassa erilaisia tilaisuuksia kaikenikäisille eurooppalaisille. Myös EU:n edustustot eri puolilla Eurooppaa – samoin kuin Euroopan ulkopuolella – järjestävät EU-aiheisia keskustelutilaisuuksia, konsertteja ja muita yleisötapahtumia.

Suomessa Eurooppa-päivän valtakunnallinen päätapahtuma on tänä vuonna Oulussa 8.–9.5. Teemaksi on valittu ”Tekeillä huomisen EU”. Tapahtumassa keskustellaan siitä, mihin Euroopan unionin tulisi rahansa käyttää ja mihin EU:ta tulevaisuudessa tarvitaan. Mukana keskusteluissa ovat muiden muassa europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ja toimittaja-kirjailija Helena Petäistö. Tapahtuman kulttuuriohjelmassa on taas niin stand up -komiikkaa kuin vaikuttava Saamelaisveri-elokuva, Oulun Tähtisirkus, Mieskuoro Huutajat ja Satellite Stories -yhtye. EU-aiheisia tilaisuuksia järjestetään runsaasti myös muualla Suomessa.

Eurooppa-päivää voi hyvin viettää myös naapurimaissa. Jos sattuu tuona keskiviikkona olemaan vaikkapa Tukholmassa, kannattaa suunnata Sergelin torilla sijaitsevan Kulturhusetin Eurooppa-tapahtumiin. Tallinnassa juhlapaikkana on taas Vapaudenaukio, jossa on värikästä ohjelmaa kaikenikäisille.

Hyvää juhlapäivää kaikille eurooppalaisille – lippu liehukoon!

Minna Saarelma-Paukkala

Kirjoittaja on dosentti ja Yliopiston almanakkatoimiston johtaja.