Taivaallakin juhlitaan nimipäiviä
Me suomalaiset vietämme nimipäiviä täällä Maan päällä kalenterimme mukaisesti. Tiesitkö, että myös avaruudessa on taivaankappaleita ja muita paikkoja, jotka kantavat meille tuttuja nimipäivänimiä? Tällaisia ovat esimerkiksi joulukuussa nimipäiväänsä viettävät Venuksen tasanko Vellamo (3.12.) ja aurinkokuntamme pikkuplaneetta Niilo (6.12.).
Ihmisillä on tapana antaa uusille, valloittamilleen alueille nimiä, jotka kertovat heidän omasta kulttuuristaan. Niinpä esimerkiksi Yhdysvaltoihin saatiin aikoinaan eurooppalaisten siirtolaisten mukana sellaisia nimiä kuin New York, New Hampshire tai minnesotalaisen pikkukylän nimi Finland.
Maapallon nimistöä on samalla tavalla siirtynyt myös avaruuteen, kun eri maiden tähtitieteilijät ovat päässeet nimeämään löytämiään taivaankappaleita ja niiden pinnalla olevia paikkoja. Näissä nimissä heijastuvat niin antiikin kulttuuri ja muinaiset uskonnot kuin myöhemmät kulttuurivirtaukset. Nimiä on annettu jumalien ja muiden mytologisten hahmojen, kuuluisien taiteilijoiden, urheilijoiden, tähtitieteilijöiden ja muiden henkilöiden mukaan. Aurinkokuntamme nimistössä on paljon myös eri maiden paikannimiä ja aivan arkistakin sanastoa.
Suomalaista avaruusnimistöä
Myös suomalaiset ovat päässeet tähän nimeämiseen mukaan. Aurinkokunnastamme löytyy parisensataa nimeä, jotka jollakin lailla viittaavat Suomeen. Suomen paikkakuntia edustavat avaruudessa esimerkiksi pikkuplaneetat Iisalmi, Joensuu, Kajaani, Savonlinna ja Tampere. Nimiä on annettu myös vuorten, järvien ja muiden paikkojen mukaan, kuten pikkuplaneetoille Aavasaksa, Haltia, Kallavesi ja Saimaa – tai Kollaa ja Summa, jotka on nimetty talvisodan taistelupaikkojen mukaan. Suomalaista mytologiaa ja kansanperinnettä edustavat pikkuplaneetat Kalevala ja Louhi sekä Jupiterin Kallisto-kuun kraatterit Näkki ja Rongoteus.
Suomalaisiin tähtitieteilijöihin viittaavat esimerkiksi pikkuplaneetta Alikoski (Heikki Alikoski 1912–1997) sekä pyrstötähdet Oterma (Liisi Oterma 1915–2001) ja Väisälä (Yrjö Väisälä 1891–1971). Muita tunnettuja suomalaisia edustavat muiden muassa pikkuplaneetat Sibelius (säveltäjä Jean Sibelius 1865–1957) ja Waltari (kirjailija Mika Waltari 1908–1979).
Yleensä taivaankappaleen nimenä on vain henkilön sukunimi, mutta pikkuplaneetta Paavo Nurmi on saanut olympiajuoksijan koko nimen. Tähtitieteilijä Jenni Virtasen (1975–) mukaan on nimetty pikkuplaneetta Jennivirta – näin siksi, että toisella pikkuplaneetalla oli jo nimi Virtanen, joka viittaa AIV-rehun kehittäjään, nobelistiprofessori Artturi Ilmari Virtaseen (1895–1973).
Suomalaisia etunimiä aurinkokunnastamme löytyy myös paljon, ja valtaosa niistä on nykyisen suomalaisen nimipäiväkalenterin nimiä.
Pikkuplaneetan nimi Yrjö viittaa akateemikko, tähtitieteilijä ja geodeetti Yrjö Väisälään. Kuva: Museovirasto / Historian kuvakokoelma, 1950-luvun alku
Naisten nimiä Venuksessa
Venus-planeetta on saanut nimensä roomalaiselta rakkauden jumalattarelta Venukselta, minkä vuoksi sitä pidetään naisten planeettana. Myös sen pinnanmuodot on nimetty naisten mukaan. Yli 20 kilometrin läpimittaisilla Venuksen kraattereilla on kuuluisien naisten nimiä, kuten Cleopatra ja Mona Lisa – tai Jotuni suomalaiskirjailija Maria Jotunin (1880–1943) mukaan.
Pienemmille kraattereille on sen sijaan annettu eri maiden yleisiä naistennimiä. Suomalainen tähtitieteilijä Jouko Raitala lähetti 1990-luvun alussa IAU:n (International Astronomical Union) nimistötoimikunnalle listan, jolta otettiin Venukseen nimet Berta, Eila, Eini, Elma, Hilkka, Inkeri, Irma, Jutta, Kaisa, Kylli, Outi, Pirkko, Talvikki, Terhi ja Ulpu. Nämä kaikki löytyvät nykyisestä suomalaisesta nimipäiväkalenterista, tosin Berta muodossa Bertta.
Muita Venuksen tuttuja nimipäivänimiä suomalaisille ovat mm. Alma, Amanda, Emilia, Emma, Heidi, Helga, Helvi, Irene, Irina, Janina, Jasmin, Johanna, Laura, Leila, Linda, Lotta, Marianne, Nina, Olga, Olivia, Raisa, Selma, Susanna, Teresa, Ulla, Viola ja Virve.
Venuksen kraattereita suurempien koronoiden nimistä löytyvät nimipäivänimet Rauni ja Inari, joskin jälkimmäinen viittaa japanilaiseen riisin jumalattareen eikä suomalaiseen naisennimeen. Venuksen harjuista löytyy tuttu nimipäivänimi Salme, jonka tausta on virolaisessa mytologiassa. Venuksen laaksoista yksi syvä kanjoni on nimeltään Tellervo Kalevalan metsänneidon mukaan. Venuksen vuoria ovat taas Kalevalan Mielikki ja Tuulikki ja tasankoja Aino ja Vellamo.
Venuksen Aine-niminen korona. Kuva: NASA/JPL
Helena, Ulla ja muut pikkuplaneetat
Myös aurinkokuntamme pikkuplaneetoista löytyy runsaasti suomalaisen nimipäiväkalenterin naistennimiä, kuten Anna, Asta, Birgitta, Elisa, Ella, Elsa, Emma, Irene, Hanna, Heidi, Helena, Hilda, Ilona, Irma, Johanna, Julia, Katja, Loviisa,Maria, Nina, Paula, Rebekka, Sara, Sonja, Susanna, Sylvia, Ulla ja Viola. Pikkuplaneetta Inkeri on saanut nimensä tähtitieteilijä Yrjö Väisälän lapsenlapsen mukaan, ja Lyyli on nimetty Väisälän avustajan Lyyli Heinäsen mukaan. Pikkuplaneetoista löytyvät myös tähtitieteilijä Heikki Alikosken ensimmäisen vaimon mukaan nimetty Salli sekä tyttären mukaan nimetty Kaarina. Pikkuplaneettojen nimiä ovat myös Kalevalasta tutut Mielikki, Tellervo, Tuulikki ja Vellamo.
Pikkuplaneetta Aura on saanut nimensä joen mukaan ja Inari Inarijärven mukaan, mutta naisennimet Aura ja Inari löytyvät myös nimipäiväkalenteristamme. Jupiterin Ganymedes-kuulta löytyy samoin tuttu nimi Anu, mutta se viittaa sumerilaisten taivaanjumalaan eikä suomalaisen nimipäiväkalenterin Anu-nimeen.
Kuun pinnalla ovat kraatterit Kira ja Linda ja Jupiterin Kallisto-kuussa kraatteri Ilma. Nimipäiväkalenterin vuoden 2025 uutuusnimi Jessica löytyy Uranuksen Titania-kuun pinnalta, samoin kuin Ursula – molemmat viittaavat Titanian muiden nimien lailla William Shakespearen näytelmiin.
Kuun pinnalta löytyvät kraatterit nimeltä Kira ja Linda. Kuva: NASA/JPL
Tähtitieteilijöiden poikia ja muita miesten nimiä
Suomalaiset tähtitieteilijät ovat kunnostautuneet pikkuplaneettojen löytäjinä ja nimeäjinä. Kuuluisien tähtitieteilijöiden sukunimien lisäksi pikkuplaneetoilla on myös suomalaisen nimipäiväkalenterin miestennimiä. Usein niitä on annettu suomalaisten tähtitieteilijöiden sukulaisten mukaan. Esimerkiksi pikkuplaneetat Hannu Olavi, Juhani ja Matti ovat saaneet nimensä tähtitieteilijä Heikki Alikosken poikien mukaan. Monien nimien taustalla on tähtitieteilijä Yrjö Väisälä, johon viittaa pikkuplaneetan nimi Yrjö. Väisälän veljien mukaan on nimetty pikkuplaneetat Kalle, Vilho ja Väinö sekä appiukko Mikko Levanderin mukaan Mikko. Väisälän lapsenlapsenlapsiin viittaavat taas pikkuplaneettojen nimet Niilo ja Otto.
Kalevalasta ja muusta kansanrunoudesta saatuja pikkuplaneettojen nimiä ovat nimipäiväkalenteristammekin löytyvät Ahti, Ilmari, Sampo, Tapio ja Ukko. Myös Jupiterin Io-kuun pinnalla on muinaissuomalaisten ukkosenjumalalta nimensä saanut epäsäännöllinen kraatteri Ukko. Jupiterin Kallisto-kuusta löytyy myös kraatterin nimi Kari, joka viittaa viikinkimytologiaan, sekä suomalaiset muinaisnimet Ahti, Pekko ja Tapio.
Jupiterin kuut Io, Europa, Ganymede ja Kallisto. Kallisto-kuussa on kraatteri nimeltä Ilma. Kuva: NASA/JPL
Pikkuplaneettojen nimistä löytyy myös suomalaisille tuttu kalenterinimi Mika, mutta se on saanut nimensä erään japanilaisastronomin vaimon Mika Watanaben mukaan.
Aurinkokunnastamme löytyy siis runsaasti suomalaisen nimipäiväkalenterin nimiä, joten taivaalla voidaan viettää vuoden mittaan kymmeniä nimipäiväjuhlia! Ehkä tähdet tuikkivat silloin kirkkaammin?
Teksti: Minna Saarelma-Paukkala
Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa.