Aprillia, syö silliä, juo kuumaa kuravettä päälle!
”Miksi aprillipäivää ei ole merkitty almanakkaan?” kysytään usein Almanakkatoimistosta. Syy on yksinkertainen: päivän juju on sen yllätyksellisyydessä, siinä, että yksi muistaa sen ja toinen ei. Jos aprillipäivä merkittäisiin kalentereihin, jekkuja ehkä tehtäisiin enemmän, mutta harvempi niistä menisi läpi.
Erään tarinan mukaan aprillipäivä on syntynyt Ranskassa jo 1500-luvulla. Vuonna 1564 Ranskassa siirryttiin kuningas Kaarle IX:n päätöksellä uuteen kalenteriin, jossa vuosi alkoi tammikuun alussa. Siihen saakka vuosi oli vaihtunut eri puolilla Ranskaa eri aikoina: jossakin jouluna, jossakin pääsiäisenä, jossakin huhtikuun alussa. Vuoden alun siirtäminen kohtasi vastustusta, ja tieto muutoksesta kulki niin hitaasti etteivät kaikki edes voineet noudattaa uudistusta. Niinpä osa ranskalaisista jatkoi vuodenvaihteen juhlimista vanhana ajankohtana 1. huhtikuuta. Näitä tietämättömiä tai vanhaan systeemiin jämähtäneitä jääräpäitä alettiin pilkata. Tarinan mukaan pilailu ja kepposet levisivät pikkuhiljaa muihin maihin.
Toisen tulkinnan mukaan aprillipäivä pohjautuu vanhoihin eurooppalaisiin kevääntulojuhliin, joissa on hulluteltu naamioitumalla ja tekemällä piloja.
Suomessa aprillipiloja tehdään niin kotona kuin työpaikoilla. Myös media on aktiivinen jekuttaja: vuosien varrella aprillipäivänä on nähty uutisia mm. hullunkurisista rakennus- tai purkusuunnitelmista, erilaisten tavaroiden jakamisesta ilmaiseksi ja kummallisista luonnonilmiöistä. Piloja julkaistaan sekä paperisissa että verkkolehdissä, sosiaalisesta mediasta puhumattakaan. Aprillipäivän aamuna onkin syytä nostaa nenälle ne kriittisimmät medialukulasit.
Hauskin aprillipila on sellainen, johon tarvitaan kertojanlahjoja ja pokerinaamaa: sellainen, jonka kuulija voisi hoksata pilaksi, mutta jonka hän uskoo kuitenkin. Osuva pila ei pahoita kenenkään mieltä eikä riko hyvän maun rajoja. Taitava pilailija miettii, onko suunniteltu kepponen sellainen, jonka kohteeksi olisi itsekin hauska joutua.
Tämä blogikirjoitus ilmestyy jo maaliskuun puolella, ettei synny turhia aprillausepäilyksiä. Almanakkatoimisto tuottaa kansalaisille virallista ja tarkistettua tietoa ja pilailu jää toimenkuvamme ulkopuolelle. Toivotamme silti kaikille – sekä järjestäjä- että vastaanottajapuolelle – keppospitoista ja lystikästä aprillipäivää!
Onerva Ollila
Kirjoittaja on almanakkatoimiston graafinen suunnittelija.