Kustaan nimipäivä on Ruotsin kansallispäivä
Kyösti, Kustaa ja Kustavi – nämä kolme miehennimeä ovat suomalaisessa kalenterissa kesäkuun 6. päivänä. Suomenruotsalaisesta almanakasta löytyvät tältä päivältä Gustav ja Gösta sekä naisennimi Gustava. Näiden kaikkien nimien taustalla on Kustaa Vaasa, joka kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta vuonna 1523.
Kesäkuun kuudes päivä on vuodesta 1983 lähtien ollut Ruotsin kansallispäivä ja Ruotsin lipun päivä (Sveriges nationaldag och svenska flaggans dag). Jo vuodesta 1916 lähtien sitä oli vietetty naapurimaassamme Ruotsin lipun päivänä. Lisäksi tuona päivänä on juhlittu Ruotsin 6.6.1809 saamaa uutta perustuslakia ja hallitusmuotoa.
Vuonna 2005 Ruotsin kansallispäivästä tuli yleinen vapaapäivä eli ”punainen kalenteripäivä”. Koska kyseessä on varsin uusi vapaapäivä, sen viettämiseen ei ole ehtinyt kehittyä kovin vahvoja perinteitä. Sanotaankin, että ruotsalaisista vain kolmannes viettää nykyään kansallispäivää. Kesäkuun kuudennen päivän uusimpiin perinteisiin kuuluu muun muassa se, että kuninkaanlinna on silloin ilmaiseksi avoinna yleisölle. Lisäksi kansallispäivänä on järjestetty iloisia ulkoilmatapahtumia, joissa liput liehuvat ja ruotsalaiset tanssivat ja laulavat. Vuodesta 1922 lähtien Kustaa Vaasan muistoksi on järjestetty Ruotsissa myös Vasaloppet-niminen hiihtotapahtuma, joka on aina maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Mahtihallitsija Kustaa Vaasa
Kustaa Vaasa (1496–1560) oli 1500-luvun Ruotsin mahtikuningas. Hän oli ruotsalaisten kansannousun johtaja, joka irrotti ruotsalaiset Kalmarin unionista. Ruotsin valtionhoitajaksi hän nousi vuonna 1521, ja kuninkaaksi hänet valittiin vuonna 1523. Kustaa-kuningas kehitti maan hallintoa määrätietoisesti ja vakiinnutti Ruotsissa perintökuninkuuden. Hän toteutti valtakunnassa myös uskonpuhdistuksen ja perusti Ruotsin kirkon. On sanottu, että Kustaa Vaasan hallintokauden aikana (1523–1560) Ruotsista kehittyi esimoderni kansallisvaltio.
Suomen kannalta Kustaa Vaasa oli merkittävä sikäli, että hän perusti pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan, jossa herttualla oli kuninkaan valtuudet. Lisäksi Kustaa-kuningas edisti uudisasutusta Suomessa ja perusti Helsingin kaupungin vuonna 1550. Myös Vaasan kaupunki sai nykyisen nimensä Vaasan suvun mukaan vuonna 1611.
Kuninkaan skandinaavinen nimi Gustav lienee yhdistetty sanoista göt ’göötalainen’ ja staver/stav ’tuki’, siis ’göötalaisten tuki’. Nimen taustalla on nähty myös muinaispuolalainen Gostislav, johon sisältyvä gost merkitsee vierasta. Kustaa Vaasan lisäksi tämä nimi on ollut käytössä myös monilla muilla Ruotsin hallitsijoilla, joista mainittakoon Kustaa II Aadolf, Kustaa III ja nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa – Suomessahan kuninkaallisten nimistä on tavattu käyttää suomalaisia nimiasuja. Gustav kuuluu nykyäänkin Ruotsin suosituimpiin miestennimiin. Koko väestön yleisimpien miestennimien listalla se on sijaluvulla 21.
Kustaa, Kyösti, Kustavi ja Kustaava
Suomalaiseen almanakkaan nimi Gustav tuli Kustaa Vaasan kruunajaispäivälle vuonna 1774. 1700-luvulla almanakkaan otettiin myös muita Ruotsin hallitsijaperheen nimiä, kuten Ulrika (1721) kuningatar Ulrika Eleonooran mukaan ja Adolf (1750) kruununprinssi Aadolf Fredrikin mukaan. Vuoden 1929 suuressa nimipäiväuudistuksessa, jossa suomalaiseen kalenteriin saatiin satoja uusia suomalaisnimiä, Gustav-nimen syrjäyttivät Kustaa ja Kyösti. Vuonna 1952 ne saivat vielä rinnalleen nimen Kustavi. Naisennimi Kustaava oli myös almanakassa vuosina 1908–1928, mutta sen päivä oli 30.10.
Kustaa on Suomessa ollut varsin yleinen miestennimi. Suosituimmillaan se oli 1900-luvun alussa, jolloin sitä annettiin useimmiten jälkimmäiseksi etunimeksi (Kalle Kustaa, Niilo Kustaa). Tänä vuonna (2019) Suomessa elää noin 5300 Kustaa-nimeä kantavaa miestä, joista valtaosalla se on jälkimmäisenä etunimenä. Ensimmäisenä nimenä se on vain runsaalla sadalla miehellä.
Yksi Kustaa-nimen tunnetuista kantajista oli akateemikko Kustaa Vilkuna (1902–1980), kansatieteilijä ja historiantutkija, joka vastasi suomalaisesta nimipäiväkalenterista 1950–1970-luvuilla. Kirjallisuuden Kustaista moni muistaa taas Aarne ”Outsider” Haapakosken teosten Kalle-Kustaa Korkin. Nykyään Kustaa on Suomessa harvinainen nimi, ja vuonna 2018 sen sai vain parikymmentä poikaa.
Kyösti-nimisiä miehiä on tällä hetkellä elossa lähes 4 400, joista yli 3200:lla se on ensimmäisenä etunimenä. Kustavi-nimisiä on kuutisenkymmentä; heilläkin lähes kaikilla se on jälkimmäisenä nimenä.
Minna Saarelma-Paukkala
Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa.