Holokaustin uhrien muistopäivä muistuttaa meitä keskitysleirien kauhuista

Tammikuun 27. päivänä Suomessa ja ympäri maailmaa vietetään holokaustin uhrien muistopäivää. Sana holokausti –jonka taustalla on kreikan kielen holokauston, ’polttouhri’ – viittaa juutalaisten ja muiden kansanryhmien, kuten vammaisten, homoseksuaalien ja romanien, kokemaan vainoon toisen maailmansodan aikana. Euroopan juutalaisista noin kuusi miljoonaa sai surmansa natsien tuhoamisleireillä.

Ajankohta 27. tammikuuta viittaa päivään, jolloin neuvostoarmeija vapautti natsien suurimman keskitysleirin Auschwitz-Birkenaussa vuonna 1945. Auschwitzin keskitysleiri sijaitsi eteläisessä Puolassa, ja sen pääleirin alaisuudessa toimi 40 erillistä leiriä. Kaikkiaan niissä tapettiin noin 1,1, miljoonaa ihmistä. Nykyään Auschwitzin keskitysleiri toimii museona, ja se on mukana UNESCOn maailmanperintölistalla.

Holokaustin uhrien muistopäivä tunnettiin aiemmin Suomessa nimellä vainojen uhrien muistopäivä. Se tuli valtioneuvoston päätöksellä suomalaiseen kalenteriin vuonna 2003. Tammikuussa 2024 valtioneuvoston kanslia päätti, että päivän nimi vaihdetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi. Päivä ei ole kalenterissamme liputuspäivä.

Toisessa maailmansodassa kuolleiden juutalaisten nimiä ja päivämääriä. Kuva Prahasta, Pinkasovan synagogasta. (Adobe Stock)

Vainojen vai holokaustin uhrit – nimenmuutoksen taustoja

Merkkipäivän nimen muutoksella valtioneuvosto halusi huomioida kolme seikkaa. Ensinnäkin vainojen uhrien muistopäivän muuttaminen holokaustin uhrien muistopäiväksi mainittiin valtioneuvoston 2023 eduskunnalle antamassa tiedonannossa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Lisäksi nimitys holokaustin uhrien muistopäivä on kansainvälisen käytännön mukainen. Esimerkiksi saksaksi päivän nimi on Holocaust-Gedenktag, englanniksi International Holocaust Remembrance Day ja ranskaksi Mémoire de l’Holocauste.

Huomionarvoista on niin ikään, että nimitys holokaustin uhrien muistopäivä on Euroopan parlamentin ja YK:n päätöslauselmien mukainen. Euroopan parlamentti antoi vuonna 1995 päätöslauselman yleiseurooppalaisesta käytännöstä, jonka mukaisesti jokaisessa Euroopan unionin jäsenmaassa tulee viettää 27. tammikuuta holokaustin muistopäivää. Myös Euroopan unioni itse käyttää päivästä nimitystä holokaustin uhrien muistopäivä. Vuonna 2005 YK:n yleiskokous päätti yksimielisesti julistaa tammikuun 27. päivän kansainväliseksi holokaustin uhrien muistopäiväksi. Suomi äänesti päätöslauselman hyväksymisen puolesta.

Suomenruotsalaisessa kalenterissa holokaustin uhrien muistopäivän nimi on minnesdagen för Förintelsens offer. Ruotsinkielinen nimi muuttui vain yhden ison alkukirjaimen verran. Aiempi nimi minnesdagen för förintelsens offerviittasi vainojen uhreihin yleensä, mutta isolla kirjoitettu Förintelsens offer taas nimenomaan holokaustin uhreihin.

Saksalaismiehityksen uhrien muistomerkki Budapestissä, Unkarissa. (Adobe Stock)

Voiko holokaustin uhrien muistopäivänä muistaa muiden vainojen uhreja?

Nimenmuutos auttaa huomioimaan paremmin päivän historian ja alkuperäisen merkityksen, mutta ei kuitenkaan poissulje muiden vainojen uhrien muistamista. Kansainvälisesti holokaustin uhrien muistopäivänä on vastustettu myös yleisemmin muukalaisvihaa ja antisemitismiä sekä muistettu eri puolilla maailmaa eri aikoina tapahtuneiden vainojen uhreja.

YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on korostanut tämän muistopäivän yhteydessä myös muiden kansanmurhien todellisuutta. Tällaisia kansanvainoja on tapahtunut esimerkiksi Armeniassa, Bosniassa ja Ruandassa, samoin kuin Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Myös monet Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat ovat paenneet kotimaassaan kokemaansa vainoa. Toisaalta päivä saattaa nostaa keskusteluun myös maassamme 2000-luvulla lisääntyneen suvaitsemattomuuden ja vihapuheen niin maahanmuuttajia kuin muita vähemmistöjä kohtaan.

Taideteos, jossa on metallisia huutavien kasvojen muotoja vierekkäin ja päällekkäin. Yksityiskohta Menashe Kadishmanin installaatiosta Berliinin juutalaisessa museossa. (Adobe Stock)

Yliopiston almanakkatoimisto päivitti kalenteriaineistonsa vuosikerrasta 2025 alkaen heti nimenmuutospäätöksen tultua julki. Kaikki Suomessa myytävien kalentereiden tekijät eivät kuitenkaan käytä Almanakkatoimiston merkkipäiväaineistoja, joten käytännössä uusi nimi päivittyy suomalaisiin kalentereihin vähitellen.

Teksti: Onerva Ollila
Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston viestintäkoordinaattori ja graafikko
Teksti pohjautuu teokseen Ajan tasalla – suomalainen kalenteri tänään (Ollila, Palviainen, Saarelma-Paukkala, Otava 2019)

Valtioneuvoston tiedote: Vainojen uhrien muistopäivän nimi muutetaan holokaustin uhrien muistopäiväksi

Sivun pääkuva: Adobe Stock