Milloin joulu alkaa?

Joulukuun nimi antaa meille luvan virittäytyä joulutunnelmaan. Samoihin aikoihin luterilaisessa kirkossa alkaa jouluodotuksen aloittava adventtiaika. Kaupan alan, Jouluradion tai sananlaskujen mukaan joulun aloitus voi olla kuitenkin myös paljon ennen joulukuuta tai vasta aivan lähellä varsinaista joulua. Millaisia joulunaloituksen ajankohtia kulttuurissamme tunnetaan?

Adventti aloittaa kristillisen joulunodotuksen

Ensimmäinen adventtisunnuntai on marraskuun 27. päivän ja joulukuun 3. päivän välille osuva sunnuntai. Ensimmäinen adventti kirkossa aloittaa paitsi kirkkovuoden, myös joulun odotuksen. Sana adventti tulee latinan ilmauksesta adventus Domini, joka tarkoittaa Kristuksen tulemista.

Ensimmäinen adventtisunnuntai on jouluaaton jälkeen toiseksi suosituin kirkossakäyntipäivä. Tuolloin kirkoissa sytytetään ensimmäinen neljästä adventtikynttilästä ja lauletaan tuttua Hoosianna-hymniä.

Etenkin lasten joulunodotusta rytmittävät joulu- ja adventtikalenterit otetaan esiin joulukuussa tai ensimmäisenä adventtina. Adventtisunnuntaiden luukuista paljastuu usein kynttilöitä.

Partiolaisten adventtikalenteri 2023 vaalean pöytäliinan päällä. Kalenterin ympärillä on joulukoristeita ja kuivatettuja appelsiininsiivuja.

Partiolaisten adventtikalenteri löytyy monesta kodista joka vuosi. Vuoden 2023 kalenterin on kuvittanut Ninka Reittu. Valokuva: Netta Hautamäki.

Glögihyllyt täyttyvät lokakuussa, Jouluradio aloittaa marraskuussa

Moni meistä on hieraissut silmiään lokakuisella kauppareissulla, kun kurpitsarekvisiitan vieressä seisookin jo komea pino joulusuklaita. Glögitölkit ja marmeladit ilmestyvät hyllyihin samoihin aikoihin. Ilmeisesti osa suomalaisista aloittaa joulutunnelmoinnin eli jouluttamisen jo lokakuun puolella. Viimeistään halloweenin jälkeen tavarataloihin alkaa rakentua kokonaisia osastoja joulukoristeille ja tunnelmavaloille.

Yksi varma joulun tulon merkki on Jouluradion lähetyksen käynnistyminen. Se alkaa vuosittain marraskuun ensimmäisenä ja päättyy loppiaiseen 6.1. Jouluradion pääkanavaa voi kuunnella perinteisiltä radiotaajuuksilta ja kaapeliverkosta ympäri Suomen. Seitsemän erilaisiin joulumusiikkityyleihin erikoistunutta kanavaa on kuunneltavissa verkossa. Jouluradion oma jouluperinne on tilata joka vuosi joltakin suomalaiselta artistilta tuore versio Hoosianna-hymnistä.

Pikkujouluja ja joulunavauksia vietetään marras–joulukuun vaihteessa

Pikkujoulut ovat varsinaisen joulun hilpeä aattojuhla. Niitä vietetään erilaisissa yhteisöissä: työpaikoilla, harrastusryhmissä, yhdistyksissä, kavereiden kesken. Ohjelma riippuu yleisöstä, mutta pikkujoulut ovat perinteisesti iloinen ja riemukas juhla. Joskus ensimmäisen adventin viikonloppua on pidetty virallisena pikkujouluna, mutta nykyisin pikkujouluja vietetään usein jo aiemmin marraskuussa.

Marraskuun puolella järjestetään myös monet joulukatujen avajaistapahtumat, joissa sytytetään seutukunnan joulukuuseen valot ja tavataan ehkä jopa itse joulupukki. Liikkeet somistavat ikkunansa jouluisiksi ja tarjoavat kenties jouluisia suupaloja. Joulunavaus tuo kunnan tai kaupungin asukkaat yhteen, mutta taustalla on vahvasti kauppojen joulumyynnin tehostaminen.

Helsingin Aleksanterinkatu hämärässä. Keskellä raitiovaunu ja autoja, oikealla Kolmen sepän patsas, taustalla jouluvaloja. Ei lunta.

Helsingin Aleksanterinkatu on valaistu joulukaduksi vuodesta 1948 lähtien. Sitä valaisee edelleen A:n muotoiset valokoristeet. Kuva: Volker von Bonin / Museovirasto, Historian kuvakokoelma, 1960-luku.

Hyvä Tuomas joulun tuopi

Tuomaan päivää 21.12. pidettiin entisaikoina joulun aloittajana. Kaikkien jouluun liittyvien toimien piti olla Tuomaan päivään mennessä tehtyinä: kynttilät valettu, oluet pantu, eläimet teurastettu. Tuomas toi tullessaan joulurauhan, jolla tarkoitettiin niin yhteiskunnallista rauhaa ja järjestystä kuin rauhallista ja työnteosta vapaata oleilua yksityisissä kodeissa.

Toisinaan Tuomaan päivänä alettiin jo maistella, onko jouluolut onnistunut. ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, sanottiin. Tuttu on myös sanonta: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutin päivää on vietetty sekä 7.1. (”vanha Nuutti”) että 13.1. (”uusi Nuutti”).

Joulukuusen koristelu on joulun merkki

Sisälle tuodun joulukuusen tuoksun tuntee lähes jokainen suomalainen. Monelle juuri joulukuusi on merkki joulun alkamisesta ja siihen liittyy pitkiä perinteitä ja vahvoja tunteita. Milloin on oikea hetki tuoda kuusi sisään? Millaiset koristeet ovat oikeanlaiset? Kuka saa asettaa latvatähden?

Jotkut tapaavat nostaa kuusen sisälle jouluaaton aattona tai vasta aattoaamuna. Silloin kuusen koristelu tuo oikean joulutunnelman. Nykyisin moni tuo kuusen kotiin osaksi joulun odotusta jo aiemmin joulukuussa. Tätä tapaa ovat edesauttaneet vuosi vuodelta yleistyneet muovikuuset, jotka säilyvät kauniina ja vehreinä niin kauan kuin on tarpeen.

Kaksi iloista lasta koristelee joulukuusta. Vasemmanpuoleisella lapsella on punainen villapaita, oikeanpuoleisella vihreä. Kuvan oikeassa laidassa on joulukuusi, jossa on hopeisia palloja.

Joulukuusen koristelu on varsinkin lapsille tärkeä joulun alkamisen rituaali. Kuva: Adobe Stock.

Joulurauhan julistus hiljentää joulun viettoon

”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla.” Turun kaupunki julistaa maahamme joulurauhan jouluaattona kello 12.00. Se on lukuisille suomalaisille merkki siitä, että joulu alkaa. Paikalliset saapuvat sankoin joukoin Vanhalle suurtorille kuulemaan Brinkkalan talon parvekkeelta annettavaa virallista julistusta. Muu Suomi seuraa tilaisuutta televisiosta.

Joulurauha on julistettu Turussa jo yli 700 vuoden ajan. Keskiajalla joulurauha julistettiin myös muissa kaupungeissa kuin Turussa ja sillä oli tärkeä konkreettinen merkitys. Kun kansalaiset olivat joulunpyhinä vapaalla, saattoi syntyä levottomuutta ja kahnauksia.

Niinpä joulun ajalle – jouluaatosta Nuutin päivään – määrättiin rikoksista tavallista ankarammat rangaistukset. Nykyisin joulurauhalla ei ole enää juridista merkitystä, mutta sitäkin suurempi symbolinen ja kulttuurinen merkitys.

Kuvassa näkyy Brinkkalan talon parveke Vanhalla suurtorilla Turussa. Protokollapäällikkö Mika Akkanen lukee joulurauhan julistusta kirjekääröstä. Parvekkeen edustalla on punainen lippu ja parvekkeen sivuilla lumiset joulukuuset.

Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen lukee joulurauhan julistusta Brinkkalan talon parvekkeella Vanhalla suurtorilla. Kuva: Antero Lynne / Turun kaupunki.

Viimeistään joulupäivänä on joulu

Joulupäivän koittaessa ei ole enää vastaansanomista: joulu on tullut. Joulupäivän aamu alkaa kirkossa jumalanpalveluksella, jossa kiitetään Jeesuksesta. Kodeissa joulupäivä on perinteisesti rauhallinen vapaapäivä, jolloin nautitaan jouluruuasta ja yhdessäolosta.

Lukuisat joulun aloituksen ajankohdat kertovat joulun merkityksestä yhteiskunnassamme. Joulua valmistellaan monin tavoin ja odotus tihentyy H-hetken lähestyessä. Innokkaimmat jouluttajat aloittavat jo lokakuussa, Jouluradio ja kaupat marraskuussa, kirkko ja moni kansalainen joulukuussa. Lopulta jokainen voi itse valita, milloin aloittaa joulun vieton – tai aloittaako lainkaan.

Onerva Ollila
Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston viestintäkoordinaattori ja graafikko

Sivun pääkuva: Adobe Stock