Almanakan artikkelit

Almanakka oli pitkään julkaisu, joka löytyi lähes jokaisesta talosta, torpasta ja töllistä. Siksi se on ollut tehokas kanava myös tiedottaa ja valistaa kansaa. Suomenkielisessä almanakassa onkin ainakin vuodesta 1727 saakka ollut toimitettu tekstiosio, jossa on julkaistu kirjoituksia erilaisista aiheista.

Historiaa ja hyödyllisiä neuvoja

1700-luvun alkupuolella kirjoitusten aihepiiri oli useimmiten uskonnollis-historiallinen. Tuon ajan almanakoissa esitellään sarja-artikkeleina mm. Martti Lutherin elämäkerta ja Ruotsin siihenastiset kuninkaat. Neuvojakin jaetaan, esimerkiksi talonrakennuksesta ja taloudenhoidosta. Vuoden 1729 almanakkaan on painettu artikkeli ”Yhden Perhen Isänän welwollisudesta ja työstä”. Se opettaa, että isännän on annettava emännälle ”wissit rahat”, ettei tämän ”tarwitze anoa häneldä joca äyriä”.

Kun suomenkielisen almanakan toimitus siirtyi vuodesta 1749 alkaen Ruotsin kuninkaalliselle tiedeakatemialle, kirjoitusten sävy muuttui käytännöllisemmäksi ja hyötyä etsiväksi. Tällöin aiheiksi tulivat mm. maanviljelys, karjanhoito, metsänhoito, käsityötaidot, maa- ja metsätaloustuotteiden käsittely ja jalostaminen sekä lääketieteelliset ohjeet. Vuoden 1760 almanakassa julkaistiin ohjekirjoitus ”Guinga hywiä ja suuria Lehmiä pitä saataman, ja mikä hyödytys Maalla-Asujalla nijstä on”. Vuosina 1784–97 ilmestyi sarja-artikkeli ”Pellonwiljelemisen Catechismus”.

1700-luvun almanakoissa julkaistujen neuvojen toivottiin saavuttavan kansan tietoisuuden ja siirtyvän arkikäytäntöön. Kustaa Vilkuna kirjoittaa Suomen almanakan juhlakirjassa (1957), että ohjeet eivät kuitenkaan aina menneet perille: ”On näet havaittavissa, että monen hyvän asian kylvösiemen tavataan almanakan ohjesivuilla, mutta minkäänlaista laihoa, sadosta puhumattakaan ei siitä löydy kansanomaisen viljelyksen vainiolta.”

Opastusta maanviljelyyn

Vuonna 1805 almanakan artikkeleita alkoi toimittaa Suomen Talousseura. Seuran tavoitteena oli kohottaa kansan sivistystasoa ja levittää sen keskuuteen uusia viljelytapoja. Erityisesti seuraa kiinnostivat rokotukset ja perunanviljely. Vuoden 1805 almanakan artikkeli kertookin vastakeksitystä rokotuksesta isorokkoa vastaan: ”Neuwo Warjellus rupulin istutuxeen jonga kautta Rahkotauti eli rupuli tulee estetyxi ja ulosjuritetuxi”. Seura jakoi valtion avustamana siemenperunoita maaseudulle, ja vuonna 1816 ilmestyi almanakka-artikkeli ”Maan-perunain kaswattamisesta”.

Vuosina 1823–29 ilmestyi artikkelisarja, jossa annetaan ehdotuksia, kuinka suomalaiset talonpojat voisivat tehostaa työtään ja parantaa ansioitaan. Artikkelin mukaan viljelijöiden tulisi pitää paremmin lukua työhön käytetystä ajasta ja kustannuksista sekä suunnitella työnsä niin, että myös talvisaikaan olisi tuottavaa tekemistä. Sen mahdollistaisivat esimerkiksi pellavanviljely ja tervanpoltto.

1800-luvun lopulla artikkeleita kirjoitettiin aiempaa useammin karjanhoidosta ja karjaeläinten jalostuksesta. Ajankohtaiseksi tullutta metsätalouttakin esiteltiin. Vuoden 1865 almanakassa Elias Lönnrot kirjoittaa otsikolla ”Minkätähden kuolee niin paljo lapsia ensimmäisellä ikä-wuodellansa?”

1900-luvulla artikkelit jatkoivat neuvojen jakamista erityisesti maamme laajaa pienviljelijäväestöä ajatellen. Ohjeet olivat nyt yksinkertaisia ja selkeitä, sillä perinpohjaisemmista selvityksistä kiinnostuneet löysivät jo tietoa almanakan ulkopuoleltakin. Kirjoitusten aiheina olivat maa-, metsä- ja karjatalouden lisäksi esimerkiksi kalanviljelys, kirjanpito, sairaudet ja lääkkeet sekä säästäväisyys.

Kodinhoito-ohjeita, terveyskasvatusta ja ympäristötietoutta

1900-luvun puolivälin tietämillä artikkeleita alkoi ilmestyä kaksi tai useampia, ja ne käsittelivät useammin kotitalouteen ja yksilön hyvinvointiin liittyviä asioita. Kirjoitusten aiheina olivat mm. lakiopastus, asuinhuoneiden lämmitys, terveyden ja hampaiden hoito ja kansaneläke. Vuonna 1955 toinen almanakan artikkeleista käsitteli tuberkuloosia otsikolla ”Elämä voittaa”. Ohjeita annettiin myös esimerkiksi ruukkukasvien hoidosta.

Kortitta ajaminen, allergiat, kunta- ja verouudistukset, tapaturmien ehkäisy, jää- ja pakastekaapin käyttö, sairausvakuutukset, ammatinvalinnanohjaus ja lihavuuden vaarat saivat kukin oman artikkelin 1960-luvun almanakkoihin.

1970-luvulla almanakoissa oli artikkeleita yhdestä neljään, ja niiden aiheet olivat 1960-luvun tapaan valistavia ja yhteiskunnallisia. Artikkeleita julkaistiin mm. seuraavilla otsikoilla: ”Jalankulkija liikenteessä” (1970), ”Aviopuolisojen taloudelliset suhteet juridiikan valossa” (1973), ”Maatalouden uudet eläkelait” (1975) ja ”Syö oikein – pysy terveenä” (1978).

1980-luvulta eteenpäin almanakassa on ollut yleensä vain yksi, joskus kaksi artikkelia. 1980- ja 90-lukujen kirjoituksissa sävy ei ole enää niin opastava. Vuoden 1980 almanakassa annetaan ohjeita oman mielenterveyden hoitoon, ja vuoden 1987 artikkeli käsittelee ilman saastumista ja metsiä Suomessa. Vuonna 1991 yleisöä pyydettiin mukaan sammakko- ja matelijakartoitukseen ja vuonna 1994 esiteltiin Suomen maakuntia ja heimoja. Vuodesta 1995 alkaen nimipäiväuudistuksia on tehty viiden vuoden välein, ja uudistuksesta on aina kerrottu laajalla artikkelilla Yliopiston almanakassa.

Almanakka-aiheet suosiossa

2000-luvulla useimmat artikkelien aiheet ovat nousseet itse almanakasta. Monet 2000-luvun kirjoitukset liittyvät liputukseen, almanakan historiaan, etunimiin tai kalenterin uusiin merkkipäiviin: ”Liputus tämän päivän Suomessa” (2001), ”Almanakka heijastelee kansakunnan vaiheita” (2004), ”Kalevalan nimet suomalaisessa nimipäiväkalenterissa” (2010), ”Suomen romanit” (2013).

Vuoden 2015 Yliopiston almanakassa on kaksi artikkelia, joista toinen käsittelee auringon- ja kuunpimennyksiä. Almanakkaan ja erityisesti pimennysartikkeliin kannattaa tarttua juuri nyt, sillä maaliskuun 20. päivänä 2015 maapallolla sattuu täydellinen auringonpimennys. Pimennys näkyy Suomessa osittaisena: Helsingissä auringon läpimitasta peittyy enimmillään noin 82 prosenttia ja Utsjoella noin 92 prosenttia. Artikkelissa selitetään, miten auringonpimennys tapahtuu ja kerrataan, miten ilmiötä voi tarkastella turvallisesti.