Liputuspäivät Suomessa
Liputuspäivät jaetaan virallisiin ja vakiintuneisiin liputuspäiviin.
Viralliset liputuspäivät mainitaan liputusasetuksessa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastoissa ja laitoksissa sekä Ahvenanmaan maakunnan julkisissa rakennuksissa on liputettava Suomen lipulla. Myös kaikille muille suositellaan yleistä liputusta. Virallisia liputuspäiviä on vuosittain seitsemän. Lisäksi liputetaan mahdollisina vaalipäivinä sekä päivänä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa.
Vakiintuneet liputuspäivät ovat sellaisia päiviä, jotka Yliopiston almanakkatoimiston hallitus on päättänyt merkitä Suomen valtiokalenteriin. Valtiokalenteriin merkitsemistä edeltää päivän liputuskäytännön vakiintuminen joko sisäministeriön useiden perättäisten liputussuositusten kautta tai muulla tavoin.
Viralliset liputuspäivät:
- Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä (28.2.)
- Vappu, suomalaisen työn päivä (1.5.)
- Äitienpäivä (toukokuun toinen sunnuntai)
- Puolustusvoimain lippujuhlan päivä (4.6.)
- Juhannus, Suomen lipun päivä (kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai)
- Isänpäivä (marraskuun toinen sunnuntai)
- Itsenäisyyspäivä (6.12.)
- Päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kuntavaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa.
- Päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa.
Vakiintuneet liputuspäivät:
- J.L. Runebergin päivä (5.2.)
- Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä (19.3.)
- Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä (9.4.)
- Kansallinen veteraanipäivä (27.4.)
- Eurooppa-päivä (9.5.)
- J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä (12.5.)
- Kaatuneitten muistopäivä (toukokuun kolmas sunnuntai)
- Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä (6.7.)
- Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen lauantai)
- Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä (1.10.)
- Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä (10.10.)
- YK:n päivä (24.10.)
- Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä (6.11.)
- Lapsen oikeuksien päivä (20.11.)
- Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä (8.12.)
Ahvenanmaalla on kolme omaa virallista liputuspäivää:
- Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin juhlapäivä (30.3.)
- Ahvenanmaan lipun päivä (huhtikuun viimeinen sunnuntai)
- Ahvenanmaan itsehallintopäivä (9.6.)
Saamelaisilla on kaksitoista omaa virallista liputuspäivää:
- Saamelaisten kansallispäivä (6.2.)
- Suomen saamelaiskäräjien perustamispäivä (2.3.)
- Marian ilmestyspäivä, saamelaisten perinteinen juhlapäivä (22.–28.3. tai jos se on palmusunnuntai tai pääsiäispäivä, on Marian ilmestyspäivä palmusunnuntaita edeltävä sunnuntai)
- Juhannuspäivä, yleinen juhlapäivä (kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai)
- YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä (9.8.)
- Saamen lipun hyväksymispäivä (15.8.)
- Saamelaisneuvoston perustamispäivä (18.8.)
- Ruotsin saamelaiskäräjien perustamispäivä (26.8.)
- Norjan saamelaiskäräjien perustamispäivä (9.10.)
- Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä (9.11.)
- Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban syntymäpäivä (15.11.)
- Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä (29.11.)
Jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla aina, kun hän näkee liputuksen aiheelliseksi. Liputtaminen on arvokas tapa osoittaa niin iloa, juhlavuutta, kunnioitusta kuin surua.
Liputus aloitetaan aamulla kello 8 ja lopetetaan auringon laskiessa, kesälläkin viimeistään kello 21. Suomen lipun päivän liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, liputus päättyy kello 20. Kaamosalueilla sisäministeriö on suosittanut talvisin liputusta klo 8–16.
Yksityinen kansalainen voi joustaa liputusajoista esimerkiksi työajoista johtuen.