Snellmanin päivänä juhlitaan suomalaisuutta
Vuonna 2017 toukokuun viidestä liputuspäivästä keskimmäinen on 12.5. vietettävä J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä. Päivä on Snellmanin (1806–1881) syntymäpäivä.
Johan Vilhelm Snellman oli filosofi, valtiomies ja lehtimies, joka vaikutti monella tavalla suomen kielen, kansan ja valtion kehittymiseen. Hänen myötävaikutuksellaan Suomi sai oman rahayksikön, tavallinen kansa pääsi koulutuksen pariin ja suomen kieli sai lopulta aseman maan virallisena kielenä. Merkittäviä olivat myös 1800-luvun puolivälissä ilmestyneet sanomalehdet Saima ja Maamiehen ystävä. Snellman toimi ruotsinkielisen Saiman julkaisijana ja lehden välityksellä hänen yhteiskunnalliset ajatusksensa levisivät eri puolille Suomea. Maamiehen ystävä oli käytännönläheinen, suomenkielinen sanomalehti tavalliselle kansalle, ja Snellman oli sen ensimmäinen toimittaja.
Päivää juhlittiin jo 1800-luvulla
Vuosisadan vaihteessa Snellmanin – yhdessä muiden suomenmielisten kanssa – Suomeen juurruttama kansalaisuusaate oli huipussaan, ja toukokuun kahdettatoista juhlittiin komein menoin. Erityisesti Kuopiossa, jossa Snellman asui vuosina 1843–1849 ja jossa hän tapasi puolisonsa, muistettiin juhlia vuosittain. Juhlapaikkana toimi luonnollisesti Snellmanin puisto, joka nimettiin sen keskelle vuonna 1886 pystytetyn Snellmanin patsaan mukaan. Ajan sanomalehdissä kirjoitettiin:
Ilmoitus Savo-Karjala-lehdessä 11.5.1891:
”Snellmanin päivä. Vanhan totutun tavan mukaan mennään huomenna, J. V. Snellmanin päivänä, k:lo 6 aamulla Snellmanin puistoon, missä Palokunnan soittokunta soittelee.”
Uutinen [oululaisessa] Kaiku-lehdessä 17.5.1895:
”Aamulla klo 7:n tienoista ja mitä herttaisimmasta kevätaamusta alkoi ihmisiä tulvia Snellmanin puistoon, josta suuren vainajan muistopatsas oli seppelöity ja ympäristö lipuilla ja köynnöksillä koristettu. Kun pataljoonan soittokunta oli soittanut alkusoiton, lauloi eräs sekakööri Savolaisten laulun, jonka jälkeen maisteri A. J . Törnqvist piti seuraavan puheen — ”
Uutinen Uusi Savo -lehdessä 12.5.1896:
”Eläköön huudoksi Snellmanille laulettiin puhujan esityksestä ’Maamme’, jonka jälkeen yleisö huusi isänmaalle eläköön. Sen jälkeen lauloi suuri sekakööri vielä ’Savolaisten laulun’ ja soittokunta soitteli upeita kappaleita. Yleisöä oli juhlallisuudessa runsaasti huolimatta sakeasta räntäsateesta.”
Snellman on monelle tuttu vuosina 1963–1977 painetusta sadan markan setelistä. Hänen kasvonsa ovat kuitenkin olleet seteleissä aiemminkin: 5 000 markan setelissä vuosina 1939–1940 ja 10 000 markan setelissä vuosina 1955–1957. Kuvat: Setelit.com
Sukunimien suomentaminen 1906
Oma lukunsa on vuonna 1906 vietetty Snellmanin syntymän 100-vuotisjuhla, jota vietettiin ympäri Suomen. Jyväskylän tilaisuudesta kirjoitettiin: ”Oli kylmähkö ilma, pilviä taivaalla kun kansaa alkoi kerääntyä Lounaispuistoon.” Juhlallisuudet olivat samankaltaisia kuin aiemmin, vain suurieleisempiä: Suomen lippuja, köynnöksiä, kuoro, isänmaallisia lauluja, esitelmä Snellmanista.
J.V. Snellmanin satavuotispäivänä huipentui suuri sukunimien suomalaistamiskampanja, jossa olivat mukana Kotikielen seura, Suomalainen nuija ja Ylioppilaiden keskusteluseura, nokkamiehenään kirjailija Johannes Linnankoski. Nimenmuuttajille painatettiin ohjeita ja sanomalehdissä julkaistiin kirjoituksia sukunimen suomalaistamisen puolesta. Kampanja tuotti tulosta: tuona merkkipäivänä nimensä suomalaisti ainakin 25 000 suomalaista, joiden joukkoon mahtui väkeä kaikista kansanosista.
Snellmanin päivää suositeltiin yleiseksi liputuspäiväksi jo 1920-luvulla. Vuoden 1929 nimipäiväuudistuksessa J.V. Snellman huomioitiin siten, että nimi Lotta sai väistyä toukokuun 12. päivältä ja sen tilalle tuli Juhana Vilhelm. Vuonna 1950 Lotta palasi vanhalle paikalleen ja toukokuun kahdennelletoista tuli lisäksi merkintä Snellmanin p. Vuonna 1952 almanakkaan lisättiin yleisten liputuspäivien luettelo, jossa myös Snellmanin päivä oli mukana. Vuodesta 1978 alkaen päivälle on merkitty lisämääre suomalaisuuden päivä.
Onerva Ollila
Kirjoittaja on FM ja Almanakkatoimiston graafinen suunnittelija.