Mätäkuu uskomuksissa ja almanakassa

Tänä vuonna heinäkuun 23. päivänä kello 6.30 alkoi mätäkuu, jota elämme aina elokuun 23. päivään kello 13.37 saakka. Mätäkuun alkuhetken määrää Auringon liike eläinradalla: mätäkuu alkaa, kun Aurinko siirtyy Kravun merkistä Jalopeuran (Leijonan) merkkiin, ja se päättyy, kun Aurinko siirtyy Jalopeuran merkistä Neitsyen merkkiin.

Mätäkuu on laajalti Euroopassa tunnettu ajanjakso heinä–elokuussa, jota Suomen ja Ruotsin ulkopuolella kutsutaan nimellä koirakuu tai koiranpäivät. Taivaalle nousee ajanjakson alun tietämillä kirkas tähti Sirius, vanhalta nimeltään Koira, Iso Koira tai Orionin koira. Etelä-Euroopassa Koira-tähden nousua seurattiin tarkoin, sillä se tarkoitti kuivuuden ja luonnon lakastumisen alkua. On arveltu, että ruotsalainen nimitys rötmånad ja suomalainen mätäkuu olisivat käännösvirheen tulosta: tällöin koiranpäivien vanhan alasaksalaisen nimen rodendage alkuosan rode, koira, olisi sekoittunut tanskan kielen mätää tarkoittavaan roden-sanaan. Tämän teorian mukaan merkitys ’mätä’ siirtyi ruotsin kieleen ja edelleen suomeen. Suomessakin on tosin paikoin tavattu nimitystä koirakuu, eikä rodendage-sanaan perustuva selitys ole kiistaton.

Uskomuksia ja mätäkuun jutut

Mätäkuuhun on liittynyt Suomessa monenlaisia uskomuksia. Osa niistä peilaa ajanjakson nimeä: mätäkuussa on uskottu kaiken pilaantuvan helposti. Mätäkuussa tulevat haavat ja muut vammat eivät parane, vaan märkivät ja leviävät. Eläimiä ei saa teurastaa, koska ”lihat tulevat matoihin”, kuten Kankaanpäässä sanottiin. Leipää ei kannata leipoa, koska se homehtuu nopeasti. Rakennuspuita ei saa ottaa, koska niistä rakennettava talo ei kestä.

Toiset kansanperinteen uskomukset liittyvät luonnon kuolemiseen ja lakastumiseen muuten kuin mätänemisen kautta. Jos luonnossa ryhdytään mätäkuulla vääränlaisiin toimiin, voidaan saada aikaan joko toivottua tai ei-toivottua kuolemaa: Mätäkuussa ei saisi hakata kaskea, koska silloin se ei verso. Ruista ei saa kylvää, koska mätäkuussa kylvetystä rukiista ”ei tule mitään”. Samoin monivuotiset kasvit eivät menesty, jos ne pannaan maahan mätäkuussa. Toisaalta pajukkojen raivaus viljelysmailta kannattaa uskomustiedon mukaan ajoittaa mätäkuun viimeiselle torstaille tai perjantaille, koska silloin ne lakkaavat kokonaan kasvamasta. Maan kyntäminen on mätäkuulle sopiva työ, koska silloin maa pysyy möyheänä eivätkä rikkaruohot lähde kasvamaan. Myös kaislikko pitää niittää järvestä mätäkuulla, koska silloin se ei kasva uudestaan ja väylä pysyy avoimena.

Mätäkuun alun sää määrää sen, minkälainen sää vallitsee koko loppukuun. Tyrväällä sanottiin: ”Kun mätäkuun ensimmäisenä päivänä sataa, sataa koko mätäkuun ajan.” On myös uskottu, että mätäkuun sää on joko polttavan kuuma tai hyvin sateinen: ”Mätäkuu poudalla palaa tai sateella valaa.” Vanajasta merkityn muistiinpanon mukaan mätäkuu on säätilojen suhteen heinäkuun vastakohta: ”Kun heinäkuussa on poutia, niin kyllä mätäkuussa sataa.”

Mätäkuu on usein kesän kuuminta aikaa, jonka on uskottu olevan suosiollista syöpäläisille, madoille ja käärmeille. Siksi uskottiin esimerkiksi, että jos mätäkuussa menee uimaan, tarttuvat uimariin isot käärmeet. On myös kerrottu tarinoita järvessä uivista jättiläiskaloista tai metsässä tavatuista hevosen kokoisista jäniksistä. Näistä on saanut alkunsa sanonta ”mätäkuun juttu”, jollaisiksi joskus nimitetään hurjia ja uskomattomia mutta tosina esitettyjä tarinoita.

Mätäkuu almanakoissa vuodesta 1544 vuoteen 1995

Niin merkittäväksi mätäkuu on katsottu, että se on vuosisatojen ajan merkitty myös suomalaiseen almanakkaan. Ensimmäinen merkintä löytyy Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenterista vuodelta 1544: tuolloin ”Mätekwn alku” on merkitty heinäkuun kuudennelle päivälle. Elokuu eli augustus on saanut lisänimet mätäkuu ja kylvökuu. Mätäkuun loppu, ”Loppu metekwsta”, koittaa kalenterissa 17. elokuuta.

Mätäkuulle Rukouskirjassa annettuja ohjeita ovat mm.: ”Ele szonist werta nyt laske, ele mös Saunas käydhe raski” ja ”Telle kwlla eij soui otta siseliset läkityxet –.” Ei siis suositeltu suonen iskemistä, saunomista eikä sisäistä lääkitystä. (Ks. http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri1rk1_rdf.xml)

Mätäkuu löytyi myös Yliopiston almanakasta aina vuoteen 1995 saakka. Sen jälkeen se poistettiin, koska se katsottiin puhtaasti astrologiseksi ja siten epätieteelliseksi merkinnäksi. Mätäkuun poistuminen ei herättänyt almanakan käyttäjissä protesteja.

Onerva Ollila

Kirjoittaja on FM ja almanakkatoimiston graafinen suunnittelija.