Yliopiston almanakkatoimisto – Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy
Yliopiston almanakkatoimisto on suomalaisen kalenterin ylin asiantuntija. Tarjoamme ajankohtaista tietoa sekä nimipäivistä, liputuspäivistä että kalenterin merkkipäivistä. Tunnemme kattavasti ajanlaskun ja kalentereiden globaalia ja suomalaista historiaa. Palvelemme kalenterintekijöitä, mediaa ja kansalaisia kaikissa kalentereihin liittyvissä asioissa.
Helsingin yliopistolla on tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä laatimiinsa eläinten nimipäivälistoihin. Yliopiston almanakkatoimisto myy kalenterien tekijöille nimipäivien julkaisuoikeuksia, muita kalenteritietoja ja valmiita kalenteripohjia. Lisäksi julkaisemme vuosittain perinteisen Yliopiston almanakan ja vastaamme suomalaiseen kalenteriin liittyvästä tiedotuksesta. Yliopiston almanakkatoimiston tehtäviin kuuluu myös suomalaisen merkkipäivä- ja nimipäiväkulttuurin ylläpitäminen.
Yliopiston almanakkatoimiston liiketoimintaa hoitaa Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy, jonka omistaja on Helsingin yliopiston rahastot. Yhtiön tuotot ohjataan Helsingin yliopiston koulutukseen ja tutkimukseen. Yhtiön hallitus tekee myös päätökset suomalaiseen kalenteriin hyväksyttävistä merkkipäivistä.
Helsingin yliopiston Kalenteripalvelut Oy:n hallitus (2023–)
MBA Mika Peura, toimitusjohtaja, puheenjohtaja
MSc Esa-Pekka Nykänen, myynti- ja markkinointijohtaja, jäsen
KTM Heidi Sandvall, konsernitalouspalvelujohtaja, jäsen
FT Minna Saarelma-Paukkala, toimitusjohtaja, sihteeri (ei hallituksen jäsen)
Historiaa
Yliopiston almanakkatoimiston historia on suomalaisen kalenterin historiaa, joka puolestaan kulkee rinnan Suomen historian kanssa. Kansakuntamme vaiheet niin keskiajalta, uskonpuhdistuksesta, Ruotsin vallan ajalta kuin autonomian ajalta näkyvät kalenterissamme tavalla tai toisella. Myös itsenäistymisen aika, sodat, eri vuosikymmenten arvot ja 2000-luvun eurooppalaisuus heijastuvat suomalaiseen kalenteriin.
Suomen ensimmäisenä kalenterina voidaan pitää vuonna 1488 painetun Turun hiippakunnan messukirja Missale Aboensen pyhimyskalenteria. Mikael Agricolan Rukouskirjassa vuodelta 1544 oli kalendaario-osa, jossa mainittiin myös auringon nousu- ja laskuajat sekä päivän pituudet. Näitä kalentereita ei kuitenkaan ollut laskettu millekään tietylle vuodelle. Vuosilta 1100–1500 on myös säilynyt parisataa käsin kirjoitettua kalenterilehteä.
Suomalaisia almanakkoja 1600-luvulta alkaen
Ensimmäinen suomalainen almanakka ilmestyi Tukholmassa ruotsin kielellä vuodelle 1608. Helsinkiläissyntyinen tähtitieteilijä Sigfridus Aronus Forsius sai kuninkaalta erioikeuden julkaista almanakkoja Ruotsin valtakunnassa.
Ensimmäinen suomenkielinen almanakka – Laurentius Tammelinin Almanach eli Ajan-Lucu – ilmestyi Turussa vuodelle 1705. Säännöllisesti suomenkielisiä almanakkoja alkoi ilmestyä vuonna 1726.
1700-luvun puolivälistä 1800-luvun alkuun Ruotsin kuninkaallisella tiedeakatemialla oli yksinoikeus almanakkojen julkaisemiseen. Vuonna 1810 Turun Akatemia sai yksinoikeuden julkaista almanakkoja suomen ja ruotsin kielellä Suomen suuriruhtinaskunnassa. Ensimmäinen Valtiokalenteri (Statskalender) ilmestyi vuonna 1811 Turun akatemian julkaisemana. Kalenteri ilmestyi aluksi ruotsinkielisenä, vuodesta 1869 myös suomenkielisenä.
Turun palon jälkeen almanakkaerioikeus siirtyi 1828 Helsingin yliopistolle (Keisarilliselle Aleksanterin-Yliopistolle Suomessa). Helsingin yliopisto vuokrasi sen eteenpäin eri kirjapainoille.
Elämää erioikeuden jälkeen – Yliopiston almanakkatoimiston tehtävät
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, almanakkaerioikeus poistui. Helsingin yliopistolla säilyi kuitenkin tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon, ja Yliopiston almanakkatoimisto päätettiin perustaa. Vuonna 1996 perinteinen Almanakka muuttui Yliopiston almanakaksi.
Yliopiston almanakkatoimiston tehtäväksi tuli vastata yliopiston kalenteritiedotuksesta ja almanakkaliiketoiminnasta. Almanakkatoimisto on alusta lähtien myynyt kalenterien kustantajille nimipäivien julkaisuoikeuksia sekä erilaisia kalenteritietoja. Varsin pian alettiin suunnitella myös valmiita kalenteripohjia asiakkaiden tarpeisiin.
Yliopiston almanakan julkaiseminen, suomeksi ja ruotsiksi, kuuluu yhä Almanakkatoimiston perustehtäviin. Lisäksi Yliopiston almanakkatoimisto ylläpitää suomalaista nimipäivä- ja merkkipäiväkulttuuria ja vaalii siten maamme aineetonta kulttuuriperintöä.
Juhla- ja pyhäpäivät, liputuspäivät, merkkipäivät ja nimipäivät kertovat kaikki omaa tarinaansa maamme menneistä vuosikymmenistä. Yliopiston almanakkatoimisto seisoo vahvasti tämän historian päällä, on aktiivisesti läsnä nykyajassa ja tähyää tiiviisti tulevaisuuteen.