Apostoli Johanneksen päivä ja muut harvinaiset pyhät

Kun vertaa vuosien 2020 ja 2021 almanakkoja keskenään, voi huomata, että vuoden 2020 kalenterissa olleet Pyhän Henrikin muistopäivä (19.1.) ja apostoli Johanneksen päivä (27.12.) eivät ole vuoden 2021 kalenterissa. Tämä aiheuttaa välillä hämminkiä kalenterin käyttäjien keskuudessa. Kolmas erikoinen merkkipäivä on viattomien lasten päivä, joka on välillä pyhä ja välillä ei.

Tässä blogissa on tarkoitus selittää, milloin nämä merkitään kalenteriin ja milloin ei.

Pyhän Henrikin muistopäivä

Vuoden alusta katsottuna ensimmäisenä näistä tulee Pyhän Henrikin muistopäivä. Kertomuksen mukaan Pyhä Henrik oli Uppsalan piispa, joka Ruotsin kuninkaan Pyhän Eerikin kanssa teki ensimmäisen ristiretken Suomeen vuoden 1156 tienoilla. Tosin kummankin henkilön historiallisuus on hieman epäselvä, koska ensimmäiset kirjoitukset Eerikistä ja Henrikistä ovat 100 vuotta myöhemmältä ajalta. Myöskin itse ristiretken todenperäisyys on epävarma.

Legendan mukaan piispa Henrik olisi jäänyt Suomeen ristiretken jälkeen hoitamaan kirkollisia asioita. Tarinan mukaan Lalli olisi tappanut Henrik-piispan 20.1. Muistopäiväksi olisi kirkollisen tradition mukaan pitänyt tulla kuolinpäivä eli 20.1., mutta Ruotsissa muistopäiväksi tuli kuitenkin 19.1., koska 20.1. oli Sebastianuksen ja Fabianuksen muistopäivä.

Uskonpuhdistuksen jälkeen Pyhän Henrikin päivä jäi pois, ja tilalle tuli Henricus-nimi eri muunnoksina. Nykyäänkin 19.1. on Henrikistä johdettujen nimien nimipäivä. Suomalaisesta nimipäiväkalenterista löytyvät nimet Heikki, Henri, Henna, Henrik, Henni, Henriikka ja Henrikki ja suomenruotsalaisesta Henrik, Henry, Henrika ja Henrietta.

Pyhän Henrikin muistopäivä palasi almanakkaan vuosituhannen vaihteessa tehdyn Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Evankeliumikirjan uudistuksen yhteydessä. Muistopäivä merkitään kalenteriin kuitenkin vain silloin kun se on sunnuntaina, jolloin pyhäpäivän nimi on Pyhän Henrikin muistopäivä, ja se korvaa päivän normaalin pyhännimen 2. sunnuntai loppiaisesta. Muistopäivä on ollut merkittynä kalentereihin vuosina 2003 ja 2014. Vuoden 2020 jälkeen se on seuraavan kerran merkittynä kalenteriin vuosina 2025 ja 2031.

Piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä. Piispan takana seisoo Ruotsin kuningas Eerik Pyhä. R. W. Ekmanin fresko (1849–1854) on Turun tuomiokirkon seinässä. (Kuva: Museovirasto)

Apostoli Johanneksen päivä

Alkujaan joulu oli nelipäiväinen juhla, jonka 3. päivä oli omistettu jo varhain apostoli Johannekselle.

Vuonna 1772 tehdyssä kalenteriuudistuksessa, joka näkyi vuoden 1774 almanakasta lähtien, muuttui kolmas joulupäivä eli apostoli Johanneksen päivä arkipäiväksi. Päivä säilyi kuitenkin Johannes Evankelistan ”nimipäivänä” vuoteen 1928 saakka. Vuodesta 1929 lähtien päivä on ollut Hannun nimipäivä. Nykyään tällä päivällä ovat suomalaisessa nimipäiväkalenterissa myös Hannes ja Hans. Suomenruotsalaisesta kalenterista löytyvät taas Hans, Hannes ja Hampus.

Myös apostoli Johanneksen päivä palasi takaisin almanakkaan Evankeliumikirjaan uudistuksen myöstä. Se merkitään kalenteriin kuitenkin vain silloin, kun 27.12. on sunnuntai. Tällöin pyhännimi apostoli Johanneksen päivä korvaa kyseiselle päivälle muuten nimeksi tulevan 1. sunnuntai joulusta -nimen.

Apostoli Johanneksen päivä on ollut uuden tulemisensa jälkeen almanakassa vuonna 2009 ja 2015. Vuoden 2020 jälkeen se on almanakassa seuraavan kerran vuosina 2026 ja 2037.

Viattomien lasten päivä

Viattomien lasten päivä oli nelipäiväisen joulun viimeinen pyhäpäivä eli 4. joulupäivä. Silloin muistellaan Raamatun kertomusta, jonka mukaan kuningas Herodes surmautti Betlehemin poikalapset yrittäessään tapattaa vastasyntyneen Jeesuksen.

Viattomien lasten päivälle kävi samalla tavalla kuin apostoli Johanneksen päivälle, eli se muuttui arkipäiväksi vuodesta 1772 lähtien. Merkintä viattomien lasten päivä on kuitenkin säilynyt almanakassa tähän päivään saakka 28.12.

Edellä mainittu evankeliumikirjan uudistus muutti myös viattomien lasten päivän asemaa. Se on edelleenkin almanakoissa kalenteripäivänä, mutta silloin kun se on sunnuntaina, päivä saa pyhäpäivän aseman eli se merkitään kalentereihin punaisella värillä.

Viattomien lasten päivä on ollut sunnuntaina eli merkittynä pyhäpäivänä vuosina 2003, 2008 ja 2014. Seuraavan kerran se on pyhäpäivä vuosina 2025 ja 2031.

Asko Palviainen

Kirjoittaja on FM ja Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija