Ajanlaskusta, vuodesta 0 ja sen puuttumisesta

Hyvää uutta vuotta! On alkamassa vuosi 2016. Mutta mistä onkaan kulunut 2016 vuotta? Yliopiston almanakan kannessa on teksti ”Yliopiston almanakka karkausvuodeksi 2016 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän”. Kun asiaa tutkii hieman tarkemmin, huomaa että se ei ehkä olekaan näin yksinkertainen. Jo se, milloin Jeesus syntyi, on epävarmaa. Myös se, onko Jeesus historiallinen henkilö, on herättänyt epäilyksiä. Keskityn tässä pohtimaan asiaa ajanlaskun kannalta. Se, ovatko jotkut tapahtumat tosia vai eivät, jääköön teologien tehtäväksi.

Tapoja numeroida vuosia

Vuosia voidaan numeroida monella tavalla. Aikaa on saatettu laskea jostain merkittävästä tapahtumasta tai vuosia on voitu numeroida hallitsijan vallassaolovuosien mukaan. Niinpä kuluva vuosi saattoi olla kuningas sen-ja-sen 10. hallintovuosi. Kuninkaan kuoltua siirryttiin seuraavan hallitsijan 1. hallintovuoteen. Koska hallitsijat harvoin kuolivat vuoden lopussa, vuosi saattoi jakautua kahden hallitsijan kesken ja olla samanaikaisesti kuolleen hallitsijan n:s ja uuden hallitsijan ensimmäinen hallintovuosi.

Roomassa oli tapana laskea vuosia kaupungin perustamisesta. Tässä oli ongelmana se, etteivät roomalaisetkaan olleet yksimielisiä siitä, koska kaupunki oli perustettu. Yleisimmin on käytössä roomalaisen kirjailijan Marcus Terentius Varron määritelmä, jonka mukaan Rooma on perustettu 21.4.753 eaa. Toinen erityisesti tasavallan aikana käytössä ollut tapa oli ilmoittaa vuosi ylimpien virkamiesten eli konsulien mukaan. Esimerkiksi vuoteen 754 kaupungin perustamisesta (ab urbe condita) viitattiin myös ”vuotena, jolloin konsuleina olivat Gaius Julius Caesar ja Lucius Aemilius Paullus”. Edellämainittujen numerointisysteemien lisäksi käytössä oli tapa laskea vuosia maailman synnystä/luomisesta. Tässäkin on ongelmana se, että silloiset arviot maailman iästä vaihtelivat paljon.

Dionysius Exiguus, Beda Venerabilis ja vuosi 0

Meidän ajanlaskumme mukaan noin vuonna 525 Paavi Johannes I antoi Dionysius Exiguus -nimiselle skyyttilaiselle munkille tehtäväksi ajantasaistaa pääsiäisen ajankohtaa käsitteleviä taulukoita. Tuohon aikaan vuosia laskettiin keisari Diocletianuksen valtaan tulosta. Koska Diocletianus oli tunnettu kristittyjen vainoajana, piti Dionysius tällaista ajanlaskua ongelmallisena. Hän päätti käyttää pääsiäisen ajankohdan laskemiseen vuosia Jeesuksen syntymästä. Hän päätyi siihen tulokseen, että Jeesus oli syntynyt Octavianuksen (sittemmin tunnettu nimellä Augustus) 28. hallintovuotena. Näin hän sijoitti vuoden 1 sille kohdalle, missä se on meidän ajanlaskussamme.

Se, sijoittiko Dionysius Jeesuksen syntymän vuodelle 1 vai sitä edeltävälle vuodelle, ei ole varmaa. Jos Dionysius sijoitti Kristuksen syntymän vuoden 1 jouluun, olisi nyt alkamassa 2015. vuosi tai vuosi 2014 riippuen siitä, käytetäänkö vuotta järjestyslukuna vai ei. (Vastaavasti vastasyntyneellä lapsella voi olla menossa ensimmäinen elinvuosi tai hän on nollan vuoden ikäinen.)

Dionysius Exiguus laski vuosia Kristuksen syntymästä kohti nykypäivää. Toinen munkki, Beda Venerabilis, laajensi Dionysiuksen aikajanaa Jeesuksen syntymää aikaisemmille ajoille. Näin tulivat käyttöön vuodet ennen Kristuksen syntymää. Koska lukua 0 ei tunnettu – se otettiin käyttöön vasta vuoden 1000 tienoilla noin 500 vuotta Dionysiuksen ja 300 vuotta Bedan jälkeen – edelsi vuotta 1 jälkeen Kristuksen syntymää vuosi 1 ennen Kristuksen syntymää. Myöhemmin luvun 0 tultua käyttöön ei sitä kuitenkaan sijoitettu ajanlaskuun, joten vuosi 0 jäi puuttumaan käytössä olevalta aikajanalta.

Missä vuoden 0 pitäisi olla?

Jeesuksen syntymän ajankohtaa on yritetty määrittää tutkimalla, mitkä historialliset tapahtumat vastaavat Raamatussa kuvattuja tapahtumia ja milloin ne ovat tapahtuneet. Historiankirjoissa kerrotaan Herodeksen kuolleen vuonna 4 eKr eli noin neljä vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Myös myöhäisempiä kuolinvuosia on esitetty. Raamatun mukaan Herodes kuoli kuitenkin vasta Jeesuksen syntymän jälkeen. Selityksenä tässä on se, että Dionysius laski Octavianuksen/Augustuksen hallinnon alkaneeksi vuonna 27 eKr, kun tämä sai kunnianimen Augustus. Todellisuudessa Octavianus oli johtanut Roomaa jo vuodesta 31 eKr, jolloin hän voitti Marcus Antoniuksen ja Kleopatran Aktionin meritaistelussa. Tällä laskentatavalla Jeesuksen syntymä siirtyy neljä vuotta aikaisemmaksi, jolloin se sopii paremmin Herodeksen kuolemaan.

Raamatun Betlehemin tähden esikuvana on pidetty Jupiterin ja Saturnuksen kolminkertaista konjunktiota Kalojen tähdistössä vuosina 7 eKr tai Jupiterin ja Venuksen konjunktiota lähellä Leijonan tähdistön päätähteä Regulusta vuonna 2 eKr.

Raamatun kertomuksessa verollepanosta ei ilmeisesti todellisuudessa ollut mitään tekemistä verojen kanssa, sillä Roomassa ei tiettävästi tuohon aikaan tehty veron kantoon liittyviä henkikirjoituksia. Keisari Augustus sai vuonna 2 eaa. Pater patriae (suomeksi isänmaan isä) -arvonimen ja on arveltu, että sen yhteydessä kansalaiset määrättiin vakuuttamaan uskollisuutensa keisarille. Niinpä on esitetty, että Joosef ja Maria olisivat olleet matkalla antamaan omaa uskollisuuden vakuutustaan.

Edellä esitetyn perusteella vuosi 0 sijoittuisi aikaan 2–7 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Siinä tapauksessa nyt olisi alkamassa vuosi lukujen 2018 ja 2023 väliltä. Jos ajanlasku hallitsijan/presidentin mukaan tuntuu mielekkäältä tavalta laskea ajankulua, vuosi 2016 on Suomessa presidentti Sauli Niinistön 68. vuosi syntymästä tai 1. hallituskauden 5. vuosi.

Hyvää uutta vuotta – 2016 tai jotain muuta!

Asko Palviainen

Kirjoittaja on tähtitieteilijä ja Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija.