Pyhäinpäivänä muistellaan edesmenneitä läheisiä

Pyhäinpäivä, aiemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä, on kalenteriin merkitty kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Pyhäinpäivää vietetään vuosittain lokakuun 30. päivää seuraavana lauantaina. Pyhäinpäivä on siten liikkuva pyhäpäivä, jonka ajankohta sijoittuu kalenteriin aikaisintaan 31. lokakuuta ja viimeistään 6. marraskuuta.

Sadonkorjuujuhla kekri edelsi kristillistä pyhäinpäivää

Ennen kristillistä pyhäinpäivää Suomessa vietettiin syksyisin kekriä, suurta sadonkorjuujuhlaa. Kekrin juhliminen ulottuu rautakauteen, yli 2000 vuoden päähän. Kekrin aikana herkuteltiin vastakorjatun sadon tuotteilla, juustolla ja lihalla. Työväki sai vapaata juhlan ajaksi.

Maatalousyhteisössä juhla oli vuoden suurin, ja vastaavia vietettiin ympäri Eurooppaa. Tällöin ei ollut nykyajan kalentereita, joten oli luontevaa päättää vuosi satokauden mukaan. Kekri oli näin myös uuden alkavan vuoden juhla. 1800-luvulla kekri sulautui kristilliseen pyhäinpäivään.

Kuvassa on multaisen maan päällä vastanostettuja, multaisia punajuuria, porkkanoita ja perunoita. Perunoiden takana on maahan isketty rautalapio.

Maatalousyhteiskunnassa sadonkorjuun päätteeksi oli tapana viettää kekriä. Juhlassa oli tarjolla vastakorjattua satoa. Kuva: Adobe Stock.

Pyhäinpäivän nimi ja ajankohta ovat vaihdelleet

Pyhäinpäivän vietto sai alkunsa varhaiskeskiajalla 700-luvulla. Päivä oli omistettu kaikille pyhille marttyyreille, joilla ei ollut kalenterissa omaa muistopäivää. Muistopäivän ajankohdaksi valittiin marraskuun 1. päivä. Kaikkien uskovien vainajien päivää taas vietettiin 2. marraskuuta. Sen vietto sai alkunsa jo tuhat vuotta sitten.

Uskonpuhdistuksen myötä kristillisessä Ruotsi-Suomessa nämä kaksi juhlapäivää yhdistettiin yhdeksi muistopäiväksi, joka nimettiin pyhäinmiestenpäiväksi. Silloin tätä muistopäivää vietettiin marraskuun 1. päivänä. Vuonna 1967 päivän nimi vaihdettiin pyhäinmiestenpäivästä nykyiseen pyhäinpäivään.

Jo vuonna 1771 pyhäinpäivä siirrettiin marraskuun 1. päivältä marraskuun ensimmäiseen sunnuntaihin. Luterilaisten kirkkolain muutoksella vuonna 1955 juhlapyhä siirrettiin lokakuun 30. päivää seuraavaan lauantaihin. Pyhäinpäivä on siten vuosittain liikkuva pyhäpäivä, jonka ajankohta sijoittuu kalenteriin aikaisintaan 31. lokakuuta ja viimeistään 6. marraskuuta.

Kuvasa myydään kukkia korkeista maljakoista. Ostoksilla on päällysvaatteisiin ja hattuihin pukeutuneita miehiä ja naisia. Taustalla näkyy kerrostaloja. Kuva on mustavalkoinen.

Kukkia ostetaan haudoille pyhäinmiestenpäivänä 5.11.1933 Helsingissä. Kuva: Museovirasto, JOKA Journalistinen kuva-arkisto, Hufvudstadsbladet.

Miten suomalaiset viettävät pyhäinpäivää?

Suomessa pyhäinpäivää vietetään useimmiten rauhallisesti ja hartaasti. Yleisesti tapana on viedä kynttilöitä, kukkia ja seppeleitä läheisten haudoille ja muistella rakkaita edesmenneitä. Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Nykypäivänä pyhäinpäivän vietto ilmenee myös kirkkokonsertteina, mm. Requiem-konsertit.

Jumalanpalveluksien yhteydessä on pyhäinpäivänä tapana lukea ääneen kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytyttää kynttilöitä heidän muistolleen. Kristillisestä näkökulmasta pyhäinpäivään liittyy ajatus toivosta ja elämän jatkumisesta tuonpuoleisessa.

Kuvassa on muualle haudattujen muistomerkki, jonka edustalle on tuotu satoja kynttilöitä sekä kukkia. Taustalla on havupuita ja penkki.

Kynttilöiden vieminen haudoille on yksi suosituimmista tavoista viettää pyhäinpäivää. Kuvassa on muualle haudattujen muistomerkki Malmin hautausmaalla Helsingissä pyhäinpäivänä 2022. Kuva: Onerva Ollila.

Suomen ortodoksit muistavat pyhiä alkukesällä ja Karjalan valistajia syksyllä

Suomessa ortodoksit juhlivat touko–kesäkuussa helluntain jälkeisenä sunnuntaina Kaikkien pyhien sunnuntaita. Juhlapäivä päättää ortodoksisessa kirkossa seitsemän viikkoa kestäneen pääsiäiskauden. Kaikkien pyhien sunnuntaina muistellaan eri aikakausilla eläneitä pyhiä kuten apostoleja, marttyyrejä, profeettoja, pyhiä papiston jäseniä ja luostarien asukkaita.

Ortodoksiseen juhlakalenteriin ei siten kuulu marraskuinen pyhäinpäivä, mutta Suomen ortodoksinen kirkko viettää nykyään Karjalan valistajien juhlaa samana päivänä kuin luterilainen kirkko viettää pyhäinpäivää. Tämä muistopäivä merkittiin Suomen ortodoksisen kirkon kirkkokalenteriin vuonna 1957.

Karjalan valistajiksi kutsutaan pääasiassa Venäjän Karjalassa, Lapissa, Inkerissä, Vepsässä ja Äänisjoen ja Vienanjoen alajuoksulla vaikuttaneita pyhiä. Nykypäivänä Karjalan valistajia on noin 70. He vaikuttivat ortodoksisuuden leviämiseen Karjalaan ja Suomeen rakentaen sadoittain uusia luostareita, kirkkoja ja tsasounia. 

Samana lauantaina kuin pyhäinpäivää vietetään luterilaisen kirkkokalenterin mukaan, viettää Suomen katolinen kirkko kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivää. Tätä seuraavana päivänä eli marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina vietetään kaikkien pyhien juhlaa.

Pyhäinpäivän viettoa Suomen naapurustossa

Ruotsissa pyhäinpäivää (Alla helgons dag) vietetään samana päivänä kuin Suomessa.

Katoliselta keskiajalta on ensimmäinen merkintä pyhäinpäivästä Vallentunan kalenterissa vuonna 1198. Pyhäinpäivää alettiin Ruotsissa viettämään lauantaina vuodesta 1953, muutama vuosi ennen Suomea. Muistopäivään liittyvät traditiot ovat samankaltaiset molemmissa maissa. Kynttilöitä sytytetään poisnukkuneiden sukulaisten ja läheisten haudoilla.

Virossa vietetään vuosittain kiinteästi 2. marraskuuta sielujen päivää. Henkienpäivä (viroksi hingedepäev) on kaikkien kuolleiden muistopäivä. 1990-luvulta alkaen on myös Virossa tullut tavaksi sytyttää henkienpäivänä kynttilöitä haudoille ja kotien ikkunoille. Päivä on Virossa kansallinen juhlapäivä mutta ei vapaapäivä.

Teksti: Christine Stukaloff
Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston projektipäällikkö.
Pääkuva: Pyhäinpäivä Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla Vantaalla. Kuva: Antti Yrjönen, 2017 / Vantaan kaupunginmuseo.