Yliopiston almanakkatoimiston verkkosivut uudistetaan vuoden 2023 aikana. Uudet sivut on suunniteltu niin kalenteriaineistoja tilaaville asiakkaille kuin kaikille kalenteriasioista kiinnostuneille kansalaisille. Lähiaikoina luvassa on myös vaivattomia ostoksia verkkokaupassa.

Suomessa ja Ruotsissa vietetään 1. toukokuuta vappua, första maj. Tällöin viettävät nimipäiväänsä Vappu, Valpuri ja Valborg. Vuodesta 1979 lähtien vappu on Suomessa ollut virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Päivä on myös Ruotsissa ja Norjassa liputuspäivä ja yleinen vapaapäivä.

Huhtikuun 17. ja 23. päivän väliselle ajalle osuu useita päihteisiin liitettyjä nimipäiviä ja epävirallisia juhlapäiviä.

Maaliskuun 29. päivä nimipäiväänsä viettää Jonne. 2000-luvulla jonnesta on tullut teinipoikaa tarkoittava yleisnimi. Miten ja miksi näin on käynyt?

Helmikuussa saadaan nauttia lumesta ja valoisista talvipäivistä. Jos Etelä-Suomessa lunta ei olisikaan, ainakin Pohjois-Suomesta sitä löytyy. Talvi ja lumi näkyvät myös suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.

Joulu on juhlittu ja vuosi vaihdettu, loppiainen ja Nuutin päiväkin vietetty. Niinpä talven suuret juhlat ovat takana ja käsillä on talven kylmin ydin. Tästä alkaa laskiaiseen saakka ulottuva juhlaton kausi, jota vanha kansa kutsui härkäviikoiksi tai selkäviikoiksi.

Suomalaiseen kalenteriin lisätään vuonna 2023 kaksi uutta liputuspäivää: Suomen luonnon päivä (elokuun viimeinen lauantai) ja Miina Sillanpään päivä, kansalaisvaikuttamisen päivä 1.10. Molemmat ovat kalenterissa ns. vakiintuneita liputuspäiviä. Uudistuksen jälkeen suomalaisessa kalenterissa on seitsemän virallista, liputusasetuksessa mainittua liputuspäivää ja viisitoista vakiintunutta liputuspäivää.