Koulujen kesälomat ennen ja nyt
Ennen oli kaikki paremmin, kesälomakin kesti kolme kuukautta! Niin moni varttuneempi ihminen muistelee, mutta onko asia ihan niin yksinkertainen?
Suomalaiskoululaisten lukuvuodessa on nykyisin 190 työpäivää. Oppilaiden koulutyö alkaa vuodesta ja kunnasta riippuen elokuun 10. päivän tienoilla ja päättyy keväällä viikon 22 viimeisenä arkipäivänä, käytännössä touko–kesäkuun vaihteessa. Peruskoulussa kesälomaa on siis noin kymmenen viikkoa.
Kesälomanviettoa 1950-luvun tapaan
Oppivelvollisuus astui Suomessa voimaan vuonna 1921. Samalla vakiintui koululaisten lomakäytäntö. Vielä viisikymmentäluvun lopulla suomalaiskoululaisten kesäloma oli täydet kolme kuukautta. Koulu päättyi toukokuun viimeisenä ja alkoi taas syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä. Tuon ajan lapset kirmasivat siis kesälaitumilla reilut kaksi viikkoa nykylapsia pidempään – tavallaan.

Heinätöitä Ylivieskan Ojakylässä kesäkuussa 1961. Kuva: Museovirasto / JOKA Journalistinen kuva-arkisto.
On muistettava, että 1950-luvulla koulua käytiin myös lauantaisin. Kansakoulun lukuvuodessa oli silloin 200 työpäivää – eli siis kymmenen enemmän kuin nykyään. Vasta 1960-luvulla viisipäiväinen työviikko alkoi yleistyä työpaikoilla. Pikkuhiljaa tähän siirryttiin myös kouluissa. Ensin vain syys- ja toukokuussa kouluviikko oli viisipäiväinen, ja täysin viisipäiväiseen kouluviikkoon siirryttiin 1970-luvun alussa.
Lisäksi yhteiskunta oli tuolloin huomattavasti maatalouskeskeisempi kuin nyt. Loma ei merkinnyt vain uintireissuja, jäätelönsyöntiä ja loikoilua riippumatossa. Lasten työpanosta tarvittiin talojen ja tilojen töissä: heinät oli tehtävä ja kasvimaat kitkettävä. Toki loman kansanterveydellinenkin puoli oli tiedossa, eikä lapsilta odotettu samaa työpanosta kuin aikuisilta.
Kesälomakäytäntöjä naapurimaissa
Ruotsissa koulujen kesäloman pituus on kutakuinkin sama kuin Suomessa. Länsinaapurissa loma ajoittuu kuitenkin kymmenisen päivää meitä myöhemmäksi: se alkaa noin kesäkuun puolessavälissä ja päättyy vasta elokuun puolenvälin jälkeen.

Vesileikit kuuluvat kesään. Kuva: Adobe Stock.
Norjassa koulujen kesäloma on hiukan lyhyempi, noin kahdeksan viikkoa. Tanskassa koululaiset lomailevat kesällä noin kuusi viikkoa. Virossa koululaiset taas ovat lomalla koko kesä-, heinä- ja elokuun, joten lomaa kertyy noin kaksitoista viikkoa.
Koko Euroopassa lukuvuoden pituus vaihtelee 162 ja 200 päivän välillä ja kesäloma kuuden ja kolmentoista viikon välillä. Muina aikoina pidettävät lyhyemmät lomat vaihtelevat niin ikään maa-, alue- ja koulukohtaisesti.
Lukuvuosikalenteri rytmittää kouluvuotta
Läpi vuosikymmenten koululaisten ja opiskelijoiden vuosi on käynnistynyt syksyllä uuden luokka-asteen tai opintovuoden alkaessa. Niinpä koululaisten suosikkikalenteri on pitkään ollut lukuvuosikalenteri, joka alkaa syksystä ja päättyy seuraavaan kesään. Myös monet harrastukset noudattavat toiminnassaan lukuvuotta kalenterivuoden sijaan.

Kesälomalla on aikaa lueskella rauhassa. Kuva: Kesäpäivä Heinolassa 1964. Museovirasto / JOKA Journalistinen kuva-arkisto.
Työpaikoilla kesäloma on yleensä joulutaukoa pidempi katkos, joten moni työikäinenkin mieltää syksyn merkittävämmäksi ”uudeksi aluksi” kuin varsinaisen kalenterivuoden vaihteen. Lukuvuosikalenteri sopii hyvin siis myös koulu- ja opiskeluiän ohittaneille!
Onerva Ollila
Kirjoittaja on Almanakkatoimiston viestintäkoordinaattori ja graafikko.
Sivun pääkuva: Adobe Stock
Lue lisää:
Opetushallituksen uutinen: Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2023–2024
Opetushallituksen uutinen: Useimmilla eurooppalaisilla koululaisilla on pitkä kesäloma
Valtioneuvoston uutinen: Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2013–2014