Huhtikuussa liputetaan Mikael Agricolalle

Yhdeksäntenä huhtikuuta vietämme Agricolan päivää, joka on Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Se on ollut almanakassa vuodesta 1960 saakka. Päivällä on lisämääre ”suomen kielen päivä”. Päivämäärä 9.4. on Mikael Agricolan kuolinpäivä vuodelta 1577.

Pernajasta Viipuriin, Wittenbergistä Turkuun

Mikael Agricola tunnetaan suomen kirjakielen isänä ja suomalaisena uskonpuhdistajana. Hän syntyi vuoden 1510 tienoilla Pernajassa Itä-Uudellamaalla. Noin kymmenvuotiaana hän lähti kotitilaltaan kouluun Viipuriin. Opiskelu tapahtui ajan tavan mukaan latinaksi, ja suurin osa oppilaista valmistui papeiksi – niin myös Mikael Agricola. Tuon sukunimen hän valitsi itselleen vasta Viipurissa isänsä työn mukaan, ja se tarkoittaa maanviljelijää. Viipurista Agricola siirtyikin jo vuonna 1528 Turkuun Piispa Martinus Skytten kansleriksi.

Samoihin aikoihin uskonpuhdistuksen ajatukset alkoivat kantautua Saksasta Suomeen, ja Agricola kiinnostui niistä. Hänen kirjaamistaan merkinnöistä käy ilmi, että hän on tarkastellut Lutherin ajatuksia analyyttisesti Raamatun pohjalta. Vuonna 1536 hän jatkoi opintojaan Saksassa Wittenbergin yliopistossa, jonka teologisen tiedekunnan dekaanina toimi Martti Luther. Maisteriopintojen ohella Agricola käänsi Raamattua suomen kielelle.

Maisterintutkinnon valmistuttua 1539 Agricola palasi Turkuun. Hän toimi Turun koulun rehtorina ja jatkoi käännöstyötään. Rehtorin toimesta pois siirryttyään hän keskittyi käännöstöihin ja toimi myöhemmin Turun piispana. Agricola kuoli huhtikuussa 1577 paluumatkalla Moskovasta, jossa hän oli osallistunut Ruotsin ja Venäjän välisiin rauhanneuvotteluihin. Hänellä oli tuolloin 6-vuotias poika Kristian, josta leskeksi jäänyt Birgitta-vaimo jäi huolehtimaan.

Sulho Sipilän suunnittelema pöytämitali: Mikael Agricola / Suomekielinen Raamattu 1548–1948, Turun museokeskus (1948)

Rukouskirja ja muut teokset

Vuonna 1543 ilmestyi Abc-kirja (Abckiria). Se oli aapinen, jossa opetettiin suomen kielen kirjaimiston lisäksi kristinuskon keskeisimmät tekstit ja opinkohdat, kuten kymmenen käskyä, uskontunnustus sekä Isä meidän- ja Ave Maria -rukoukset. Rukouskirja (Rucouskiria) ilmestyi vuonna 1544, ja se sisälsi rukouksia jumalanpalveluksiin ja yksityiseen hartauteen. Vuonna 1548 ilmestyi Uusi testamentti (Se Wsi Testamentti), josta saatiin kappale kuhunkin Suomen noin 125 kirkkoon. Se mahdollisti jumalanpalvelusten pitämisen kansan omalla kielellä, suomeksi. Agricola julkaisi myös muutamia muita, useimmiten kirkoissa käytettäviä kirjoja.

Agricolan teoksista almanakkaihmisiä kiinnostaa eniten Rukouskirja, sillä rukousten lisäksi se sisälsi ensimmäisen suomenkielisen kalenterin. Rukouskirjassa oli kahdentoista kalenterikuukauden ohella monenlaista muutakin tietoa aikaan liittyvistä asioista. Kalenteritietojen seassa oli paljon astrologiaa ja keskiajan lääketiedettä, mm. suotuisat suoneniskemisajat.

Ohjeita huhtikuulle

Rukouskirjassa huhtikuun kuvataan olevan tuulinen ja viluinen kuukausi, jolloin routa ja jää väistyvät. Huhtikuulla kehotetaan kylvämään ja tekemään toukotöitä. Myös suonta kannattaa iskeä, mutta silmiä, kurkkua ja kaulaa on varottava. Lääkäri Johanneksen ohjeiden mukaisesti pitäisi juoda lämmintä ja hyvää ja syödä hyviä yrttejä, jotta saisi hyvän veren. Huhtikuussa tulisi juoman seassa nauttia rohtopähkämöä, koiruohoa ja punakoisoa, ja ottaa myös ulostuslääkettä. Kupatakin voi, mutta ei hartioista.

Swret twlispäädh ia wilut säädh

mine teen, sijrdhan kirdet ia iäädh
Nijn kylue sis ia teghe touckå

silloin sine mös szondes loucka
Cartha silmes, curckus, ia caulas
pyde linduij sinun paulas

Telle kwlla ioman pite (ninquin se läkeri Johannes sano) lemmin ia hyue ia sömen hywi Yrtti torehen weren sadhaxes

Ja nautia Bethonika, Coyråho ia Quesyrti iomasas Machta mös Purgats otta ia Cuppat anda, mutta ey harttijan pälle.

Rukouskirjaa ja muita teoksia voi lukea vanhalla kirjasuomella Kotuksen palvelusta: Vanhan kirjasuomen korpus / Agricola http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml

Onerva Ollila

Kirjoittaja on FM ja Almanakkatoimiston graafinen suunnittelija