Juhannus ja keskikesän päivä

Olemme lähestymässä kesäpäivänseisausta, joka on tänä vuonna 21.6. klo 1.34. Tällöin Aurinko saavuttaa pohjoisen kääntöpiirin. Aurinko on silloin pohjoisimmillaan taivaalla. Suomessa päivä on pisimmillään ja yö lyhimmillään, jos yötä edes on. Hieman Kemin eteläpuolella kulkee yöttömän yön raja. Tämän rajan kohdalla Aurinko, tai tarkemmin Auringon yläreuna,  ei yhtenä yönä laske horisontin alle. Pohjoisemmaksi siirryttäessä tällaisten öiden määrä kasvaa.

Yötön yö Lapissa. Kuva: Rana Sinha (CC BY 2.0).

Kartasta katsomalla huomaa, että Kemi sijaitsee napapiirin eteläpuolella. Koulussa on opetettu, että napapiiri olisi rajana kesällä yöttömälle yölle ja talvella kaamokselle. Missä on virhe? Virhettä ei ole. Väite, jonka mukaan napapiiri olisi yöttömän yön raja, pitäisi paikkansa, jos maapallolla ei olisi ilmakehää ja jos Aurinko olisi pistemäinen. Koska Auringon nousut ja laskut lasketaan Auringon kiekon yläreunasta eikä kiekon keskipisteestä, tämä siirtää yöttömän yön rajaa Auringon kiekon säteen verran eli noin 15 kaariminuuttia etelään. Lisäksi valon taipuminen ilmakehässä nostaa horisontissa olevaa Aurinkoa noin 36 kaariminuuttia ylemmäksi todellisesta paikasta. Kun nämä kaksi lukua lasketaan yhteen, saadaan 51 kaariminuuttia. Tämän verran yöttömän yön raja siirtyy napapiirin eteläpuolelle eli Kemin eteläpuolelle. Vastaavasti talvella kaamoksen raja siirtyy 51 kaariminuuttia napapiirin pohjoispuolelle, eli kaamoksen raja on hieman Sodankylän eteläpuolella.

Vaikka kesäpäivänseisauksen tarkka ajankohta vaihtelee vuodesta toiseen, on se Suomesta katsottuna vielä muutaman vuoden ajan aina kesäkuun 21. päivä. Vuodesta 2024 alkaen aina vuosisadan loppuun saakka kesäpäivänseisaus voi olla jo 20.6. Koska vuosi 2100 ei ole karkausvuosi, siirtyy kesäpäivänseisauksen päivä noin vuorokaudella eteenpäin. Tällöin seisaus on pääsääntöisesti 21.6., mutta voi olla myös 22.6. Vuodesta 2112 lähtien kesäpäivänseisaus on taas koko ajan 21.6., kunnes vuodesta 2144 alkaen seisaus voi myös olla 20.6. Tilanne taas muuttuu vuonna 2200, jolloin karkauspäivän puuttuminen muuttaa jälleen kerran seisauksen päivämäärää.

Juhannuksen ajankohdasta

Toinen kesään sijoittuva tapahtuma on juhannus. Vuoteen 1954 saakka juhannus oli kiinteästi 24.6. Vuodesta 1955 lähtien Johannes Kastajan päivä siirtyi 20. ja 26.6. väliseksi lauantaiksi. Tänä vuonna juhannus on 25.6. Raamatun mukaan Johannes Kastaja syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.  Koska Jeesuksen syntymäpäivänä pidettiin 25.12., oli Johanneksen syntymäpäivä 24.6. Päivämäärässä oleva vuorokauden ero johtuu siitä, että roomalaisilla oli poikkeava tapa laskea päiviä. Ajanlaskun alun tienoilla käytössä olleessa roomalaisessa kalenterissa päiviä laskettiin eteenpäin kohti seuraavaa merkkipäivää. Tällaisia merkkipäiviä olivat kuukauden ensimmäinen päivä eli kalendae, kuukauden keskimmäinen päivä eli idus ja näiden välissä ollut nonae. Nonae oli kuukaudesta riippuen kuukauden 5. tai 7. päivä. Näin ollen Johanneksen päivä 24.6. oli roomalaisessa kalenterissa ante diem VIII Kaelendas Iulias (eli kahdeksas päivä ennen heinäkuun 1. päivää) ja vastaavasti Jeesuksen syntymäpäivänä pidetty 25.12. ante diem VIII Kaelendas Ianuarias (eli kahdeksas päivä ennen tammikuun 1. päivää). Päiviä oli kahdeksan, koska roomalaisilla oli tapana laskea sekä alku- että loppupäivä (eli seuraavan kuukauden ensimmäinen päivä) mukaan.

Muita keskikesän aikoja: marketan- ja jaakonpäivä

Keskikesänä on aikoinaan pidetty Marketan päivää 13.7. Vuosina 1881–1950 tehtyjen lämpötilamittausten mukaan vuoden lämpimin ajankohta sattuu Marketan päivän tienoille, joka oli alkujaan 13.7. Nykyään Marketta viettää nimipäiväänsä 20.7. Kalenterisauvoissa Marketan päivälle oli merkitty heinäharava, koska heinänteko aloitettiin tänä samana päivänä. Marketan päivää pidettiin myös karhunpäivänä. Puoli vuotta aikaisemmin (13.1.) väitettiin karhun kääntävän kylkeään, koska talvi on puolessa välissä eli oli ns. keskitalvi. Karhunpäivää pidettiin karhun syntymäpäivänä. Esimerkiksi Virumaalla  asuvilta koottujen uskomuksen mukaan silloin ei pitänyt tehdä töitä, muuten karhu tekisi vahinkoa paimenille, karjalle ja mehiläispesille.

Toinen keskikesän ajankohdaksi sopiva aika on järvivesien jäähtymisen alku. Vanhan kansan uskomuksen mukaan Jaakko heittää kylmän kiven järveen, jolloin järvivedet alkavat tämän jälkeen viilenemään. Ilmatieteen laitoksen mukaan järvivesien lämpötila alkaa kuitenkin laskea vasta elokuun alkupäivinä. Selitys tähän ristiriitaan löytyy vuodesta 1753. Vanhan kansan havaintojen mukaan järvivesien lämpötila alkaa laskea Jaakon päivänä. Vuonna 1753 tapahtuneessa kalenteriuudistuksessa helmikuun 17. päivää seurasi maaliskuun 1. päivä. Tällöin järvivesien jäähtymisajankohta siirtyi 11 päivää eteenpäin. Jaakon päivän 25.7. tilalle tulisi 5.8. eli Salmen päivä. Nykyisen kalenterin mukaan kylmää kiveä ei heittäisikään Jaakko vaan Salme.  Tästä alkaen vedet jäähtyivät, kunnes ne helmikuussa alkoivat taas lämmetä. Kansan uskomuksen mukaan Talvi-Matti ( Matinpäivä 24.2.) pudotti kuuman kiven avantoon, joten vedet alkoivat lämpenemään. Lisäksi Jaakon päivää on pidetty syyskesän alkuna.

Asko Palviainen

Kirjoittaja on tähtitieteilijä ja Almanakkatoimiston erikoissuunnittelija.