Jonnet kalenterissa ja nykykielessä
Joitakin suomalaiseen nimipäiväkalenteriin kuuluvia etunimiä käytetään ajoittain myös tietynlaista henkilöä kuvailevina yleisniminä. Esimerkiksi naispuoliseen henkilöön voidaan viitata sanoilla lyyli tai pirkko, tyhmänä pidettyyn henkilöön taas sanoilla uuno, urpo ja tauno. Lisäksi etunimiä esiintyy kuvailevien yhdyssanojen osina: helppoheikki, kuumakalle, lappuliisa, parkkipirkko. 2000-luvulla tähän yleisnimeksi muuttuneiden etunimien joukkoon on liittynyt Jonne.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan yleisnimeä jonne käytetään ”lapsellisesti tai nolosti käyttäytyvästä teini-ikäisestä, varsinkin pojasta”. Tyyliltään se on arkikielinen tai leikillinen, kuten useimmat muutkin yleisniminä käytetyt etunimet – sanomalehdissä tai televisiouutisissa sellaiset esiintyvät harvemmin. Lisäksi sanakirja-artikkelissa mainitaan jonnea käytettävän erityisesti fraasissa jonnet ei muista ”(hyväntahtoisena) toteamuksena siitä, että nuoret eivät tunne jotakin vanhemmille ikäryhmille tuttua asiaa”. Yleisnimenä jonne on vielä melko uusi, sillä se lisättiin sanakirjaan vuonna 2018.
Selvyyden vuoksi mainittakoon, että tässä kirjoituksessa – oikeinkirjoitusohjeiden mukaisesti – Jonne isolla alkukirjaimella tarkoittaa etunimeä ja jonne pienellä yleisnimeä. Kirjoitetuissa teksteissä alkukirjain onkin usein kätevä keino varmistaa, käytetäänkö ilmausta yleis- vai erisnimimerkityksessä. Puhutussa kielessä tämä pitää päätellä kontekstista.
Jonnen nousu ja lasku
Jonne viettää nimipäiväänsä 29. maaliskuuta yhdessä Jounin, Jonin, Joonaksen, Joonan ja Jonnin kanssa. Äänteellisestä samankaltaisuudestaan huolimatta näillä nimillä on kaksi eri alkuperää: Joona ja Joonas pohjautuvat Raamatun profeetta Joonan nimeen (hepreaksi Jonah) – Jonne, Jouni, Joni ja Jonni puolestaan raamatullisen Johannes-nimen skandinaaviseen muunnelmaan Jon.
Jonne on annettu ensimmäiseksi etunimeksi yli 3 000 pojalle. Nimipäiväkalenteriin Jonne lisättiin vuonna 1984, ja samoihin aikoihin sen suosio nousi voimakkaasti. 1990-luvun laskukauden jälkeen nimi palasi muotiin 2000-luvun puolivälissä, mihin vaikutti mahdollisesti rockyhtye Negativen laulaja Jonne Aaronin nousu julkisuuteen. Suosionsa huipulla vuonna 2005 Jonne oli 53. yleisin suomenkielisille pojille annettu ensimmäinen etunimi.
Jonne-nimen suhteellinen osuus kaikista suomenkielisille pojille annetuista ensimmäisistä etunimistä vuosina 1965–2020.
2010-luvulla Jonne-nimen suosio laski niin, että vuosikymmenen lopussa sitä ei annettu enää juuri lainkaan. Romahduksen syyksi on arveltu sen muuttumista yleisnimeksi, jonka merkitys koetaan usein negatiivisena. Jonne-nimiset pojat voivat esimerkiksi joutua kiusaamisen kohteeksi, mitä vanhemmat luonnollisesti haluavat välttää.
Miksi juuri Jonne?
Olen kuullut monissa yhteyksissä pohdittavan, miksi juuri Jonne-nimi on vakiintunut tarkoittamaan teini-ikäistä poikaa. Olemme selvittäneet asiaa tutkimalla verkkokeskusteluja yhdessä Maria Sarhemaan kanssa. Tutkimus kokonaisuudessaan on luettavissa täällä.
Jonne-yleisnimi sai alkunsa nykyistä Ylilauta-foorumia edeltäneellä Kuvalauta-keskustelufoorumilla. Vuonna 2008 Kuvalautaa mainostettiin videopeliharrastajien suosiman Jonneweb-verkkosivuston etusivulla. Jonneweb-nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti se pohjautuu perustajansa etunimeen.
Mainoksen vaikutuksesta suuri määrä Jonnewebin käyttäjiä alkoi käydä Kuvalaudalla. Tämä aiheutti Kuvalaudan alkuperäisissä käyttäjissä voimakkaan vastareaktion, sillä Jonnewebistä tulleiden käyttäjien käytöstä pidettiin usein lapsellisena ja sen nähtiin pilaavan Kuvalaudan keskustelukulttuurin. Alkuun näitä käyttäjiä kutsuttiin jonnewebiläisiksi tai jonnewebbareiksi, mutta ajan mittaan ilmaukset korvautuivat lyhyemmällä jonne-muodolla. Myös jonnet ei muista -sanonta kehittyi Kuvalaudalla vuoden 2009 aikana.
Kuvalaudalta jonnen käsite levisi suuremman yleisön tietoisuuteen etenkin Jonnen neuvo -verkkomeemin vaikutuksesta. Siinä lippalakkipäisen teinipojan kasvot on yhdistetty erilaisten humoristisiksi tarkoitettujen tekstikatkelmien kanssa. Meemi oli 2010-luvun alussa hyvin suosittu ja siitä luotiin lukuisia muunnelmia. Myöhemmin jonne-yleisnimeä ovat tehneet tunnetuksi muun muassa Fingerpori-strippi vuodelta 2013 sekä Samae Koskisen kappale Jonnet ei muista vuodelta 2017.
Esimerkkejä Jonnen neuvo -meemistä. Kuvat: Meemi.info, Riemurasia.net.
Jonnen tulevaisuus
On mielenkiintoista nähdä, jatkuuko jonne-yleisnimen käyttö myös tulevina vuosikymmeninä. Useimmat Jonne-nimiset alkavat jo olla aikuisia, joten kaikkien kielenkäyttäjien mielestä ilmaus ei enää sovi tarkoittamaan teini-ikäistä poikaa. Joissakin yhteyksissä jonne onkin korvattu 2000-luvun muotinimestä muodostetulla yleisnimellä veeti.
Yleisnimen käyttö vaikuttaa myös Jonne-etunimen tulevaisuuteen. Niin kauan kuin nimeen liitetään negatiivisia mielikuvia, on epätodennäköistä, että se yleistyisi merkittävästi. Myös nimet Uuno, Urpo ja Tauno ovat pysyneet vuosikymmeniä hyvin harvinaisina.
Mutta vaikka nimi ei palaisikaan muotiin, Suomessa elää jo nyt tuhansia Jonneja. He voivat kaikesta huolimatta olla ylpeitä nimestään. Esimerkkiä voi ottaa vaikkapa Korpiklaani-yhtyeen solisti Jonne Järvelästä, joka julkaisee soolotuotantoaan artistinimellä Jonne. Maaliskuun 29. päivä on siis jälleen aika onnitella kaikkia Suomen Jonneja!
Jonne-artistin esikoisalbumin Jonne (2014) kansikuva. Kuva: Wikipedia.
Lasse Hämäläinen
Kirjoittaja työskentelee Yliopiston almanakkatoimistossa kalenteritoimittajana. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori, ja hänen tutkimusalojaan ovat suomen kieli ja nimistöntutkimus.