Onko Suomessa arkivapaita enemmän kuin muualla?

Vuosi on hiljalleen kääntymässä kohti loppuaan. Vuodenvaihteen tienoilla Yliopiston almanakkatoimistosta usein kysellään, kuinka monta arkipäivälle eli maanantaista perjantaille osuvaa vapaapäivää on luvassa alkavana vuonna. Joskus pohditaan myös, onko Suomessa tällaisia arkivapaita enemmän tai vähemmän kuin muissa maissa.

Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan ensiksi, millainen arkivapaiden tilanne Suomessa on yleensä. Seuraavaksi tehdään vertailua muihin EU-maihin. Lopuksi verrataan tilannetta muutamaan muuhun maahan eri mantereilta ja katsotaan, kuinka Suomi pärjäsi vertailussa.

Arkivapaat Suomessa

Suomessa pyhäpäiviä eli kirkollisia juhlapäiviä ovat kirkkolain mukaan joulupäivä, toinen joulupäivä eli tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä. Tämän lisäksi juhlapäiviä ovat vappu ja itsenäisyyspäivä. Osa näistä sijoittuu aina viikonloppuun: juhannuspäivä ja pyhäinpäivä lauantaiksi, pääsiäispäivä ja helluntai sunnuntaiksi. Aina arkipäiville osuvia puolestaan ovat pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja helatorstai. Loput eli joulupäivä, tapaninpäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, vappu ja itsenäisyyspäivä voivat osua joko arkipäivälle tai viikonloppuun.

Arkipäiville voi juhla- ja pyhäpäivistä osua yhdeksän. Tähän yleensä lasketaan mukaan myös kaksi aattopäivää eli juhannus- ja jouluaatto, koska ne ovat suurella osalla väestöä palkallisia vapaapäiviä, jolloin tarkasteltavien päivien määrä on 11. Näistä päivistä 1–4 sijoittuu viikonloppuun, joten arkipäiville osuu tavallisina vuosina (ei karkausvuosi) vähintään seitsemän ja maksimissaan 10 juhla-, pyhä- tai aattopäivää. Karkausvuosina vaihteluväli on 8–10 päivää, joskin karkausvuonna on yksi päivä enemmän.

Arkivapaiden määrän laskemiseen tiettynä vuonna tarvitaan vain kaksi tietoa: vuoden alkamispäivä sekä se, onko kyseessä karkausvuosi tai ei. Tänä vuonna (karkausvuosi 2024) uudenvuodenpäivä oli maanantaina, joten arkipäiville osuvia vapaapäiviä on enimmäismäärä 10 – ainoa viikonloppuun osuva pyhä- tai juhlapäivä oli loppiainen. Arkipäiville osuvia vapaapäiviä on 10 myös vuonna 2025, jolloin ainoa viikonloppuun osuva päivä on itsenäisyyspäivä.

Vähiten arkivapaita osuu sellaisille ei-karkausvuosille, jotka alkavat lauantaina: tällöin viikonloppuun osuvat uudenvuodenpäivä, vappu, jouluaatto ja joulupäivä. Tämä tapahtuu seuraavan kerran – monen työntekijän iloksi – vasta vuonna 2033. Karkausvuosina vapaapäiviä on vähiten silloin, kun uudenvuodenpäivä osuu torstaille tai perjantaille. Tällöin viikonloppuun osuu kolme päivää: vappu, joulupäivä ja toinen joulupäivä taikka vappu, jouluaatto ja joulupäivä. Karkausvuosi alkaa seuraavan kerran torstaina vuonna 2032 ja perjantaina vuonna 2044.

Pohjoismaiden arkivapaakäytännöt

Verrataan tilannetta ensiksi muihin pohjoismaihin. Ruotsalainen kalenteri on pyhä- ja juhlapäivien osalta samanlainen kuin Suomessa sillä erotuksella, että kun Suomessa on itsenäisyyspäivä (6.12.) juhlivat ruotsalaiset kansallispäivää 6.6. Lisäksi Suomesta poiketen Ruotsissa on uudenvuodenaatto sovittu useissa työehtosopimuksissa vapaapäiväksi.

Tanskassa tehtiin helmikuussa 2023 päätös poistaa kalenterista store bededag -niminen pyhäpäivä tämän vuoden (2024) alusta alkaen. Tämä poiston jälkeen jäi tanskalaisille 10 pyhäpäivää, joista kahdeksan voi osua arkipäivään. Tämän lisäksi on neljä muuta aatto- tai juhlapäivää, jotka on useissa työehtosopimuksissa määritelty vapaapäiviksi.

Norjassa pyhäpäivien määrä on samanlainen kuin tanskassa: kymmenestä pyhäpäivästä kahdeksan voi osua arkipäivälle. Tämä lisäksi myös Norjassa on neljä muuta juhla- ja aattopäivää, jotka ovat monissa työehtosopimuksissa sovittu vapaapäiviksi. Lisäksi kiirastorstaita edeltävä keskiviikko ja jouluaaton aatto 23.12. ovat osittaisia vapaapäiviä. Islannissa on 14 pyhäpäivää, joista 12 voi osua arkipäivälle. Lisäksi joulu- ja uudenvuodenaatto ovat osittaisia vapaapäiviä.

Taulukko: Yliopiston almanakkatoimisto

EU-maiden juhla- ja pyhäpäivät

Kun verrataan Suomen kansallisia juhlapäiviä muiden EU-maiden vastaaviin, huomataan hyvinkin erilaisia käytäntöjä. Osassa maita on voimassa in lieu -käytäntö, jolloin viikonlopuksi sattuvan juhlapäivän tilalle merkitään seuraava arkipäivä vapaaksi. Joissakin maissa tiistaiksi tai torstaiksi sattuva vapaapäivä yhdistetään edelliseen tai seuraavaan viikonloppuun merkitsemällä maanantai tai perjantai vapaapäiväksi. Tällöin joku lähiviikkojen lauantai merkitään vastaavasti työpäiväksi.

Vapaapäivien lukumäärään in lieu -käytännöllä ei ole suuria vaikutuksia. Juhla- ja pyhäpäivien määrä on keskimäärin 13–15. Suomen kohdalla tämä lukema on 15, koska siinä huomioidaan myös viikonloppuun sijoittuvat juhla- ja pyhäpäivät.

Espanjalla on erikoinen järjestelmä, koska sillä on koko maata koskevien pyhä- ja juhlapäivien lisäksi alueellisia omia juhlapäiviä, mutta seuraavien neljän vuoden ajalla poistetaan vuosittain 1–2 juhlapäivää listalta siten, että ne ovat jonain tiettynä vuotena tavallisia arkipäiviä. Esimerkiksi vuonna 2025 kansallispäivä (12.10.) ei ole vapaapäivä. Vuonna 2026 pyhäinpäivä (1.11.) ja valtiomuodon päivä (6.12.) ja vuonna 2027 Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivä (15.8.) kokevat saman kohtalon. Vuonna 2024 listasta ovat poissa sekä alueellinen itsehallinto-/yhteisöpäivä 8.9. että Neitsyt Marian sikiämisen juhlapäivä (Inmaculada Concepción, 8.12.).

EU:n sisäiset erot juhla- ja pyhäpäivien määrässä voivat varsin huomattavia. Pienin määrä, 10, on Irlannilla, ja suurin, 20, puolestaan Romanialla. Romanian pyhäpäivistä kaksi – juliaaninen pääsiäispäivä ja helluntaipäivä – tosin osuu aina viikonloppuun. Lisäksi päivistä kolme on julkisen sektorin vapaapäiviä.

Juhla- ja pyhäpäiviä muualla maailmassa

Kattavaa maailmanlaatuista arkivapaavertailua on vaikea tehdä, sillä Almanakkatoimistossa ei laadita pyhä- ja juhlapäivälistoja kaikista maista. Tarkastellaan kuitenkin juhla- ja pyhälistoja viidessä EU:n ulkopuolisessa maassa: Australiassa, Japanissa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.

Australiassa osavaltioilla ja territorioilla on omat juhlapäivänsä. Osa juhla- ja pyhäpäivistä – esimerkiksi uusivuosi tai Australia-päivä – on yhteisiä, osaa taas vietetään eri osavaltioissa eri aikaan. Esimerkiksi kuninkaan syntymäpäivää juhlitaan eri puolilla maata joko kesäkuussa, syyskuussa tai lokakuussa. Alueilla on myös omia paikallisia juhlapäiviä, kuten tänä vuonna 5.11. vietettävä Melbourne Cup -päivä tai Länsi-Australian päivä 3.6.2024.

Japanissa on vapaapäiviä 16, mutta in lieu -järjestelmä siirtää viikonlopuksi osuvat vapaapäivät arkipäiville. Esimerkiksi vuonna 2024 keisarin syntymäpäivä 23.2. oli sunnuntaina, joten maanantai 24.2. oli merkitty juhlapäiväksi. Osa Japanin juhlapäivistä on kiinteillä päivillä ja osa on liikkuvia, mutta siten, että ne ovat aina maanantaina. Esimerkiksi täysi-ikäisiksi tulevia japanilaisia juhlitaan tammikuun toisena maanantaina. Japanissa oma erikoistapauksensa on kahden vapaapäivän välissä oleva yksittäisen työpäivän muuttuminen vapaapäiväksi. Näin tapahtuu vuonna 2026, kun ikääntyneitten kansalaisten kunniaksi pidettävä päivä (syyskuun 3. maanantai) on 21.9. ja syyspäiväntasausta juhlitaan 23.9. Välissä oleva 22.9. olisi työpäivä, mutta se muuttuukin vapaapäiväksi.

Isossa-Britanniassa on laskentatavasta riippuen 8–9 vapaapäivää. Lisäksi Ison-Britannian eri osilla on omia vapaapäiviään – esimerkiksi Pohjois-Irlannissa vietetään Pyhän Patrikin päivää. Erikoisuutena ovat touko- ja elokuussa olevat vapaapäivät, jotka sijoitetaan maanantaipäiviksi. Viikonloppuun osuva pyhäpäivät, esimerkiksi uusivuosi tai joulun ajan pyhät, siirtyvät seuraavana arkipäivänä vietettäviksi. Yhdysvalloissa on 11 juhlapäivää, joista kolmannes on valtion- ja taloushallinnon sektoreilla vietettäviä.

Brasiliassa on 15 pyhä- ja juhlapäivää. Erikoisuus on se, että Suomen laskiaisen aikaan Brasiliassa vietetään kaksipäiväisiä karnevaaleja, joiden jälkeinen tuhkakeskiviikko on osaksi vapaa. Lisäksi kunnilla ja kaupungeilla (korkeintaan neljä juhlapäivää) ja osavaltioilla (yksi juhlapäivä) on omia vapaapäiviään. Osa vapaapäivistä on valinnaisia (Ponto Facultativo).

Pyhän Patrickin päivän viettoa Irlannissa. Kuva: Adobe Stock

Lopuksi: miten Suomi sijoittuu vertailussa?

Arkivapaiden kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu keskikastiin. Joissakin maissa on vähemmän, mutta osassa on käytössä korvaavia järjestelmiä, jolloin esimerkiksi viikonlopuksi ei osu pyhä- tai juhlapäiviä tai sitten viikonloppuun osuvan pyhäpäivän tilalle annetaan arkipäivä vapaaksi. Emme siis ole arkivapaiden määrän suhteen erikoisasemassa.

Teksti: Asko Palviainen
Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston erikoissuunnittelija

Sivun pääkuva: Adobe Stock