Blogi

Uudistettu suomalainen nimipäiväkalenteri otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Kalenterinimet tarkistetaan nykyään viiden vuoden välein, ja vuoden 2015 uudistuksessa almanakkaan saatiin 39 uutta nimeä. Yhtään nimeä ei kalenterista poistettu, mutta Almanakkatoimistoon on tullut silti lukuisia kyselyjä siitä, miksi jokin nimi ei näykään enää vuoden 2015 almanakassa. Mistä tässä on kysymys?

Joulun tärkeimmät päivät alkavat olla takana. Jotkut meistä ovat täynnä tonttulauluja ja laatikoita jo joulupäivänä ja toiset jättävät joulun taakseen uudenvuoden juhlissa. Joillakin joulu jatkuu aina Nuutin päivään saakka. Useimmilla suomalaisilla joulu kuitenkin päättyy loppiaiseen, ja tammikuun kuudetta vietetäänkin monissa kodeissa kuusenkoristeita pakaten ja neulasia imuroiden. Mutta mikä loppiainen oikein on juhliaan?

Syksyllä kohistiin loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä lauantaille, kun työmarkkinajärjestöt ilmoittivat aloittavansa aiheesta neuvottelut kirkon kanssa. Avaus tuotti keskustelua arkivapaapäivien määrästä Suomessa ja muualla maailmassa. Pieni kertaava sukellus suomalaisiin arkivapaapäiviin lienee paikallaan.

Yliopiston almanakkatoimiston perustamisesta tulee 20 vuotta 16.12.2014. Pyöreitä vuosia juhlittiin elokuussa Tähtitorninmäellä. Tilaisuudessa Almanakkatoimiston entinen johtaja Heikki Oja muisteli Almanakkatoimiston alkuaikoja.

Ruotsalaisuuden päivää on Suomessa vietetty virallisesti vuodesta 1908. Päiväksi valittiin Kustaa Aadolf II:n kuolinpäivä 6. marraskuuta, jota oli Ruotsissa jo pidemmän aikaa vietetty eräänlaisena kansallispäivänä. Nimi Gustav Adolf kuitenkin poistettiin suomenruotsalaisesta nimipäiväkalenterista kyseiseltä päivältä vuonna 2010. Vuonna 2015 sen tilalle otettiin nimi Svea, joka liittyy myös vahvasti ruotsalaisuuteen.

”Miksi minun nimipäivälleni eli Saijan päivälle 4.10. on laitettu pojannimi Frans? Eihän kalenterissa pitäisi olla naisen- ja miehennimiä samalla päivällä!” Tämäntyyppisiä kysymyksiä Almanakkatoimisto saa aina silloin tällöin vastattavakseen.

Ennen vuoden 1789 vallankumousta Ranskassa oli voimassa gregoriaaninen kalenteri, joka oli otettu käyttöön joulukuussa 1582. Vallankumouksen yhteydessä haluttiin päästä eroon sekä vanhentuneesta mittajärjestelmästä että kalenterista. Vallankumouskalenteri oli käytössä 12 vuoden ajan vuoteen 1805 saakka, jolloin Ranska palasi takaisin gregoriaaniseen kalenteriin.

Suomalaisessa kalenterissa on merkittynä monenlaisia juhla- ja merkkipäiviä: kirkollisia juhlapäiviä, pyhäpäiviä, juhlapäiviä, liputuspäiviä sekä niin sanottuja muita merkkipäiviä. Tässä blogikirjoituksessa selvennetään näiden eroja.

Suomalaisessa almanakassa on heinäkuussa ns. naistenviikko 18.–24.7. Silloin kalenterissa on pelkästään naisten nimipäiviä.

Kesän ensimmäinen kuukausi, joka on kesäkuu, alkoi muutama päivä sitten. Kesäkuukausina pidetään nykyään kesä-, heinä- ja elokuuta. Vanhan ajanlaskun mukaan keskikesän päivä on 14.7. Tähtitieteellisenä keskikesän hetkenä voitaneen pitää kesäpäivänseisausta, jolloin Aurinko saavuttaa pohjoisen kääntöpiirin. Tänä vuonna se tapahtuu juhannuspäivänä 21.6. Miksi vanhan ajanlaskun keskikesä on melkein kolme viikkoa myöhemmin?