Blogi

Vanhoista riimukivistä tutut riimukirjaimet ovat noin 2000 vuotta vanha keksintö. Riimujen suosio on muodostanut selkeän kaaren: ensimmäisen tuhatluvun aikana riimumerkkien käyttö jatkuvasti kasvoi, saavutti huippunsa 1000–1300-luvulla ja sen jälkeen nopeasti väheni. Tällä hetkellä riimujen tuntijat ovat samanlainen erikoisuus kuin ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla.

Yliopiston almanakka sisältää tietoja muun muassa Aurinkokunnan kappaleiden liikkeistä. Tilan säästämiseksi tapahtumat ilmoitetaan symbolimuodossa. Suomessa kansa käytti aikanaan näitä kummallisen näköisiä merkkejä sään ennustamiseen, minkä vuoksi niitä alettiin nimittää myrskynmerkeiksi. Tässä blogissa kerrotaan, mitä nämä merkit tarkoittavat.

Moni kalenterintekijä on hämmästellyt sitä, että nimipäivillä on tekijänoikeus. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, miksi näin on.

Mätäkuu on noin 23.7.–23.8. kestävä, vuosisatojen ajan almanakkaan merkitty ajanjakso, johon liittyy Suomessa monenlaisia uskomuksia: ruoka pilaantuu ja haavat eivät parane. Mätänemiseen viittaava nimitys on kuitenkin luultavasti seurausta käännösvirheestä.

Suomalaisiin kalentereihin on jo satojen vuosien ajan merkitty unikeonpäivä. Päivää on vietetty Suomessa ainakin 1600-luvulta lähtien. Aluksi unikeonpäivä merkittiin suomalaisiin kalentereihin kesäkuun lopulle, mutta 1720-luvulla päiväksi vakiintui 27.7. Unikeonpäivän taustalla on legenda 200-luvulla eläneistä marttyyreista.

24. kesäkuuta on Johannes Kastajan perinteinen kirkollinen muistopäivä. Vuodesta 1955 lähtien juhannusta on vietetty Suomessa kirkollisesta perinteestä poiketen kesäkuun 20. ja 26. päivän välisenä lauantaina. Toisin on kuitenkin eteläisessä naapurimaassamme Virossa, jossa juhannus on yhä vanhalla, "oikealla" paikallaan.

Miksi viikossa on seitsemän päivää? Ja miksi me kutsumme niitä nimillä maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai ja sunnuntai? Seitsenpäiväinen viikko periytyy muinaisilta babylonialaisilta, nimitykset puolestaan ruotsista ja saksasta.

"Miksi aprillipäivää ei ole merkitty almanakkaan?" kysytään usein Almanakkatoimistosta. Syy on yksinkertainen: päivän juju on sen yllätyksellisyydessä, siinä, että yksi muistaa sen ja toinen ei. Jos aprillipäivä merkittäisiin kalentereihin, jekkuja ehkä tehtäisiin enemmän, mutta harvempi niistä menisi läpi.

Almanakka oli pitkään julkaisu, joka löytyi lähes jokaisesta talosta, torpasta ja töllistä. Siksi se on ollut tehokas kanava myös tiedottaa ja valistaa kansaa. Suomenkielisessä almanakassa onkin ainakin vuodesta 1727 saakka ollut toimitettu tekstiosio, jossa on julkaistu kirjoituksia erilaisista aiheista.

Uudistettu suomalainen nimipäiväkalenteri otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Kalenterinimet tarkistetaan nykyään viiden vuoden välein, ja vuoden 2015 uudistuksessa almanakkaan saatiin 39 uutta nimeä. Yhtään nimeä ei kalenterista poistettu, mutta Almanakkatoimistoon on tullut silti lukuisia kyselyjä siitä, miksi jokin nimi ei näykään enää vuoden 2015 almanakassa. Mistä tässä on kysymys?