Blogi

Kun kalenterin lehti kääntyy huhtikuulta toukokuulle, alkavat lipputangon omistajilla ja huoltoyhtiöillä kiireiset ajat. Suomen lippu nostetaan vuoden 2014 toukokuussa salkoon peräti kuusi kertaa.

Tänä vuonna pääsiäispäivä on 20.4. Sattumalta pääsiäinen on nyt samana päivänä sekä juliaanista kalenteria käyttävillä ortodokseilla että gregoriaanista kalenteria käyttävillä katolilaisilla ja protestanteilla. Se, että pääsiäinen on molemmissa kalentereissa samaan aikaan, on johtanut kyselyihin, kenen virhe tämä on. Se ei ole kenenkään virhe, vaan tällaisia pääsiäisiä sattuu keskimäärin muutaman kerran vuosikymmenessä. Tarkastellaanpa hieman kristillisen pääsiäisen historiaa.

Maaliskuussa kalenterissamme on kaksi merkkipäivää, jolloin juhlinnan kohteena ovat naiset ja tasa-arvo. Kansainvälinen naistenpäivä on 8.3. ja Minna Canthin päivä 19.3.

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Päivämäärä juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin Ruotsin ja Norjan saamelaiset kokoontuivat ensimmäiseen yhteiseen kokoukseen Trondheimiin. Vuonna 1992 Helsingissä pidetty saamelaiskonferenssi nimesi helmikuun kuudennen saamelaisten kansallispäiväksi. Päivä on ollut merkittynä Yliopiston almanakkaan ja muihin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen.

Vuosi on taas vaihtunut. Joissakin lehdissä pohdiskeltiin sitä, miksi kirkko ei siirtänyt keskiajalla vuodenvaihdetta tammikuun alusta jouluun. Eri aikoina on Euroopassa ollut muitakin päiviä, jotka ovat toimineet uudenvuodenpäivänä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Marian päivä, joulupäivä, pyhäinpäivä ja mikkelinpäivä.

"Sisu sai nimipäiväkseen suomalaisen kulttuurin päivän, liputuspäivän. Hienoa, kiitoksia!" Kun Yliopiston almanakkatoimisto elokuussa julkisti uudet, vuoden 2015 kalentereihin tulevat nimet, moni suomalainen ilahtui. Paljon oli kuitenkin myös niitä, jotka joutuivat pettymään. Kymmenet kansalaiset ilmaisivat tunteensa Almanakkatoimistoon saapuneissa sähköposteissa ja puheluissa.