Ruotsalainen nimipäiväkalenteri ennen ja nyt

Ruotsissa lippu nostetaan salkoon paitsi kuninkaan, kuningattaren ja kruununprinsessan syntymäpäivien kunniaksi, myös heidän kutsumanimiensä nimipäivinä. Ne ovat yleisiä liputuspäiviä. Kuningas Kaarle XVI Kustaata juhlistetaan 28. tammikuuta Karlin ja Karlan nimipäivänä (Gustavin eli Kustaan päivä 6. kesäkuuta on myös liputuspäivä, sillä silloin vietetään Ruotsin kansallispäivää). Kruununprinsessa Victoriaa juhlistetaan Viktorian ja Reginan päivänä 12. maaliskuuta ja kuningatar Silviaa Silvian ja Sylvian nimipäivänä 8. elokuuta. Nämä nimipäivät ovat hyviä esimerkkejä eri kerrostumista, joita ruotsalaiseen nimipäiväkalenteriin nykyisin sisältyy.

Karlin päivä muistuttaa Kaarle Suuren kuolinpäivästä vuonna 814 ja on peräisin saksalaisesta pyhimyskalenterista, kun taas Viktoria otettiin kalenteriin vuonna 1882 Ruotsin silloisen tulevan kuningattaren Victorian kunniaksi. Hän oli kruununprinssi Gustafin kihlattu. Kruununprinssi Gustafista tuli myöhemmin kuningas Kustaa V.

Sylvia korvasi pyhimysnimen Cyriakus nimipäiväkalenterin uudistuksessa vuonna 1901, koska nimet kuulostivat melko samanlaisilta, ja Silvia tuli mukaan vuonna 1986, kun kunkin päivän kohdalle otettiin kolme nimeä. Sylvian päivästä oli kuitenkin tullut liputuspäivä jo silloin, kun Silviasta tuli kuningatar vuonna 1976.

Ruotsin kuningasperhe Ruotsin kansallispäivänä 6.6.2025. Kuninkaan, kuningattaren ja kruununprinsessan nimipäivät ovat myös liputuspäiviä. Kuva: Sara Friberg / Kuninkaallinen hovi

Saksalaiset pyhimyskalenterit tämän päivän nimipäiväjuhlien taustalla

Ruotsin valtakunnan vanhimmat nimipäiväkalenterit pohjautuvat saksalaisiin pyhimyskalentereihin. Jälkiä niistä on edelleen nähtävissä tämän päivän kalentereissa. Edellä mainitun Karlin päivän lisäksi myös esimerkiksi Lucian päivä 13. joulukuuta ja Valborgin päivä 1. toukokuuta ovat vanhaa perua. Alun perin kalentereita käytetiin pyhimysten muistopäivien huomioimiseen, ja silloin niihin merkittiin usein pyhimysten kuolinpäivät.

1600-luvulla nimipäiväkalenterit alkoivat muuttua niin, että myös muita nimiä alettiin juhlistaa. Kalentereihin lisättiin raamatullisia nimiä, kuten Joakim ja Ester, ja vähitellen osa perinteisistä pyhimysten nimistä korvattiin tavallisemmilla ja yleisillä ruotsalaisilla nimillä. Nimipäiväkalenteri muuttui siten vähitellen vähemmän kirkolliseksi ja mukautui paremmin nykyaikaiseen käyttöön.

Vuonna 1747 Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (Kungliga Vetenskapsakademien) sai yksinoikeuden almanakkojen julkaisemiseen Ruotsin valtakunnassa. Tulevina vuosisatoina nimipäiväkalenteria kehitettiin vaiheittain. Mukaan otettiin lisää raamatullisia nimiä, kuten Rebecka ja Johanna, sekä kuningasperheeseen liittyviä nimiä, kuten Gustav ja Lovisa. Myös muutamia muodissa olleita nimiä pääsi mukaan, mutta muutokset olivat pitkään melko rajoitettuja.

Lucia Karin Olsdotter Skanssenilla vuonna 1896. Kuva: Frans G Klemming / Nordiska museet

Ruotsalainen nimipäiväkalenteri uudistettiin perusteellisesti vuonna 1901

Ruotsalaisen nimipäiväkalenterin perusteellinen uudistus tapahtui vuonna 1901 Ruotsin valtiopäivien aloitteesta. Silloin toteutettiin laaja uudistus, jossa poistettiin monia pyhimysten nimiä ja kirkollisia merkkipäiviä. Niiden tilalle otettiin noin 170 tuolloin käytössä ollutta, pääasiassa miesten nimeä. Uudistus merkitsi selkeää askelta kohti maallistuneempaa ja nykyaikaisempaa nimipäiväkalenteria.

Vuoden 1901 nimipäiväkalenteri oli voimassa suurimman osan 1900-luvusta. Tilanne muuttui uudelleen vasta vuonna 1972, jolloin tiedeakatemia menetti erioikeutensa julkaista almanakkoja. Sen jälkeen muutkin toimijat saivat mahdollisuuden julkaista omia kalentereitaan.

Esselte Almanacksförlag julkaisi vuonna 1986 uuden kalenterin, jossa oli kunkin päivän kohdalla kolme nimeä. Vuonna 1993 julkaistiin uusi versio, joka sisälsi kaksi nimeä päivää kohti. Se perustui enemmän nimien yleisyyteen, eikä saman päivän nimillä välttämättä ollut mitään yhteyttä toisiinsa. Vuonna 1994 Ruotsin akatemia julkaisi oman almanakkansa (Akademialmanackan), joka noudatti vuodelta 1901 peräisin olevaa vanhempaa periaatetta ja sisälsi vain yhden nimen päivää kohti.

Nimiluettelotoimikunta perustettiin selventämään nimipäiväkäytäntöjä

Useat rinnakkaiset nimipäiväkalenterit tekivät nimipäivien vietosta Ruotsissa melko sekavaa. Sen vuoksi perustettiin eri sidosryhmien edustajista koostuva nimiluettelotoimikunta. Sen työn tuloksena syntyi nimiluettelo ja uusi nimipäiväkalenteri, jossa joillakin päivillä oli yksi nimi ja toisilla kaksi ja jossa saman päivän nimillä oli jonkinlainen yhteys toisiinsa. Osa vuoden 1901 kalenterissa tiettyihin nimiin liitetyistä kansallisista merkkipäivistä jäi yhden nimen nimipäiviksi, esimerkiksi Nuutinpäivä (Tjugondag Knut) 13. tammikuuta ja Eerikinpäivä 18. toukokuuta, jolloin vietetään vain Knutin ja Erikin nimipäivää.

Uusi kalenteri otettiin käyttöön vuonna 2001. Se pohjautuu osittain vuoden 1901 perinteeseen, mutta siihen sisältyy myös monia nimiä vuoden 1993 kalenterista. Vuoden 1901 nimipäiväkalenteriin verrattuna mukaan oli saatu yli 200 uutta nimeä, ja sukupuolijakauma oli tasaisempi. Tavoitteena oli luoda vakaa ja pitkäaikaiseen käyttöön sopiva nimipäiväkalenteri, ja vuodesta 2001 lähtien muutokset ovat olleet suhteellisen pieniä.

Joitakin muutoksia on kuitenkin tehty. Vuonna 2011 kalenteriin lisättiin Fatima, Kevin, Sam ja William, kun taas Gurli, Helmi ja Regina poistettiin. Myöhemmin on lisätty vielä nimet Emmy ja Jasmine (2015), Ronja ja Saga (2018) sekä Cornelia, Henry, Maja, Noa, Olle ja Tim (2022). Samana vuonna mukaan otettiin uudelleen Regina, joka oli ollut ilman nimipäivää vain yksitoista vuotta. Vuonna 2027 kalenteriin lisätään nimet Cassandra, Eira, Flora, Mio, Vilgot ja Zackarias.

Nykyään perusperiaatteena on, että uudet nimet ovat käytössä tällä hetkellä ja että niillä on kielellinen tai kulttuurinen yhteys nimeen, jonka kanssa niillä on yhteinen nimipäivä. Nimipäiväkalenterissa on edelleen enintään kaksi nimeä päivää kohti. Poikkeus on 6. tammikuuta, jolloin Kasper, Melker ja Baltsar jakavat nimipäivän. Tammikuun 1. päivä on ainoa päivä, jolle ei ole nimetty mitään nimeä, vaan se on yhteinen nimipäivä kaikille niille, joilla ei ole omaa nimipäivää kalenterissa.

Nimipäiväkalenterin hallinnoinnista huolehtii erityinen nimiluettelotoimikunta (namnlängdskommitté), jossa on edustajat Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksesta, Ruotsin akatemiasta, Kuninkaallisesta tiedeakatemiasta ja Kuninkaallisesta kirjallisuusakatemiasta (Kungl. Vitterhetsakademien).

Itämaan tietäjät – Kasper, Melker ja Baltsar – ovat saapuneet kunnioittamaan Jeesus-lasta. Tätä Raamatun tapahtumaa juhlistetaan loppiaisena. Teos: Tietäjien kumarrus (The Adoration of the Magi), kopio Hugo van der Goesin mukaan / The Metropolitan Museum of Art

Laajennettu nimiluettelo antaa useammalle mahdollisuuden juhlia nimipäivää

Edellä kuvatun nimipäiväkalenterin lisäksi nimiluettelotoimikunta ylläpitää myös laajennettua nimiluetteloa, jota toimikunta myös hallinnoi. Se sisältää paljon nimiä, joilla ei ole omaa nimipäivää, mutta jotka ovat kielellisesti sukua olemassa oleville kalenteriin sisältyville nimille. Esimerkiksi toisena joulupäivänä eli Tapaninpäivänä nimipäivää viettävät Staffan ja Stefan , mutta laajennetun nimiluettelon mukaan myös Esteban, Istvan, Stefania, Stefano, Stefanus, Steffen, Stephanie, Stephen, Steve ja Tapani. Näin nimipäiväperinteeseen saadaan liitettyä useampia nimiä, vaikka ne eivät olisikaan mukana varsinaisessa kunkin päivän nimipäiväkalenterissa.

Laajennettu nimiluettelo on saatavilla Ruotsin akatemian ja Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen verkkosivuilta.

Tämän hetken suosikkinimiä Ruotsissa

Suomenruotsalaisen ja suomalaisen nimipäiväkalenterin uudistuksissa kalenteriin otettavat uudet nimet perustuvat tilastoihin. Samaa periaatetta ei siis noudateta Ruotsissa. Kuitenkin myös Ruotsissa laaditaan nimitilastoja viranomaisten (Skatteverket) vuosittain tammikuussa julkaisemien tietojen perusteella. Tämä tilasto sisältää edellisen vuoden aikana lapsille annetut nimet, ei siis kaikkien vuoden aikana syntyneiden lasten nimiä.

Vuonna 2025 Ruotsin suosituimmat vauvoille annetut nimet olivat Vera ja Noah. Seuraavaksi suositummat nimet olivat Freja, Lilly, Astrid ja Olivia sekä Valter, Hugo, Liam ja Oliver. Tilastot on laskettu ns. yhdistetyillä nimimuodoilla, eli esimerkiksi kaikki Noa-nimen saaneet lasketaan yhteen Noah-nimen saaneiden kanssa.

Kuvassa on suosituimpia Ruotsissa vuonna 2025 lapsille annettuja nimiä. Kuva: Yliopiston almanakkatoimisto

Koko 2000-luvulla sekä Ruotsissa että Suomessa yksi suurimmista muotisuuntauksista uusien vanhempien keskuudessa on antaa lapsille yksilöllisiä nimiä. Tällöin koko nimi tai nimen kirjoitusasu on yksilöllinen. Yleisimpiä tytöille Ruotsissa 2000-luvulla annettuja nimiä ovat kuitenkin Alice, Wilma ja Maja, pojille William, Oscar ja Lucas.

Monet suosituimmista nimistä ovat kaksitavuisia, eritoten äännettyinä. Tyttöjen nimet päättyvät usein a-kirjaimeen, ja E on suosittu alkukirjain (Emma, Ebba, Ella ja Elsa ovat kaikki kymmenen suosituimman nimen joukossa). Poikien nimissä käytetään usein l-kirjainta, kuten esimerkiksi nimessä Lukas. Muita suosittuja l-kirjaimen sisältäviä nimiä ovat William, Elias, Alexander, Emil, Liam ja Oliver. Useat edellä mainituista nimistä ovat esimerkkejä ns. kolmen sukupolven säännöstä, eli siitä, että vanhemmat antavat lapsilleen samoja nimiä, jotka olivat suosittuja heidän isovanhempiensa sukupolvessa.

Ruotsin nimitilastot ovat saatavilla Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen verkkosivuilla Siellä on myös tietoa ruotsalaisista nimipäivistä ja vinkkejä useista blogikirjoituksista, jotka käsittelevät kalenterin kehitystä. Ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten nimipäiväkalentereiden eroista voi lukea lisää Språkbruk-lehdestä Våra namn – från helgon och tsarer till smekformer och kändisar sekä Kielikellon artikkelista Nimipäivät ja nimitrendit Suomessa ja Ruotsissa.

Teksti: Leila Mattfolk
Nimipäiväasiantuntija, Helsingin yliopisto
Nimistönhuollon asiantuntija, Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos (Institutet för språk och folkminnen), Uppsala

Sivun pääkuva: Nimipäivät aitassa. Kirjasta Ett hem (26 akvarellia). Carl Larsson (n. 1895) / Nationalmuseum

Lähteitä:

Brylla, Eva (red.) (2000): Namnlängdsboken, Historien bakom namnen i almanackan.

Brylla, Eva och Katharina Leibring (2026): Förnamn i Sverige – kortfattat namnlexikon. Tillgängligt här.

af Klintberg, Bengt (2001): Namnen i almanackan.

Oja, Heikki (2023): Helgonnamn i almanackan.