logo sv

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Naistenviikko lupaa sateita

Suomalaisessa almanakassa on heinäkuussa ns. naistenviikko 18.–24.7. Silloin kalenterissa on pelkästään naisten nimipäiviä. Viikko tunnetaan myös akkainviikkona tai ämmäviikkona – jopa akkain kusiviikkona. Vanhan kansan mukaan naistenviikolla sataa aina, sillä naiset ovat kovia itkemään. ”Jos on poudat, niin varokaa ämmäviikkoa; kyllä ämmät kastelevat”, sanottiin esimerkiksi Viljakkalassa. Koska naistenviikko sijoittuu heinätöiden aikaan, sen säätä on seurattu erityisen tarkasti.

Läs mer >>

Yöttömästä yöstä

Kesän ensimmäinen kuukausi, joka on kesäkuu, alkoi muutama päivä sitten. Kesäkuukausina pidetään nykyään kesä-, heinä- ja elokuuta. Vanhan ajanlaskun mukaan ensimmäinen kesäpäivä oli 14.4. ja ensimmäinen talvipäivä 14.10. Näiden lisäksi merkkipäiviä olivat vielä keskikesä 14.7. ja keskitalvi 14.1.

Tähtitieteellisenä keskikesän hetkenä voitaneen pitää kesäpäivänseisausta, jolloin Aurinko saavuttaa pohjoisen kääntöpiirin. Tänä vuonna se tapahtuu juhannuspäivänä 21.6. klo 13.51. Miksi sitten vanhan ajanlaskun keskikesä on melkein kolme viikkoa myöhemmin?

Läs mer >>

Liput liehuvat toukokuussa

Kun kalenterin lehti kääntyy huhtikuulta toukokuulle, alkavat lipputangon omistajilla ja huoltoyhtiöillä kiireiset ajat. Suomen lippu nostetaan vuoden 2014 toukokuussa salkoon peräti kuusi kertaa.

Suomalaisessa kalenterissa on tällä hetkellä yhteensä 19 vuosittaista liputuspäivää. Näistä kuusi on virallisia liputuspäiviä, jotka mainitaan liputusasetuksessa:

Läs mer >>

Lyhyt oppimäärä pääsiäisen ajankohdasta

Tänä vuonna pääsiäispäivä on 20.4. Sattumalta pääsiäinen on nyt samana päivänä sekä juliaanista kalenteria käyttävillä ortodokseilla että gregoriaanista kalenteria käyttävillä katolilaisilla ja protestanteilla. Se, että pääsiäinen on molemmissa kalentereissa samaan aikaan, on johtanut kyselyihin, kenen virhe tämä on. Se ei ole kenenkään virhe, vaan tällaisia pääsiäisiä sattuu keskimäärin muutaman kerran vuosikymmenessä. Tarkastellaanpa hieman kristillisen pääsiäisen historiaa. 

Läs mer >>

Maaliskuussa juhlitaan naisia ja tasa-arvoa

Maaliskuussa kalenterissamme on kaksi merkkipäivää, jolloin juhlinnan kohteena ovat naiset ja tasa-arvo. Kansainvälinen naistenpäivä on 8.3. ja Minna Canthin päivä 19.3.

Kansainvälisen naistenpäivän vieton juuret ovat 1900-luvun alun työväenliikkeessä. Päivän avulla haluttiin ajaa naisille tasa-arvoa ja äänioikeutta. Yhdysvalloissa vietettiin ensimmäisen kerran kansallista naistenpäivää 28.2.1909 Amerikan sosialistipuolueen kehotuksesta. Kansainvälinen päivästä tuli, kun sen vietto hyväksyttiin vuonna 1910 sosialistisen internationaalin naisten kokouksessa Kööpenhaminassa. Jo seuraavana vuonna sitä vietettiin Itävallassa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa 19.3., mutta vähitellen päiväksi vakiintui 8.3.

Läs mer >>

Saamelaiset almanakassa

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Päivämäärä juontaa juurensa vuoteen 1917, jolloin Ruotsin ja Norjan saamelaiset kokoontuivat ensimmäiseen yhteiseen kokoukseen Trondheimiin. Vuonna 1992 Helsingissä pidetty saamelaiskonferenssi nimesi helmikuun kuudennen saamelaisten kansallispäiväksi. Päivä on ollut merkittynä Yliopiston almanakkaan ja muihin kalentereihin vuodesta 2004 alkaen.

Läs mer >>

Vuoden vaihtumisesta

Vuosi on taas vaihtunut. Joissakin lehdissä pohdiskeltiin sitä, miksi kirkko ei siirtänyt keskiajalla vuodenvaihdetta tammikuun alusta jouluun.

Se, että vuosi vaihtuu tammikuussa, on roomalaisilta peritty tapa. Alkujaan roomalaisilla vuosi vaihtui maaliskuun alussa. Tämä näkyy edelleen muutamissa englanninkielisissä kuukauden nimissä. Esimerkiksi nimessä October (suomeksi lokakuu) on latinan kielen sana octa, joka tarkoittaa kahdeksaa. Lokakuu oli vanhassa roomalaisessa ajanlaskussa kahdeksas kuukausi.

Läs mer >>

Loppiainen, helatorstai ja muut arkivapaapäivät

Syksyllä kohistiin loppiaisen ja helatorstain siirtämisestä lauantaille, kun työmarkkinajärjestöt ilmoittivat aloittavansa aiheesta neuvottelut kirkon kanssa. Avaus tuotti keskustelua arkivapaapäivien määrästä Suomessa ja muualla maailmassa. Pieni kertaava sukellus suomalaisiin arkivapaapäiviin lienee paikallaan.

Suomessa on kolme pyhäpäivää, joita vietetään aina arkipäivänä: pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä ja helatorstai. Juhla- ja pyhäpäivistä arkipäivälle voivat osua myös uudenvuodenpäivä, loppiainen, vappu, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä. Arkeen mahdollisesti sijoittuvia juhla- ja pyhäpäiviä on siis yhteensä yhdeksän. Lisäksi juhannusaatto ja jouluaatto ovat suurimmalla osalla väestöstä vapaapäiviä, jolloin mahdollisen arkivapaapäivän tuottavien päivien lukumäärä nousee yhteentoista.

Läs mer >>

Nimipäivät herättävät tunteita

"Sisu sai nimipäiväkseen suomalaisen kulttuurin päivän, liputuspäivän. Hienoa, kiitoksia!"

Kun Yliopiston almanakkatoimisto elokuussa julkisti uudet, vuoden 2015 kalentereihin tulevat nimet, moni suomalainen ilahtui. Paljon oli kuitenkin myös niitä, jotka joutuivat pettymään. Kymmenet kansalaiset ilmaisivat tunteensa Almanakkatoimistoon saapuneissa sähköposteissa ja puheluissa.

"Uudistus kalenteriin oli taas ajankohtainen ja joka kerta sitä odottaa, että löytyisi oma nimi myös valittujen joukosta. Turhaan", harmitteli eräs Pirja sähköpostiviestissään.

Läs mer >>

Login Form