logo sv

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Missä on Tuulikki? Onko nimeni poistettu almanakasta?

Uudistettu suomalainen nimipäiväkalenteri otettiin käyttöön tämän vuoden alussa. Kalenterinimet tarkistetaan nykyään viiden vuoden välein, ja vuoden 2015 uudistuksessa almanakkaan saatiin 39 uutta nimeä. Näistä naistennimiä on 22 ja miestennimiä 17. Yhtään nimeä ei kalenterista poistettu.

Rajana kalenteriin pääsylle oli, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Lisäksi otettiin huomioon myös muita näkökohtia. Esimerkiksi suomalaisia nimiasuja on yleensä suosittu. Siksi kalenteristamme löytyy pojannimi Aleksi mutta ei nimeä Alex, vaikka sekin on ylittänyt tuon 500 nimen rajan.

Läs mer >>

Kaanaan häät, härkäviikot ja hiiren jäljet – mitä kaikkea liittyy loppiaiseen?

Joulun tärkeimmät päivät alkavat olla takana. Jotkut meistä ovat täynnä tonttulauluja ja laatikoita jo joulupäivänä ja toiset jättävät joulun taakseen uudenvuoden juhlissa. Joillakin joulu jatkuu aina Nuutin päivään saakka. Useimmilla suomalaisilla joulu kuitenkin päättyy loppiaiseen, ja tammikuun kuudetta vietetäänkin monissa kodeissa kuusenkoristeita pakaten ja neulasia imuroiden. Mutta mikä loppiainen oikein on juhliaan?

Läs mer >>

Almanakkatoimiston alkuajoilta

Yliopiston almanakkatoimiston perustamisesta tulee 20 vuotta 16.12.2014. Pyöreitä vuosia juhlittiin elokuussa Tähtitorninmäellä. Tilaisuudessa Almanakkatoimiston entinen johtaja Heikki Oja muisteli Almanakkatoimiston alkuaikoja. Allaoleva on lyhennelmä juhlapuheesta. Taustaksi kerrottakoon vielä, että almanakkaerioikeudella tarkoitetaan 1700-luvulta alkaen vallinnutta yksinoikeutta julkaista suomalaista almanakkaa. Privilegion hallinta kulkeutui Ruotsin tiedeakatemialta Turun Akatemialle, Keisarilliselle Aleksanterin Yliopistolle ja lopulta Helsingin yliopistolle. Helsingin yliopisto ei kustantanut kalentereita itse, vaan vuokrasi erioikeuden jollekin kirjapainolle. Viimeisin erioikeuden vuokraaja oli Ajasto Osakeyhtiö.

Läs mer >>

Svenska dagen förr och nu - Gustav Adolf gör plats för Svea

Svenska dagen har i Finland firats officiellt sedan år 1908. Initiativet togs av Svenska folkpartiets centralstyrelse, som med den ville öka känslan av samhörighet bland landets alla svenskspråkiga och samtidigt påminna om banden till Sverige. Ett antal dagar var på förslag som "svensk dag". Man stannade för den 6 november, Gustav II Adolfs dödsdag, som i Sverige redan en längre tid hade varit något av en svensk nationaldag. Med det valet ville man i Finland som protest mot det ryska förtrycket hylla den fasta svenska samhällsordningen, rättssystemet samt tanke- och religionsfriheten.

Läs mer >>

Onnea, Saija, Saila ja Frans! Miesten ja naisten yhteisistä nimipäivistä

”Miksi minun nimipäivälleni eli Saijan päivälle 4.10. on laitettu pojannimi Frans? Eihän kalenterissa pitäisi olla naisen- ja miehennimiä samalla päivällä!” Tämäntyyppisiä kysymyksiä Almanakkatoimisto saa aina silloin tällöin vastattavakseen.

Naisennimet Saija ja Saila, joiden päivä on 4.10., saivat todellakin rinnalleen miehennimen Frans vuoden 2010 nimipäiväuudistuksessa. Tämä johtui siitä, että Frans oli ollut aiemminkin, vuoteen 1928 asti, suomalaisessa kalenterissa tällä samalla päivällä.

Läs mer >>

Ranskalainen vallankumouskalenteri

Helsingissä  laidunkarstaohdakkeen (eli fructidorkuun 17.) päivänä

Vajaan kolmen viikon kuluttua 23.9.2014 alkaa vuosi 223 Ranskan vallankumouskalenterissa.  Eräissä lähteissä vuoden alkupäiväksi ilmoitetaan 22.9. Syynä poikkeavuuteen on erilaiset karkauspäiväsäännöt. Se, onko Ranskan vallankumouskalenteri oikea nimi kalenterille, on aiheuttanut välillä keskustelua. Vallankumous alkoi vuonna 1789. Ranska julistettiin tasavallaksi vuonna 1792. Koska vuonna 1793 käyttöön otettu kalenterin ensimmäinen vuosi asetettiin alkamaan 22.9.1792, sitä on esitetty kutsuttavaksi Ranskan tasavallan kalenteriksi eikä vallankumouskalenteriksi.

Läs mer >>

Kalenterin merkkipäivistä

Suomalaisessa kalenterissa on merkittynä monenlaisia juhla- ja merkkipäiviä: kirkollisia juhlapäiviä, pyhäpäiviä, juhlapäiviä, liputuspäiviä sekä niin sanottuja muita merkkipäiviä. Näistä kirkolliset juhlapäivät määrää kirkkolaki ja pyhäpäiviksi luetaan kirkolliset juhlapäivät ja sunnuntait. Vappu ja itsenäisyyspäivä ovat suomalaisessa kalenterissa juhlapäiviä.

Läs mer >>

Naistenviikko lupaa sateita

Suomalaisessa almanakassa on heinäkuussa ns. naistenviikko 18.–24.7. Silloin kalenterissa on pelkästään naisten nimipäiviä. Viikko tunnetaan myös akkainviikkona tai ämmäviikkona – jopa akkain kusiviikkona. Vanhan kansan mukaan naistenviikolla sataa aina, sillä naiset ovat kovia itkemään. ”Jos on poudat, niin varokaa ämmäviikkoa; kyllä ämmät kastelevat”, sanottiin esimerkiksi Viljakkalassa. Koska naistenviikko sijoittuu heinätöiden aikaan, sen säätä on seurattu erityisen tarkasti.

Läs mer >>

Yöttömästä yöstä

Kesän ensimmäinen kuukausi, joka on kesäkuu, alkoi muutama päivä sitten. Kesäkuukausina pidetään nykyään kesä-, heinä- ja elokuuta. Vanhan ajanlaskun mukaan ensimmäinen kesäpäivä oli 14.4. ja ensimmäinen talvipäivä 14.10. Näiden lisäksi merkkipäiviä olivat vielä keskikesä 14.7. ja keskitalvi 14.1.

Tähtitieteellisenä keskikesän hetkenä voitaneen pitää kesäpäivänseisausta, jolloin Aurinko saavuttaa pohjoisen kääntöpiirin. Tänä vuonna se tapahtuu juhannuspäivänä 21.6. klo 13.51. Miksi sitten vanhan ajanlaskun keskikesä on melkein kolme viikkoa myöhemmin?

Läs mer >>

Liput liehuvat toukokuussa

Kun kalenterin lehti kääntyy huhtikuulta toukokuulle, alkavat lipputangon omistajilla ja huoltoyhtiöillä kiireiset ajat. Suomen lippu nostetaan vuoden 2014 toukokuussa salkoon peräti kuusi kertaa.

Suomalaisessa kalenterissa on tällä hetkellä yhteensä 19 vuosittaista liputuspäivää. Näistä kuusi on virallisia liputuspäiviä, jotka mainitaan liputusasetuksessa:

Läs mer >>

Login Form