logo sv

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Neuvostokalenteri eli neuvostoliittolainen vallankumouskalenteri

Kalenterihistoria tuntee kaksi vallankumouskalenteria. Ensimmäinen niistä oli Ranskassa vuosina 1793–1805 käytössä ollut kalenteri (ks. syyskuun 2014 blogi). Toinen vallankumouskalenteri oli käytössä Neuvostoliitossa noin 11 vuoden ajan vuodesta 1929 lähtien. Tutustutaan aluksi hieman itäisen naapurin kalenterihistoriaan.  

Läs mer >>

Milloin on Anne-Marin tai Juha-Pekan nimipäivä?

Suomalaisessa nimipäiväkalenterissa on tällä hetkellä 873 nimeä, joista 455 on naistennimiä ja 418 miestennimiä. Miksei siellä ole sellaisia yleisiä yhdysnimiä kuin vaikkapa Anne-Mari tai Juha-Pekka?

Läs mer >>

Ajanlaskua sananlaskuissa

Vuosi, kuukausi, viikko, vuorokausi, tunti, minuutti... Ihminen elää ajassa, ja ajan kuluminen määrittää meidän kaikkien elämää. Ajan olemus on mysteeri, jota ihminen on pohtinut vuosituhansien ajan. Jo Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa (Saarn. 3: 1–8) todetaan, että kaikella on aikansa:

Läs mer >>

Eino Leinon päivä on runon ja suven päivä

Eino Leinon (1878–1926) kuolemasta on kulunut tänä vuonna 90 vuotta, mutta hän on säilyttänyt asemansa suomalaisten rakastetuimpien runoilijoiden joukossa. Heinäkuun alussa hänen merkkipäivänsä 6.7. kunniaksi pidetään eri puolilla Suomea runoiltoja, kirjanäyttelyitä ja konsertteja. Samalla voi juhlia myös yleisesti runoutta ja Suomen kesää.

Läs mer >>

Juhannus ja keskikesän päivä

Olemme lähestymässä kesäpäivänseisausta, joka on tänä vuonna 21.6. klo 1.34. Tällöin Aurinko saavuttaa pohjoisen kääntöpiirin. Aurinko on silloin pohjoisimmillaan taivaalla. Suomessa päivä on pisimmillään ja yö lyhimmillään, jos yötä edes on. Hieman Kemin eteläpuolella kulkee yöttömän yön raja. Tämän rajan kohdalla Aurinko, tai tarkemmin Auringon yläreuna,  ei yhtenä yönä laske horisontin alle. Pohjoisemmaksi siirryttäessä tällaisten öiden määrä kasvaa.

Läs mer >>

Flooran päivä – ylioppilaiden keväinen juhlapäivä

Toukokuussa on kaksi perinteistä ylioppilaiden juhlapäivää: vappu 1.5. ja Flooran päivä 13.5. Näistä vappu on nykyisin yleinen vapaapäivä ja virallinen liputuspäivä, kun taas Flooran päivä on tavallinen kalenteripäivä, naisennimien Floora ja Kukka nimipäivä. Opiskelijoiden juhlinta keskittyy nykyään vapunaattoon ja vappupäivään, mutta Flooran päivääkään ei ole täysin unohdettu. Kumpi näistä on se alkuperäinen ylioppilaiden kevätjuhlan päivä?

Läs mer >>

Tiburtiuksen päivä ja ensimmäinen suvipäivä

Jokakeväinen keskustelunaihe on se, koska kevät oikein alkaa. Nyt huhtikuun alussa on lämpötila ollut päivällä plussalla useita asteita, joillakin paikkakunnilla on jo 10 asteen rajakin rikottu. Yöt voivat olla edelleen kylmiä. Milloin siis kevät tai kesä alkaa?

Läs mer >>

Ahvenanmaan liput liehuvat

Useimmissa maamme ruotsin- ja kaksikielisissä kalentereissa on merkittynä suomalaisten liputuspäivien lisäksi myös Ahvenanmaan viralliset liputuspäivät. Niitä on kolme: 30.3. on Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja neutralisoinnin juhlapäivä (dagen för högtidlighållande av Ålands demilitarisering och neutralisering), huhtikuun viimeisenä sunnuntaina vietetään Ahvenanmaan lipun päivää (Ålands flaggas dag) ja 9.6. liput nostetaan salkoihin Ahvenanmaan itsehallintopäivän (Ålands självstyrelsedag) kunniaksi. Harva tuntee näitä päiviä, ja vielä harvempi niiden taustaa.

Läs mer >>

Helmikuu ja karkauspäivä

Mikä karkauspäivä?

Helmikuu on alkanut. Tosin tässä helmikuussa on erikoista se, että kuukaudessa on tavanomaisen 28 päivän tilalla 29 päivää. Viimeisen päivän kohdalla on merkintä karkauspäivä. Kuka karkaa ja mistä? Päivän erikoinen nimi on vanhaa perua. Se tulee ajalta, jolloin ajan mittaukseen käytettiin sauvaa tai levyä, jossa oli reikä tai kolo eri päiville. Vuorokauden vaihtuessa tikkua siirrettiin seuraavaan reikään tai koloon, paitsi karkauspäivänä, jolloin reiästä otettu tikku laitettiin takaisin alkuperäiseen reikään. Se siis hypähti paikallaan eli "karkasi".

Läs mer >>

Ajanlaskusta, vuodesta 0 ja sen puuttumisesta

Hyvää uutta vuotta! On alkamassa vuosi 2016. Mutta mistä onkaan kulunut 2016 vuotta? Yliopiston almanakan kannessa on teksti "Yliopiston almanakka karkausvuodeksi 2016 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän". Kun asiaa tutkii hieman tarkemmin, huomaa että se ei ehkä olekaan näin yksinkertainen. Jo se, milloin Jeesus syntyi, on epävarmaa. Myös se, onko Jeesus historiallinen henkilö, on herättänyt epäilyksiä. Keskityn tässä pohtimaan asiaa ajanlaskun kannalta. Se, ovatko jotkut tapahtumat tosia vai eivät, jääköön teologien tehtäväksi.

Läs mer >>

Login Form