logo sv

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Apostolien päivä tuli almanakkaan 2000-luvulla

Heinäkuun 21. päivälle on tänä vuonna (2019) moniin kalentereihin merkitty apostolien päivä. Se on kirkollinen pyhäpäivä, jota vietetään vuosittain kuudentena sunnuntaina helluntaista. Apostolien päivän ajankohta vaihtelee pääsiäisen ajankohdan mukaan. Aikaisimmillaan se on 21.6. ja myöhäisimmillään 25.7. Päivä sai nimensä vuoden 2000 pyhäpäiväuudistuksen yhteydessä, aiemmin se oli nimeltään 5. kolminaisuuden päivän jälkeinen sunnuntai. Pyhän Kolminaisuuden päivä on aina helluntaipäivää seuraava sunnuntai.

Läs mer >>

Kustaan nimipäivä on Ruotsin kansallispäivä

Kyösti, Kustaa ja Kustavi – nämä kolme miehennimeä ovat suomalaisessa kalenterissa kesäkuun 6. päivänä. Suomenruotsalaisesta almanakasta löytyvät tältä päivältä Gustav ja Gösta sekä naisennimi Gustava. Näiden kaikkien nimien taustalla on Kustaa Vaasa, joka kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi 6. kesäkuuta vuonna 1523.

Läs mer >>

Toukokuussa tehdään toukotöitä

Tämänkertainen blogi on 10. osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Toissa vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Viime vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu), syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn) ja marraskuuta (Maa martona makaa). Tänä vuonna on käsitelty helmikuuta (Helmikuussa on puissa jäähelmiä). Toukokuun jälkeen käsitellään elokuun blogissa elokuun nimeä.

Läs mer >>

Palmusunnuntaina liikkuvat virpojat ja trullit

Jeesus ratsastaa Jerusalemiin, virpojat toivottavat loruillaan ihmisille siunausta ja trullit kiertelevät kylillä. Miten nämä asiat liittyvät toisiinsa?

Läs mer >>

Pääsiäinen on tänä vuonna sijoiltaan – vai onko?

Pääsiäisen ajankohtaa käsiteltiin Yliopiston almanakkatoimiston blogissa jo huhtikuussa 2014. Koska toimistoomme on tullut lukuisia kysymyksiä koskien vuoden 2019 pääsiäisen ajankohtaa, palataan tähän asiaan vielä kerran.

Läs mer >>

Helmikuussa on puissa jäähelmiä

Tämänkertainen blogi on yhdeksäs osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Toissa vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Viime vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu), syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn) ja marraskuuta (Maa martona makaa). Helmikuun jälkeen käsitellään toukokuun blogissa toukokuun nimeä.

Läs mer >>

Uusi nimilaki ja nimipäivät

Suomessa astui 1.1.2019 voimaan uusi etu- ja sukunimilaki, joka tuo lisää valinnanvapautta suomalaisten nimenantoon. Nimilain uudistaminen katsottiin tarpeelliseksi, koska yhteiskunnassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut monia sellaisia muutoksia, joita aiempi laki ei ottanut huomioon. Maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan omien kulttuuriensa nimikäytäntöjä, jotka olivat usein vanhan lain vastaisia. Samoin perheeseen ja avioliittoon liittyvät käsitykset ovat monelta osin muuttuneet. 

Läs mer >>

Adventtikalenteri aloittaa joulunodotuksen

Lapsuudessani 1980- ja 90-luvuilla minulle se oikea joulukalenteri oli partiolaisten adventtikalenteri. Se alkoi joinakin vuosina jo marraskuun puolella, kun ensimmäinen adventti koitti, ja kuvitus oli taidokas. Luukkujen alta ei paljastunut vain yksittäisiä kuvia, vaan kalenterin maisema muuttui luukku luukulta mielenkiintoisemmaksi ja jouluisemmaksi.

Läs mer >>

Maa martona makaa

Tämänkertainen blogi on seitsemäs osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Viime vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Tänä vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu) ja syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn). Marraskuun jälkeen käsitellään helmikuun blogissa helmikuun nimeä.

Läs mer >>

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain oranssia – halloween Suomessa ja muualla

Kaiverretut kurpitsat, kummitusilmapallot ja hämähäkkikoristeet ilmestyvät kauppoihin ja vanhemmat suunnittelevat toinen toistaan kammottavamman näköisiä tarjottavia lasten juhliin. Naamiaisasujen suunnittelu käy kuumana. Halloween lähestyy!

Läs mer >>

Login Form