logo

Blogi

Almanakkatoimiston blogissa ilmestyy puheenvuoroja kalenterimaailman kysymyksistä. Käsittelyyn pääsevät mm. nimipäiviin, kalenterin juhla- ja merkkipäiviin ja liputukseen liittyvät asiat sekä almanakan kannalta olennaiset tähtitaivaan ilmiöt. Blogia kirjoittavat Almanakkatoimiston työntekijät ja muut kalenterimaailman asiantuntijat – aika ajoin myös ruotsiksi.

I Almanacksbyråns blogg diskuteras frågor som på olika sätt tangerar kalendervärlden. Ämnen som tas upp är bl.a. namnsdagar, kalenderns fest- och flaggdagar, frågor som rör flaggning och fenomen på stjärnhimlen som är viktiga för almanackan. De som bloggar är de som arbetar vid Almanacksbyrån samt andra experter på kalenderfrågor. En del blogginlägg skrivs på svenska.

Almanakka kansaa sivistämässä

“Ei liene kuitenkaan yhtään kirjaa, joka leviäisi laajemmalle, kuin almanakka. Harwa se koti ollee, jonne ei se pääse, ja harwaa kirjaa niin usein tarkastellaan kuin sitä. Sentähden on siinä olewilla kirjoituksilla, jos millään, waikutusta, eikä ole suinkaan wähäpätöinen asia, mitä siihen painetaan niin monen nähtäwäksi. Almanakan tekijät näkywät sitä ymmärtäwänki, sillä säännöllisesti on siinä joka wuosi opettawaisia kirjoituksia, jotka epäilemättä owat paljonkin hywää aikaansaaneet suuressa lukijapiirissään.”
Väinämöinen 1.3.1900

Läs mer >>

Rooman imperaattorit ja keisarit kuukausien nimissä

Tämänkertainen blogi on 13. osa kuukausien nimiä käsittelevässä sarjassa. Aikaisemmissa blogeissa on käsitelty nykyisten kuukausiennimien taustoja. Nyt tarkastellaan Rooman imperaattorien, ja myöhemmin keisarien, intoa nimetä kuukausia itsensä mukaan. Muutamiin tapauksiin olen viitannut aiemmin julkaistuissa blogeissani, mutta tässä ne on nyt koottu kaikki ”yksiin kansiin”.

Läs mer >>

Marian ilmestyspäivästä on yhdeksän kuukautta jouluun

”Ajan tasalla – Suomalainen kalenteri tänään” on tietokirja, jonka Yliopiston almanakkatoimiston asiantuntijat Onerva Ollila, Asko Palviainen ja Minna Saarelma-Paukkala julkaisivat viime syksynä (Otava 2019). Teoksessa kerrotaan niin ajanlaskun historiasta kuin suomalaisen kalenterin pyhäpäivistä ja muista merkkipäivistä. Julkaisemme nyt maaliskuun blogina Minna Saarelma-Paukkalan kirjoittaman luvun, jossa käsitellään Marian ilmestyspäivää. Vuonna 2020 Marian ilmestyspäivä on sunnuntaina 22. maaliskuuta.

”Maria, Herran piikanen…” Suomalaisessa kalenterissa on maaliskuussa Marian ilmestyspäivä. Se on pääsiäistä edeltävään paastonaikaan sijoittuva pyhäpäivä, joka kuuluu kuitenkin joulun pyhiin. Marian ilmestyspäivän aiheena on enkeli Gabrielin vierailu neitsyt Marian luona. Enkeli ilmoitti silloin Marialle, että hänestä tulee Jeesuksen äiti. Marian päivä on siksi yhdeksän kuukautta ennen joulua.

Läs mer >>

Ajasta allakkaan -näyttely sukeltaa ajanlaskun maailmaan

Observatorion näyttelyhuoneen lasivitriineihin on aseteltu vanhoja ja uusia suomalaisia kalentereita. Esillä on niin tavallisia tasku- ja seinäkalentereita kuin erikoisempia kalenterituotteita, kuten pyyhekalenteri ja posliininen kalenterirasia. Seinällä riippuu puinen kalenterisauva, jollaisia suomalaiset käyttivät ennen kuin painetut almanakat yleistyivät. Tietokoneen näytöltä löytyy runsaasti lisätietoa niin ajanlaskun perusteista ja suomalaisen almanakan vaiheista kuin vaikkapa muinaisten roomalaisten, kiinalaisten tai maya-kansan kalentereista. 

Tammikuun 16. päivänä avattiin Helsingin observatoriolla uusi kalenteriaiheinen pienoisnäyttely Ajasta allakkaan, joka on avoinna elokuun 2021 loppuun saakka. Tällaisia ajanlaskuun ja kalentereihin liittyviä näyttelyitä ei Suomessa ole kovin usein ollut tarjolla. Vuonna 2005, jolloin suomalainen almanakka täytti 300 vuotta, Yliopiston almanakkatoimisto järjesti pienen kalenterinäyttelyn Helsingin Postitalolla. Tuolloin Suomen postilaitos julkaisi myös taiteilija Kaisu Klemetin suunnitteleman postimerkin juhlavuoden kunniaksi. Espoossa sijaitseva Suomen kellomuseo on erikoistunut mekaanisiin kelloihin, ja sielläkin on toisinaan ollut esillä myös muita ajan mittaamiseen käytettyjä välineitä – kuten kalentereita.

Läs mer >>

Vuoden ja vuosikymmenen vaihtumisesta

Nyt koko maapallo on siirtynyt uuteen vuoteen. Siirtymä vei kaikkiaan 26 tuntia. Miksi se ei vienyt 24 tuntia? Tutkitaan tätä seuraavaksi.

Läs mer >>

Talvikuusta tuli joulukuu

Tämänkertainen blogi on 12. ja samalla viimeinen osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Toissa vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Viime vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu), syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn) ja marraskuuta (Maa martona makaa). Tänä vuonna on käsitelty helmikuuta (Helmikuussa on puissa jäähelmiä), toukokuuta (Toukokuussa tehdään toukotöitä) ja elokuuta (Elonkorjuuta elokuussa).

Läs mer >>

Marraskuun pyhät päivät

Juuri päättyneellä lokakuulla (2019) oli kalenterissa neljä sunnuntaita, joilla on sellaiset ehkä hieman mielikuvituksettomat nimet kuin 17. sunnuntai helluntaista, 18. sunnuntai helluntaista, 19. sunnuntai helluntaista ja 20. sunnuntai helluntaista. Marraskuun pyhäpäivät näyttävät sen sijaan kiinnostavammilta. Lauantaina 2.11. on pyhäinpäivä ja sunnuntaina 3.11. taas 21. sunnuntai helluntaista, mutta sunnuntai 10.11. on uskonpuhdistuksen muistopäivä, 17.11. valvomisen sunnuntai ja 24.11. tuomiosunnuntai. Mitä näiden pyhäpäivien nimet tarkoittavat?

Läs mer >>

Vanhoja kalentereita ”tuntien kirjoissa”

Ennen painettuja almanakkoja kalenterit olivat harvojen ulottuvissa. Kirjoja tuotettiin kuitenkin ennen kirjapainotaitoakin, ja keskiaikaisissa käsinkirjoitetuissa ja -koristelluissa hengellisissä teoksissa oli usein myös kalenteriaineistoa.

Läs mer >>

Duarja, Puavil ja muut karjalaisen kalenterin nimet

Sanomalehdissä ja radiokanavilla julkaistaan yleensä päivittäin suomalaiset ja suomenruotsalaiset nimipäivät, usein myös ortodoksisen kirkon nimipäivät. Jotkut ehkä tietävät, että Suomessa on laadittu omat nimipäiväkalenterit myös maamme pohjois-, inarin- ja kolttasaamelaiselle kielivähemmistölle. Harvempi sen sijaan lienee törmännyt julkaisuun nimeltä Karjalaine kalenduaru, jossa on suomalaisten nimipäivänimien rinnalla myös perinteisiä karjalaisia etunimiä.

Läs mer >>

Elonkorjuuta elokuussa

Tämänkertainen blogi on 11. osa kuukausien nimiä ja niiden taustoja käsittelevässä sarjassa. Toissa vuonna on käsitelty tammikuuta (Tammikuu on talven napa), huhtikuuta (Huhtikuussa kaadetaan huuhtapuita), heinäkuuta (Heinäkuussa heinäntekoon) ja lokakuuta (Lokakuussa on lokaa). Viime vuonna on käsitelty maaliskuuta (Maaliskuu maata näyttää), kesäkuuta (Kesäkuu on kesanto- ja kyntökuu), syyskuuta (Syyskuu aloittaa syksyn) ja marraskuuta (Maa martona makaa). Tänä vuonna on käsitelty helmikuuta (Helmikuussa on puissa jäähelmiä) ja toukokuuta (Toukokuussa tehdään toukotöitä). Elokuun jälkeen käsitellään joulukuun blogissa joulukuun nimeä.

Läs mer >>

Login Form