Blogi

Ajanlaskusta, vuodesta 0 ja sen puuttumisesta

Hyvää uutta vuotta 2016! Mutta mistä onkaan kulunut 2016 vuotta? Yliopiston almanakan kannessa on teksti "Yliopiston almanakka karkausvuodeksi 2016 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän". Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Lue lisää

Sibeliukselle liputetaan 8.12.

Säveltäjä Jean Sibelius sai oman liputuspäivän Yliopiston almanakkaan vuonna 2011. Se on suomalaisen almanakan uusin liputuspäivä Eurooppa-päivän ohella. Vuonna 2015 Jean Sibeliuksen syntymästä on kulunut 150 vuotta, ja koko maassa on saatu nauttia lukuisista juhlatapahtumista.
Lue lisää

Riimut – magiasta kalenterimerkeiksi

Vanhoista riimukivistä tutut riimukirjaimet ovat noin 2000 vuotta vanha keksintö. Riimujen suosio on muodostanut selkeän kaaren: ensimmäisen tuhatluvun aikana riimumerkkien käyttö jatkuvasti kasvoi, saavutti huippunsa 1000–1300-luvulla ja sen jälkeen nopeasti väheni. Tällä hetkellä riimujen tuntijat ovat samanlainen erikoisuus kuin ajanlaskun ensimmäisillä vuosisadoilla.
Lue lisää

Tunnetko myrskynmerkit?

Yliopiston almanakka sisältää tietoja muun muassa Aurinkokunnan kappaleiden liikkeistä. Tilan säästämiseksi tapahtumat ilmoitetaan symbolimuodossa. Suomessa kansa käytti aikanaan näitä kummallisen näköisiä merkkejä sään ennustamiseen, minkä vuoksi niitä alettiin nimittää myrskynmerkeiksi. Tässä blogissa kerrotaan, mitä nämä merkit tarkoittavat.
Lue lisää

Miksi nimipäivillä on tekijänoikeus?

Moni kalenterintekijä on hämmästellyt sitä, että nimipäivillä on tekijänoikeus. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan, miksi näin on.
Lue lisää

Mätäkuu uskomuksissa ja almanakassa

Mätäkuu on noin 23.7.–23.8. kestävä, vuosisatojen ajan almanakkaan merkitty ajanjakso, johon liittyy Suomessa monenlaisia uskomuksia: ruoka pilaantuu ja haavat eivät parane. Mätänemiseen viittaava nimitys on kuitenkin luultavasti seurausta käännösvirheestä.
Lue lisää

Nukuttaako? – Unikeonpäivän vietosta ja taustasta

Suomalaisiin kalentereihin on jo satojen vuosien ajan merkitty unikeonpäivä. Päivää on vietetty Suomessa ainakin 1600-luvulta lähtien. Aluksi unikeonpäivä merkittiin suomalaisiin kalentereihin kesäkuun lopulle, mutta 1720-luvulla päiväksi vakiintui 27.7. Unikeonpäivän taustalla on legenda 200-luvulla eläneistä marttyyreista.
Lue lisää

Virossa juhannus on vanhalla paikallaan

24. kesäkuuta on Johannes Kastajan perinteinen kirkollinen muistopäivä. Vuodesta 1955 lähtien juhannusta on vietetty Suomessa kirkollisesta perinteestä poiketen kesäkuun 20. ja 26. päivän välisenä lauantaina. Toisin on kuitenkin eteläisessä naapurimaassamme Virossa, jossa juhannus on yhä vanhalla, "oikealla" paikallaan.
Lue lisää

Viikonpäivistä ja niiden nimistä

Miksi viikossa on seitsemän päivää? Ja miksi me kutsumme niitä nimillä maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai ja sunnuntai? Seitsenpäiväinen viikko periytyy muinaisilta babylonialaisilta, nimitykset puolestaan ruotsista ja saksasta.
Lue lisää

Aprillia, syö silliä, juo kuumaa kuravettä päälle!

"Miksi aprillipäivää ei ole merkitty almanakkaan?" kysytään usein Almanakkatoimistosta. Syy on yksinkertainen: päivän juju on sen yllätyksellisyydessä, siinä, että yksi muistaa sen ja toinen ei. Jos aprillipäivä merkittäisiin kalentereihin, jekkuja ehkä tehtäisiin enemmän, mutta harvempi niistä menisi läpi.
Lue lisää

Sivustoamme päivitetään

Sivustoamme päivitetään 24.05. - 25.05.2024 klo 16 alkaen. Päivityksen aikana sivustolla voi esiintyä käyttökatkoja ja sisällön väliaikaisia puutteita. Kiitos kärsivällisyydestä!

This will close in 0 seconds