logo

Usein kysyttyä (FAQ)

Kalenterin ja nimipäivien julkaiseminen
Nimien lisääminen almanakkaan
Kysymyksiä kalenterista
Ajanlaskun alku ja Jeesuksen elämä
Juhla- ja merkkipäivät ja niiden ajankohta
Ajan laskeminen ja auringon nousu ja lasku 


Kalenterin ja nimipäivien julkaiseminen

Mitä lupia pitää olla, että voi julkaista kalenterin?

Kalenterin julkaiseminen on Suomessa vapaata eikä siihen tarvita erityistä lupaa. Helsingin yliopistolla aiemmin ollut yksinoikeus julkaista kalentereita päättyi vuoden 1994 lopussa. Helsingin yliopistolla on kuitenkin tekijänoikeus suomalaiseen ja suomenruotsalaiseen nimipäiväluetteloon sekä kissojen, koirien ja hevosten nimipäivälistoihin. Vaikka omia kalentereita voi siis julkaista vapaasti, tarvitaan nimipäivien käyttöön aina lupa. Lupaa voi hakea Yliopiston almanakkatoimistosta esimerkiksi sähköpostitse osoitteesta Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Lupaan liittyy myös tekijänoikeusmaksun maksaminen. Sen suuruus riippuu kalenterien painosmäärästä. Esimerkkejä maksun suuruudesta eri painosmäärillä löydät hinnastosta.

Haluaisimme käyttää nimipäiviä kalenterissamme. Mistä voimme saada luvan niiden käyttöön?

Kätevimmin se käy lähettämällä sähköpostiviestin osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Myös Almanakkatoimiston sivuilla olevalla palautelomakkeella voi hakea lupaa nimipäivien käyttöön.

Jos teen oman kalenterin ilman nimipäiviä, tarvitsenko mitään lupia siihen ja mitä kuluja almanakkatoimisto perii silloin?

Jos teet oman kalenterin ilman nimipäiviä, voit tehdä sen aivan vapaasti eikä siitä seuraa mitään maksuja Almanakkatoimistolle.

Kuulin, että nimipäiviä saa käyttää omissa kalentereissa ilmaiseksi, jos itse kirjoittaa nimet paikoilleen.

Tämä on väärää tietoa. Tekijänoikeus ei ole kiinni siitä, miten kalenterin tekijä asettaa nimet kalentereihinsa. Nimien käyttö kalenterissa vaatii aina luvan ja velvoittaa maksamaan tekijänoikeusmaksun.

Haluaisimme julkaista oman kalenterin. Painaako Almanakkatoimisto asiakkaiden kalentereita?

Ei paina. Almanakkatoimisto myy valmiita kalenteripohjia ja kalentereiden valmistuksessa käytettäviä aineistoja, mutta painopaikka on asiakkaan itse valittava. Valokuvia me emme myöskään myy kalentereihin.

Tuttavani täyttää 60 vuotta tänä vuonna. Voinko ostaa Almanakkatoimistosta hänen syntymävuotensa almanakan?

Almanakkatoimisto ei myy almanakkoja. Vanhoja almanakkoja kannattaa kysyä antikvariaateista tai osto- ja myyntiliikkeistä.

Yliopiston almanakka oli päässyt loppumaan lähikaupastani. Voinko ostaa almanakan Almanakkatoimistosta?

Almanakkatoimisto ei myy almanakkoja. Asiaa kannattaa tiedustella Yliopiston almanakan kustantajalta. 

Nimien lisääminen almanakkaan

Millä perusteella uusi nimi otetaan almanakkaan?

Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön. Tämän vuoksi monet vierasasuiset nimet, kuten Alex, Fanny ja Wilma, ovat jääneet kalenterin ulkopuolelle.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan lapsemme nimi on yli 500 henkilöllä. Miksi sitä ei ole otettu almanakkaan?

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu (www.vrk.fi) ilmoittaa, kuinka monella henkilöllä on tai on ollut kyseinen nimi jonain etunimenä. Se huomioi kaikki väestörekisteriin merkityt, myös kuolleet, henkilöt, joilla haettu nimi on ensimmäisenä, toisena tai kolmantena nimenä. Se ei myöskään erottele nimenkantajia näiden äidinkielen mukaan. Almanakkaan nimiä valittaessa otetaan huomioon nimenkantajien ensimmäinen etunimi ja äidinkieli.

Kuka päättää siitä, mitä nimiä otetaan almanakkaan?

Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.

Haluaisin että almanakkaan tulisi lapsemme nimi. Kenelle voin tehdä ehdotuksen uuden nimen mukaan ottamisesta?

Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä voi ehdotuksillaan tai toiveillaan vaikuttaa nimien valintaan. Almanakkatoimistosta voi kuitenkin kysyä eri nimien yleisyyksistä ja saada arvion siitä, onko tietyllä nimellä mahdollisuutta päästä lähivuosina allakkaan. Yhteyttä voi ottaa joko sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai Almanakkatoimiston verkkosivuilla olevan lomakkeen avulla.

Kuinka usein almanakkaan otetaan uusia nimiä?

Uusia nimiä otetaan nykyään almanakkaan viiden vuoden välein. Edelliset uudistukset olivat vuosille 2010 ja 2015. Seuraavan kerran muutoksia tehdään vuoden 2020 alussa. Päätökset vuoden 2020 muutoksista tehdään vuonna 2018.

Kysymyksiä kalenterista

Mistä sana kalenteri tulee?

Kalenteri-sanan alkuperästä on erilaisia näkemyksiä. Yhden teorian mukaan Kalenteri-sana pohjautuu latinan kielen sanaan calare (suom. 'kuuluttaa'). Muinaisessa Roomassa kuukausi alkoi kuun sirpin näkyessä ensi kerran auringon laskun jälkeen. Tällöin ylipappi kuulutti uuden kuukauden alkaneeksi. Samalla ilmoitettiin kyseiseen kuukauteen sattuvien pyhä- ja juhlapäivien ajankohdat.

Mistä sana almanakka tulee?

Almanakka-sanan historiasta on monia selityksiä. Todennäköisesti kyseessä on arabian kielestä lähtöisin oleva sana. Kantasanana saattaa olla al-manach, joka nykyään tarkoittaa säätä. Joidenkin lähteiden mukaan alkuperäinen merkitys olisi 'paikka jossa kamelit laskeutuvat polvilleen', eli keidas. Karavaanit kohtasivat toisiaan keitaalla. Siellä vaihdettiin kuulumisia, tietoja tapahtumista eri paikoissa ja säätietoja. Keitailla ennustajat myös ennustivat karavaanareille tulevaisuutta. Arvellaan, että näin sanalle olisi kehittynyt aikaa myöten sama merkitys kuin kalenteri-sanalle.

Miten viikkonumerot määräytyvät?

Laskeminen aloitetaan vuoden alusta. Jos uudenvuodenpäivä on viikonpäivävälillä maanantai–torstai, on kyseinen viikko numeroltaan 1. Muussa tapauksessa seuraava viikko on viikko 1. ja uudenvuodenpäivän sisältävä viikko saa numeronsa edellisen vuoden mukaan, jolloin se on joko 52. tai 53. viikko. Hyvä muistisääntö on, että vuoden 1. viikko sisältää alkavan vuoden ensimmäisen torstaipäivän. Seuraavat viikot saavat numeron 2, 3 jne.

Milloin vuodessa on 53 viikkoa?

Jos tavallinen vuosi alkaa torstailla tai karkausvuosi keskiviikolla tai torstailla, vuoteen tulee 53 viikkoa. Seuraavat 53-viikkoiset vuodet ovat 2020 ja 2026.

Käytetäänkö Amerikassa viikkonumerointia?

Yleensä ei, ja jos käytetään, numerointi voi poiketa kansainvälisestä standardista. Esimerkiksi eräissä amerikkalaisissa tietokoneohjelmissa uudenvuodenpäivä on aina 1. viikolla, vaikka se voi todellisuudessa myös olla viikko 52 tai 53.

Miten viikonloppu määritellään? Elatussopimuksessa on lapsen tapaaminen sovittu kuukauden ensimmäiseksi ja kolmanneksi viikonlopuksi. Kun kuukausi katkeaa lauantain ja sunnuntain välissä, onko kyseessä edellisen kuukauden viimeinen vai alkavan kuukauden ensimmäinen viikonloppu?

Viikonlopulla ei ole yksikäsitteistä määritelmää. Siksi sopimuksissa ei pidä käyttää sanontaa ”kuukauden ensimmäinen viikonloppu”, vaan määrätä tapaaminen esimerkiksi

– joka toiseksi viikonlopuksi

– parillisten tai parittomien viikkojen viikonlopuksi

– sellaisiksi viikonlopuiksi, jotka sisältävät kuukauden ensimmäisen ja kolmannen sunnuntain.

Miksi viikko alkaa maanantaina eikä sunnuntaina?

Kyseessä on kansainvälinen standardi, joka vahvistettiin 1970-luvun alussa. Sen mukaan viikon ensimmäinen päivä on maanantai. Suomessa tätä standardia on noudatettu vuodesta 1973 lähtien. Vanhemmissa kalentereissa pidettiin usein sunnuntaita viikon ensimmäisenä päivänä.

Onko vuosi alkanut aina tammikuussa?

Ei. Vuoden alkamisen ajankohta on vaihdellut eri kulttuureissa eri aikakausina. Esimerkiksi vanhassa Roomassa vuosi alkoi maaliskuusta, mutta vuoden alkuna ovat eri kulttuureissa olleet myös mm. 25.3., 1.9., 25.12., kekri, pyhäinpäivä ja mikkelinpäivä.

Koska tammikuu vakiintui vuoden alkuun?

Roomassa vuoden alku siirtyi tammikuuhun entisestä maaliskuusta vuonna 153 e.a.a. Mahdollisesti syynä oli se, että Rooman ylimpien virkamiesten, konsulien, virkakauden aluksi vakiintui 1. tammikuuta. Rooman vallan päättymisen jälkeen tilanne muuttui kirjavammaksi (ks. ed. kysymys). Monissa Euroopan maissa siirrettiin vuoden alku takaisin tammikuuhun 1500-luvulla, mutta esimerkiksi Venäjällä muutos tapahtui vuonna 1725 ja Isossa-Britanniassa vuonna 1753. Ruotsi-Suomessa määrättiin vuonna 1559 tilikauden alku tammikuun alkuun. Kun ensimmäiset kalenterit ilmestyivät Ruotsi-Suomessa 1608, oli niissä vuoden alku nykyiseen tapaan tammikuun alussa.

Onko helmikuussa ollut 30 päivää?

On, esimerkiksi Ruotsi-Suomessa vuonna 1712. Tällöin Ruotsi-Suomessa palattiin epäonnistuneen kalenteriuudistuksen jälkiseurauksena takaisin juliaaniseen ajanlaskuun lisäämällä helmikuuhun kaksi karkauspäivää. Helmikuun 1712 kalenterisivu löytyy almanakka-arkistosta.

Mikä viikonpäivä oli 12.7.1952?

Tämän tiedon löytää helpoimmin vierailemalla almanakka-arkistossa. Sieltä löytyy skannattuina vanhoja almanakkoja, muutamia vuosikertoja lukuun ottamatta kaikki almanakat vuodesta 1705 lähtien.

Onko totta, että kuukauden 13. päivä on todennäköisemmin perjantai kuin mikään muu viikonpäivä?

On. Kalenterien viikonpäivät toistuvat 400 vuoden jaksoissa, ja 400 vuodessa on yhtä paljon kaikkia viikonpäiviä. Viikonpäivät ovat kuitenkin jakautuneet hieman epätasaisesti eri kuukaudenpäiville. Kuukauden 13. päivä on yleisimmin perjantai (688 kuukautta 400 vuodessa). Harvimmin se on torstai tai lauantai (684 kertaa 400 vuodessa). Erot ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niillä ole käytännön merkitystä.

Onko vuosi 2100 karkausvuosi?

Ei ole. Gregoriaanisen kalenterin karkaussäännön mukaan joka 4. vuosi on karkausvuosi. Poikkeuksen tekevät kuitenkin tasavuosisadat, jotka ovat karkausvuosia vain, jos ne ovat jaollisia luvulla 400. Näin ollen vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta 2100 ei ole.

Ajanlaskun alku ja Jeesuksen elämä

Onko kertomus Betlehemin tähdestä totta?

Vastausta ei tiedetä. Raamatun kertomus saattaa viitata todelliseen tähtitaivaan tapahtumaan, jota on sitten suurenneltu asian tärkeyden vuoksi. Betlehemin tähtenä on pidetty mm. Jupiterin ja Saturnuksen kolminkertaista konjunktiota vuonna 7 e.a.a. tai Jupiterin ja Venuksen kohtaamista Leijonan tähdistössä vuosina 3 ja 2 e.a.a.

Minä vuonna Jeesus syntyi?

Tarkkaa vuotta ei tiedetä, mutta Jeesuksen syntymä on todennäköisesti tapahtunut 2–7 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. (Ks. ed. kysymys.)

Onko Jeesus syntynyt jouluna?

Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei tunneta, mutta kertomus kedolla laiduntavista lampaista viittaisi paremmin johonkin muuhun vuodenaikaan. Joulun kohdalle osui muinaisessa Roomassa Saturnalia-juhla, jolloin syötiin hyvin ja jaettiin lahjoja. Kyseessä oli siis roomalainen vastine meidän joulullemme. Kun tälle varsin suositulle juhlalle haluttiin antaa kristillinen teema, sijoitettiin Jeesuksen syntymä siihen.

Minä vuonna Jeesus kuoli?

Tätäkään vuotta ei tarkasti tiedetä. Pontius Pilatus toimi Juudean maaherrana vuosien 26–36 välillä. Tänä aikana juutalainen pääsiäinen tai sen aatto osui perjantaiksi vuosina 26, 30, 33 ja 34. Näistä 7.4.30 ja 3.4.33 on pidetty todennäköisimpinä vaihtoehtoina. Teologit ovat arvioineet, että kuolinvuosi olisi todennäköisemmin 30. Raamatun pimennyskertomuksen perusteella ovat tähtitieteilijät päätyneet vuoteen 33, koska 3.4.33 tapahtui osittainen kuunpimennys, joka näkyi mm. Jerusalemissa.

Juhla- ja merkkipäivät ja niiden ajankohta

Vuonna 2008 sattui laskiaistiistai ja J.L. Runebergin päivä samalle päivälle. Koska näin tapahtui edellisen kerran ja koska näin tapahtuu seuraavan kerran?

Edellisen kerran laskiaistiistai oli 5.2. vuonna 1856. Se, juhlittiinko J.L. Runebergia tuolloin (muutoin kuin perhepiirissä), on epäselvää. Kahta vuotta aikaisemmin oli Runebergin synnyinkaupungissa juhlittu J.L. Runebergin 50-vuotisjuhlaa, ja vuonna 1858 Porvoon Kimnaasin oppilaat lauloivat ensimmäisen kerran Runebergille, mutta mahdollisista vuoden 1856 juhlallisuuksista ei ole löytynyt merkintöjä. Liputuspäiväksi 5.2. merkittiin kalentereihin vasta vuonna 1950. – Seuraavan kerran laskiaistiistai on Runebergin päivänä vuonna 2160.

Mikä on aikaisin mahdollinen pääsiäispäivän ajankohta? Milloin on pääsiäinen ollut tänä päivämääränä ja koska näin tapahtuu seuraavan kerran?

Karkean säännön mukaan pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Tässä kevätpäiväntasauspäivänä pidetään 21.3., jolloin pääsiäinen on 21.3. tai sen jälkeen olevan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Varhaisin mahdollinen päivämäärä pääsiäiselle on siis 22.3. Edellisen kerran pääsiäinen oli 22.3. vuonna 1818 (1761, 1693, 1598) ja seuraavan kerran 2285.

Mikä on myöhäisin mahdollinen päivämäärä pääsiäiselle ja koska se on seuraavan kerran näin myöhään?

Myöhäisin mahdollinen pääsiäinen on 25.4. Seuraavan kerran näin on vuonna 2038. Edellisen kerran tämä tapahtui vuonna 1943.

Miksi karkauspäivä oli ennen vuotta 2000 24. helmikuuta eikä 29.2.?

Syynä oli Julius Caesarin määräys yli 2000 vuoden takaa. Vanhassa roomalaisessa ajanlaskussa käytettiin kokonaisia karkauskuukausia. Karkausvuonna helmikuu katkaistiin 23. päivän jälkeen ja siihen liitettiin karkauskuukausi. Loppuosa helmikuusta sijoitettiin karkauskuukauden loppuun. Kun Julius Caesar määräsi vuoden 45 e.a.a. otettavaksi käyttöön juliaanisen ajanlaskun, hän asetti joka 4. vuosi olevan karkauspäivän päivämääräksi vanhan karkauskuukauden 1. päivän eli 24.2. Vuodesta 2000 alkaen ei Suomessakaan ole enää noudatettu Caesarin määräystä.

Vuoden 2014 kalenterissa on viattomien lasten päivä ja vuoden 2015 kalenterissa apostoli Johanneksen päivä merkitty pyhäpäiviksi. Mistä on oikein kysymys? Ovatko nämä uusia vapaapäiviä?

Nämä eivät ole uusia vapaapäiviä. Kirkolliskokous päätti vuonna 2001 ottaa käyttöön muutamia uusia pyhän nimiä. Tällaisia olivat mm. Apostoli Johanneksen päivä ja viattomien lasten päivä. Nämä olivat aikoinaan pyhiä (3. ja 4. joulupäivä), mutta vuonna 1772 ne muutettiin arkipäiviksi. Nyt ne otettiin nimekkeinä uudestaan käyttöön, mutta ne merkitään pyhäpäiviksi ainoastaan silloin, kun ne osuvat sunnuntaiksi. Muulloin ne ovat arkipäiviä. Viattomien lasten päivä on almanakoissa merkitty tosin jo aikaisemmin, mutta nyt se sai pyhäpäivän aseman osuessaan sunnuntaiksi.

Miksi halloweeniä ei ole merkitty kalenteriin?

Halloween tulee englanninkielisistä sanoista All Hallows Eve, joka merkitsee pyhäinpäivän aattoa. Halloween on anglosaksisissa maissa kiinteästi 31.10., kun taas Suomessa pyhäinpäivä, ja siten myös sen aatto, ovat liikkuvia. Vuodesta 1955 lähtien pyhäinpäivää (aiemmin pyhäinmiestenpäivä) on vietetty 31.10.–6.11. välisenä lauantaina. Halloweniin liittyvät haamut ja muut uskomukset pohjautuvat irlantilaiseen samhain-juhlaan, jota vietettiin vuodenvaihteen juhlana, kun kesätyöt olivat päättyneet, mutta talvityöt eivät olleet vielä alkaneet. Suomalainen kekri on vastaavanlainen juhla.

Ajan laskeminen ja auringon nousu ja lasku

Milloin vuosituhat vaihtui?

Vuoden 2001 alussa. Koska ajanlaskussamme ei ole vuotta 0, sisälsi 1. vuosituhat vuodet 1–1000 ja toinen vuosituhat vuodet 1001–2000. Näin ollen 3. vuosituhat alkoi vuonna 2001. Tavallisessa kielenkäytössä saatetaan vuosituhannella tarkoittaa myös ajanjaksoa 1000–1999.

Kuinka suuri osa maapallosta aloitti ajanlaskussaan 2000-luvun?

Noin puolet. Maapallon kuudesta miljardista ihmisestä noin runsaalla kolmella miljardilla on virallisena kalenterina gregoriaaninen kalenteri. Loput noudattavat islamilaista, intialaista tai muuta kalenteria, jossa on menossa muunnumeroinen vuosi.

Mitä eroa on GMT:llä ja UTC:llä?

Greenwichin keskiaurinkoajasta (GMT) luovuttiin vuonna 1972, jolloin otettiin käyttöön koordinoitu yleisaika (UTC). Käytännössä ne tarkoittavat suunnilleen samaa, mutta UTC on vanhan GMT:n tarkempi muoto.

Lasketaanko auringon nousu- ja laskuajat auringon yläreunan vai keskipisteen mukaan?

Yläreunan mukaan. Vuoteen 1974 asti suomalaiset almanakat ilmoittivat ajat keskipisteen mukaan, mutta vuodesta 1975 alkaen siirryttiin kansainväliseen käytäntöön eli ilmoittamaan ajat yläreunan mukaan.

Login Form